Minkä ikäisiä hakijoita täältä löytyy? Itse täytän 26 tänä vuonna. Mietin onko "liian myöhäistä" lähteä esim. yliopistoon, jossa helposti hurahtaa se 5-6 vuotta. Nyt olen vasta löytänyt oman alani ja kyllähän sitä itsensä vanhaksi tuntee pääsykokeissa, kun suurin osa on juuri saanut lakkinsa :)
minkä ikäisenä opiskelemaan?
Nelli83
191778
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 19
Vanhimmat
Saman ikäisiä ollaan.. :D Alanvaihtoa olen itekin tekemässä, jos vaan tuuria olisi sen verran matkassa että yliopistoon sisälle pääsisin. :) Jos ei nyt onnistanu niin sitten ensi keväänä uusiksi kokeilemaan..
mä 35 ja alaa vaihtamassa. Onhan tuota työikää vielä ainakin 30 vuotta jäljellä, eli ei tässä vaiheessa nyt vielä tarvitse tulevaisuudensuunnitelmista luopua.
29 vee ja takana eka vuos yliopistos ja toivottavasti saan aloittaa ens syksynä uudes koulutusohjelmas. Kyllä ehtii!! Mieti niitä tulevien työvuosien määrää ja kuinka vähän se viis vuotta on kuitenkin siinä laskussa. Minäkin löysin oman juttuni keskimääräistä myöhemmin, mutta hyvin onnellinen, että lopulta löysin.. Uusia haasteita kohti siis, mars!
Wautsi, kiitos kaikille vastanneille! Kyllähän sen tietää että nykyään ihmiset vaihtaa alaa läpi elämän, mutta just esim. koetilanteissa sen sitten unohtaa, kun kaikki ympärillä on niin "pieniä". Tulipas todella paljon parempi fiilis :)
Ei ole hassua, törmäsin pääsykokeissa useampiinkin hieman vanhempaan pyrkijään - 45-v ja 65-v taisivat olla ne vanhimmat :). Ei 26-v ole vielä edes paha. Viime vuonna Jyväskylän yliopiston uusien opiskelijoiden keski-ikä oli 23 v, jos muistan oikein. Tänä vuonna ehkä vähemmän, mutta ei se menoa haittaa!
Onhan se opiskeluaikakin elämää josta nauttii kun löytää oman juttunsa! Turha miettiä että on vaan x vuotta aikaa tehdä töitä, tai että on jo x vuotias kun valmistuu.. uskon että vanhempana opiskelu on varmasti myös antoisampaa, kun on kokemuksia joihin voi verrata oppimaansa.
myöhäistä ole, monet alathan on sellaisia, joille ei pääse suoraan lukiosta kuin aniharva. Vaikka itse olenkin 20v. nyt toista kertaa yliopistoon pyrkiessäni, niin olisin jopa tyytyväinen, että opiskelutovereina olisi monenikäistä porukkaa. Tulen useimmiten toimeen paremmin sellaisten ihmisten kanssa, joilla on näkemyksiä ja elämänkokemusta. He ovat ihmisinä mielenkiintoisempia kuin teinit, jotka ajattelevat usein lähinnä pinnallisia ja samantekeviä asioita.
Ja jos taas ajattelee työuran kannalta, niin kyllä tuon tutkinnon jälkeenkin sinulla on aikaa yllin kyllin riittämiin kyllästyä työelämään, luulenpa niin:)
Tsemppiä sulle, toivottavasti pääset!
34-vuotias ja alanvaihto tiedossa. Jännitän yliopiston pääsykoetuloksia varmasti yhtä innokkaasti kuin tämän kevään abitkin. Kymmenen työvuoden jälkeen opiskelu tuntuu virkistävältä vaihtelulta ja miellyttävältä haasteelta. Todennäköisesti 25 ikäisenä olisin pelännyt olevani "vanha yliopisto-opiskelija", mutta nyt lähemmäs keski-ikäisenä en jaksa enää murehtia koko ikäkysymystä, haluan vain toteuttaa haaveeni jatko-opiskelusta. On hemmetin helpottavaa olla ikäpaineista vapautunut! Suosittelen tätä olotilaa myös teille kakskutosille, elätte elämänne parhaita vuosia juuri nyt.
Mä luulin että ne parhaat vuodet on vielä edessä.. ;D
On kyllä totta tuo opiskelun virkistävyys ja haasteellisuus. Ihan eri tavalla janoaa uutta tietoa ja toivoo että olis jo lukioaikoina tajunnut koulun arvon. Olen aina ollut aika keskinkertainen oppilas, varmaan juuri siksi kun ei ollut minkäänlaisia tavotteita elämässä ja se "oma juttu" ihan hukassa. Todella odotan että pääsen kunnolla hikuilemaan rakastamani tieteen pariin.
eli mun ikä sopii tuohon haarukkaan :) sain himoitsemani opiskelupaikan ja uskon saavani antoisat opintovuodet, ikäni ei siihen ainakaan negatiivisesti vaikuta.
Opiskelemaan vaan!
Itse olen kans -83 syntynyt ja lukion jälkeen ollut tiiviisti työelämässä. Oman alan etsimisessä on ollut omat hankaluutensa ja vasta nyt tiedän mitä oikeasti haluan. :) Toisilla se kestää kauemman, toiset tietää jo ala-asteella.
Itse tässä odotan ja jännitän yliopiston tuloksia. Toivottavasti pääsen syksyllä opiskelemaan! Oppia ikä kaikki.
Ite oon kans -83 syntynyt ja lukion ja armeijan jälkeen monenlaisia töitä ja kursseja koittaneena, hain yliopistoon kiinnostavaa alaa lukemaan ja nyt odottelen pääsykokeiden tuloksia. Pääsykokeissa oli paljon vanhempiakin heppuja... Mitä se ketään kiinnostaa minkä ikäinen on.. Ei minua ainakaan..
Jos en pääse nyt niin haen ensi vuonna uudestaan.
Täytän itse tänä vuonna jo 27, ja sain juuri muutama päivä sitten tiedon, että olin hyväksytty hakemallani linjalle yliopistoon! Valmistuessa jo hieman yli kolmekymppinen, varmasti yli 30 vuotta tuon jälkeen työelämässä riittää :D Muutenkin kun meillä kaikilla on vain tämä yksi elämä niin ei kannata jättää opiskelun jatkamista ainakaan sen takia mitä kuvittelee muitten ajattelevan ja sitten väkisin kärvistellä työssä mistä ei pidä.
37 vuotias täällä, hain ensimmäistä kertaa elämässäni yliopistoon 32 vuotiaana ja heti pääsin =) Elämäni paras päätös!
Itse olen myös 83 syntynyt. Sain lapsen 22-vuotiaana (täytin samana vuonna 23), sitten menin aikuislukioon lapsen ollessa vain muutaman kuukauden ikäinen. Valmistuin aikuislukiosta tänä keväänä E:n paperein ja hain kauppakorkeaan. Valitettavasti en jaksanut valmistautua kokeisiin riittävästi (luin vain kolme kirjaa viidestä ja kaksi niistäkin jäi kesken) enkä tule pääsemään sisään, vaikka en olisi tarvