eli minkäs ikäsiä teidän pennut oli kun otitte ne? tiedän että oikea luovutusikä on 12vko:a mutta on hirveän yleistä että ne otetaan jo 7-8viikkoisina. onko kenenkään kissalla ollut "ongelmia" liian aikaisesta emosta vieroittamisesta?
minkä ikäisiä teidän pennut oli?
ninniiiii
31228
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 31
Vanhimmat
toinen 6vko:a koska emo oli "hylännyt" pennun... ei mitään ongelmia, se on paljon sosiaalisempi kuin muut miedän kissat ja on hirveä sylivauva ja nukkuu aina ihan kainalossa vaikka on jo yli vuoden vanha :) johtuukohan siitä että pitää minua "emonaan" :)
vastauksen riitaa aikaan saadakses. Huono provo johon ei pitäis kenenkään reagoida.
jossa riitaa haastetaan on omasi.
Kissoistamme kaksi on tullut meille vain muutaman viikon ikäisinä (arvio 4-5vkkoa) ja kiitos kysymästä, molempien kanssa on ollut ja on ongelmia ihan riittämiin!!
Kaksi on tullut 12-viikkoisina ja yksi reilusti yli luovutusiän. Kaksi on tullut aikuisina lähemmäs 10-vuotiaina. Näiden muiden kanssa ei ole ollut ongelmia esim. sopeutumisessa, sosiaalistumisessa, käytöksessä, syömisissä jne. jne.
Toivottavasti tästä aloituksesta ei tule taas uutta sotaa asiasta. Valitettavasti asiallisen keskustelun ja kokemustenvaihdon sijaan täällä harjoitetaan enemmänkin provosointia, trollausta ja kettuilua ihan tappelunhalusta. Moneenkaan viestiin ei voi luottaa oikein varmasti että puhuuko kirjoittaja täyttä totta vai valehteleeko korvat heiluen vain siitä ilosta että saa ärkittää muita.
Mutta me ainakin rauhoitumme Juhannuksen viettoon rakkaiden eläinten ja ihmisten kanssa.
Hyvää ja mukavaa Juhannusta teille kaikille säästä huolimatta!!
nehän on ollut ihan vauvoja! :D
Olivat sinisilmäisiä surkeankokoisia rääpäleitä!
Oman kissani tarina on se että sen emo jäi auton alle ja kuoli. Otin pennun hoiviini hoitaakseni sitä siihen saakka kunnes se on luovutusikäinen ja toivon mukaan terve ja reipas jolloin olisimme etsineet sille uuden kodin. Heh, tuossahan tuo neitikissa meillä vielä on ja pysyy, vaikka onkin hankalampi tapaus kuin kolme muuta kissaani yhtensä!
Sisareni kissa (nyt jo liki 17-vee) oli taas niitä tapauksia kun maalaiskissojen annetaan lisääntyä vapaasti ja syntyvät pennut vain kylmästi lahdataan. Sisareni mies kerkisi ko. pennun pelastamaan.
Hyvä että saimme omat rakkaamme pelastettua, mutta todellakaan helppoa ei ole ollut niin niillä kuin meillä muillakaan niiden kanssa. Jos vielä joskus olemme kissoja hankkimassa, niin ellei nyt kirves jo roiku pennun kaulan päällä niin tasan takuulla emme kumpikaan aio ottaa ainakaan 12 -viikkoa nuorempaa kissaa ihan jo pennun itsensä takia!! Ja hyvä vaihtoehto on pelastaa nuori tai aikuinen kissa löytöeläinhoitolasta!!!
Mutta nyt lähden ajamaan kohti kesämökkiä jossa sisareni elukoineen ja yhden minun kissani kanssa jo odottaakin :))
Muista lukea linkitkin sillä niissä usein se oikea asia on!
http://keskustelu.suomi24.fi/node/8212596
http://keskustelu.suomi24.fi/node/7103131
http://keskustelu.suomi24.fi/node/6386545
tuli juuri viisi-viikkoa täytettyään.Tämä oli ihan tietoinen valinta. halusin pennun pienenä, että tottuisi paremmin perheemme kolliin. Sellaiseen oman arvonsa tuntevaan yksilöön.
Mitään ongelmia ei ole ollut. Toinen kissani otti pienen tytön vastaan hyvin, ovat kuin paita-ja peppu. Tietää aina missä huoneessa parivaljakko on... missä toinen siellä toinenkin.
Tyttöseni nukkuu vieressäni kainalossa ja vanhenpi kissa jalkopäässäni. Itse en ihanoikiasti ymmärrä tätä vouhotusta 12-viikon iästä. kissahan on sillon opppinut tavallaan luovutus kotisnsa tavoille... meillä ainakin kissat ovat aivan ihania KISSOJA ilman mitään vaikeuksia. Eiköhän nuo kissat ole omia persoonejaan..kuka rauhallisempi toinen vilkkaampi jne.
Tämä kirjotus ei ollu sitten mikään provo, vaan ihan oikiasti tapahtunutta. Tyytyväisenä olen sitä mieltä että tein oikean ratkaisun ottaessani tytön näin nuorena.
menee hyvin ja toivottavasti menee niin myös jatkossakin. MUTTA kirjoituksestasi paistaa se että olet harvinaislaatuisen itsekäs. Olet ryöstänyt pennun emoltaan vain omia tarkoitusperiäsi varten ottamatta huomioon asiantuntijoiden ja eläinsuojeluihmisten kantaa asiaan. Käytöksesi on ollut suorastaan julmaa ja vielä sillä sitten kehuskelet!
Olet kieltänyt kissaltasi sosiaalistumisen tervepäiseksi kissaksi! Olen pahoillani, mutta teillä on vielä ongelmia tiedossa vuosien varrella.
8 viikkoisen kissanpennun luovuttaminen on eläinsuojelurikkomus. Olet osaltasi osallistunut rikokseen eläintä kohtaan!
http://www.resy.fi/artikkelit/elainten laiminlyonti on rikos.html
http://www.aamupala.net/sites/pernionelainsuojeluyhdistys/default.aspx?id=499
Eli luuletko tosiaan että se 12 viikkoa on vain vouhotusta? Katso peiliin ja älyä hävetä!
tulkinnalle löydy lainsäädännösta tai oikeuskäytännöstä tukea?
On se 12 viikkoa pelkkää vouhotusta. Nuo linkittämäsi kirjoitukset eivät perustu tutkittuun tietoon.
sivuja :D
on väkättämässä?
Mene sinä lääkäriin ja tutkituta pääsi! Muuten, teetkö ainoastaan sitä mikä perustuu tutkittuun tietoon ja noudatat vain niitä ohjeita, sääntöjä ja lakeja jotka perustuu tutkituun tietoon?
Oletko joku yliopistossa roikkuva olmi joka ei valmistu koskaan vaan pyörii proffien jaloissa tutkimusapulaisena?
Kysy siltä proffalta että kuinka pätevää ja pysyvää on tutkittu tieto!!
Soita eläinsuojeluyhdistykseen ja kysy niiltä että minkä helkkarin takia te vouhotatte kissoista ja niiden suojelusta & hyvinvoinnista kun kuitenkaan mikään ei perustu tutkittuun tietoon!
Sano niille viherpiipertäjille että eläinsuojelulla voi pyyhkiä pe*seensä jos se ei perustu tutkittuun tietoon!
Muuten, onko tutkimustietoa siitä kuinka kissan käy jos sen laittaa katiskaan hauensyötiksi? Jos ei ole, niin se on sallittua. Terve järki ja inhimillisyys sanoo ettei niin saa tehdä kun kissa kuolee ja sitä ennen kärsii, mutta eihän lemmikkieläinten kanssa sovelleta maalaisjärkeä ja eläinsuojelullisia näkökohtia vaan ainoastaan tutkimustietoa! EI ainakaan sinun ja sinunlaisten feikkipellejen mielestä.
opit kyseenalaistamaan faktoina esitetyt höpöjutut kun pääset yläasteelta eteenpäin koulutuspolulla. Toivottavasti tuo lapsekas kiihkokin tuosta hieman laimenee.
on käynyt kun ihmiset ovat oppineet kyseenalaistamaan sen vanhan "faktan" jonka mukaan kissanpennut voi luovuttaa jo 6-8 viikon ikäisinä tai juuri silloin kun ne oppivat syömään ja käymään laatikolla.
Maailma muuttuu eskoseni, miksei ihmiset tässä asiassa sen mukana? No, koska tästä on niiiiiiiiiiiiin kivaa väitellä ja trollata;)
onnistunut kommentti sinulta tuolle "tutkijalle"!!
Ja ihan vaan hänelle vielä lisäyksenä, että en ole koskaan ollut yläasteella! Olin oppikoulussa!
tältä palstalta, jossa on väitetty esittämälläsi tavalla. Tai sen asiantuntijatahon, joka tuollaista on esittänyt. Etpä taida pystyä. Provoille tyypillisesti heitit typerän väitteen, jonka kuvittelet ajavan omaa asiaasi.
ettet vielä ole ollut yläasteella. Esikoulussa kuitenkin.
jo! Ei jaksa enää nauraa :))))))))))
Kun ei osaa vastata, voi turvautua tuollaiseen tekosyyhyn.
Sulla kuule sihti pettää, koetas prepata!
Huomaatkos että osaan jo lukea ja kirjoittaa. Esikoulussa sitä taitoa ei opeteta. En ole muuten ollut esikoulussa, sillä silloin kun olin sinun ikäinen ei eskareita ollut olemassakaan!
Mutta olet niin nuori ettet tiedä mikä oppikoulu oli!
välttävästi kirjoittaa ja lukea. Vielä kun oppisit ymmärtämään lukemasi ja kirjoittamaan asiaa.
lähes jokaisessa ketjussa jossa tätä ikäkysymystä vatuloidaan. En toki heitä miksikään asiantuntijoiksi mainostaisi, en edes kutsuisi.
Onhan se toki ikävää jos joku täällä pystyy kumoamaan erinäiset trollien väitteet ja tunnistaa ne provoilijoiden kirjoituksiksi. Mitä useammin sitä tapahtuu, sitä useampi sen havaitsee.
Tiedät varmaan mikä on provo? Kirjoitus jossa pyritään saamaan aikaan väittelyä/riitaa esittämällä provokatiivista tekstiä/aineistoa. Itse kylläkin pyrin kumoamaan noita väitteitä tietoon ja kokemukseen perustuvilla asioilla, jota en edes ole väittänyt tutkituiksi elleivät ne sitä ole. Se, joka tietää, ettei olemassa ole jostakin tutkittua tietoa (laboratoriossa tai muuten) ja käyttää sitä aseena riidanhaastamiseen, on selkeä trolli. Heille mikään tutkimusmenetelmä ei edes ole todiste vaan sekin pyritään kääntämään itseään vastaan "turhana hölynpölynä" ja "kirjatietona".
Ikävä kyllä monille nuo trollien tekoset menee vielä läpi. Ehkä hekin jossakin vaiheessa oppivat tunnistamaan ne helposti. Sehän on selvää, että kunnon perustelut näihin vakioaiheisiin, aiheuttaa sen, että trolli tekee uuden aloituksen.
NO, suosittelen jäähdyttelemään juhannuksen, palataan taas kun arki koittaa ensi viikolla:)
ihmisiä vaivaa kun ei osata asiallisesti keskustella yhtään mistään
lukiossa äidinkieli ja ainekirjoitus 10! Sen tosin tunnustan että pilkkisäännöt ovat jo kauan aikaa sitten unohtuneet, mutta ihmekös tuo kun jo niistäkin ajoista on niin kauan.
Mutta,
onhan meissä jotain yhteistäkin, sillä minäkin toivon että sinä oppisit ymmärtämään lukemasi ja kirjoittamaan asiaa! Tosin sinä olet sen verran kovapäinen, että vaikka lukemasi ymmärtäisitkin, niin silti hannaat vastaan periaatteesta. Hauki on kala..
Mutta,
mitäpä olit ajatellut puuhastella kissoinesi Mittumaarina?
kyllä osaan vaikka silmät ummessa, mutta pilkkusääntöjä en. Enkä näköjään myös näppäimistön käyttöä!
kullan-nuppuni vaikuttaa. On kova tyttö kehräämään, syö hyvin, leikkii ja on muutenkin paljon sosiaallisemman oloinen kun iso-veljensä ,joka tuli 12 viikkosena. siinä meillä oli kissa jolla oli käytösongelmia enenmän tai vähemmän. Kädet ja jalat naarmuilla sai kulkea.Vieraita sai ja saa varoitella että "se voi sitte purasta..silittää saa mutta vain omalla vastuulla"
Sulla kun on sitte tuota ennustaja eukon vikaa.. ni kerroppa mulle missä vaiheessa nuo mainitsemasi ongelmat alkavat olla ajankohtasia. Neitiseni on nyt 7-kuukauden ikäinen ihana ja mielestäni tasapainoinen kissalapsi.. jota rakastetaan ja joka rakastaa.. tämä on minun ratkaisuni....ja jos minä ja kissani olemme tähän tyytyväisiä ni se riittää mulle. Sitäpaitsi ,mielestäni kissanpentu sosialistuu perheessä missä on ennestäänkin kissa aivan samalla tavalla "kissaksi" kun sisarustensakin kanssa.
kerkeet huomauttaa tosta puuttuvasta ä-kirjaimesta otsikossa.. ni kerron että hei...mä huomasin virheen heti ku olin laittanu ton viestin..
nyt huomauttaa tosta puuttuvasta ä-kirjaimesta otsikossa.. kerron että hei...mä huomasin virheen heti ku olin laittanu ton viestin..
vastaamaan kysymykseen vaan trollin tavoin jatkat tyhjää löpinääsi.
Tiedät varmaan mikä on keskustelupalsta. Se on paikka, jossa ihmiset voivat jakaa ajatuksiaan ja käsityksiään eri asioista. Aina mielipiteet eivät ole samoja ja silloin niistä voi syntyä keskustelua. Kaltaisesi, joilla ei todellista tietoa asioista ole, eivät kestä tätä keskustelua, vaan pyrkivät mustamaalaamaan eri mielipiteen edustajia.
Toivottavasti saat levättyä juhannuksena ja pystyt ajattelemaan asioita hieman enemmän aikuisen tavoin.
kissani (tuli minulle 6vkko vanhana) oli aluksi ihan normaalinoloinen käytökseltään, mutta huono syömään. Yritin sille kaikki maailman herkut ostaa, mutta kissa söi vähän ja oli niin laiha että kaikki luulivat sillä olevan matoja. Tätä touhua kesti sitten ainakin 3 vuotta kunnes kissa tajusi että ruoka ei olekaan pahaa. Nyt se on normaalipainossa (8v).
Noin vuoden vanhana, en muista tarkalleen, sillä alkoi aikamoiset käytöshäiriöt eli se tuli päälle ja lujaa. Se saattoi yht´äkin käydä kiinni käsiin tai jalkoihin todella raivokkaasti eikä rauhoittunut ennen kuin olimme aikamme eri huoneissa. Se oli todella vaarallinen! Alkuun jouduin nukkumaan rätti silmillä sillä yöllä se saattoi käydä kiinni kasvoihini!
Sitten alkoi se peli että kun läksin kouluun, niin kissa alkoi huutamaan kuin palosireeni heti kun oven takanani suljin. Se kiljui kiljumistaan niin paljon, että lopulta sain nuhteita naapureilta ja jouduin joka aamu kiikuttamaan sen vanhemmilleni hoitoon etten saisi häätöä vuokrakämpästäni.
Joka päivä koulun jälkeen ulkoilutin sitä ainakin tunnin ja jos kissalla vielä virtaa riitti, niin sisällä leikittiin ja järjestin sille vaikka minkälaisia tunneleita ja temppuratoja jotta se saisi aikansa paremmin kulumaan. Joskus kun piti tehdä myös läksyt, joten en voinut 24/7 viihdyttää kissaani mitä se halusi ja sitten taas käytiin kiinni nilkkaan.
Silloin kun kissa oli rauhallinen, niin se oli mamin oma vauva. Otimme iltatorkut niin että kisu nukkui vatsani päällä, ja yöt nukuimme saman peiton alla. Se oli oikea sylivauva ja tykkäsi imeä villaa ja pitsiä, kunnes taas yht´äkin piru iski kissaan ja siitä tuli raateleva tappokone.
Vastaantuleviin koiriin se suhtautui oikein hyvin ja suhtautuu edelleen, mutta kissoja se vihasi ja vihaa edelleen. Vastaantuleva kissa saa sen sen laatuluokan raivariin että reppana on ihan sekopää ja yrittää käydä kaiken liikkuvan kimppuun. Olen yrittänyt sosiaalistaa ja totuttaa sitä toisiin kissoihin mutta turhaan. Se vihaa kissoja!
Joo, iän myötä kissani on toki rauhoittunut ja minun kimppuun käyminen väheni silloin kun otin kissalleni pienen koiran kaveriksi. Kissan olisin halunnut, mutta kun ei niin ei.
Nyt iäkkäänä herrana kissani on jo rauhallinen, mutta ajoittain saa aggressiivisuuskohtauksia varsinkin jos lenkillämme kohtaamme kissan. Silloin taas saan puremia ja raapaisuja.
Ruokahalu on siis jo normaali, ja eroahdistuskin helpottanut kiitos pienen koirakaverin. Yöt nukumme yhä vierekkäin, me kaikki kolme, mutta kissani tahtoo herättää minut useamman kerran yössä kun se tulee, no, se luulee kättäni tai jalkaani tytöksi (vaikka on leikattu uros). Sylissä kissa viihtyy edelleen, mutta ainoastaan jos se saa nylkyttää minua. Tämän tavan poika oppi vasta muutaman vuoden ikäisenä.
Mukava kissahan se on ollut ja on, mutta harmittavan paljon on ollut erilaisia käytöshäiriöitä ja suhtautuminen toisiin kissoihin harmittaa todella paljon, sillä olisin halunnut useammankin kissan. Kotonani, siis lapsuudenkodissani kun on aina ollut kissoja ja edelleenkin 3 eli kissat ovat olleet aina osa elämääni.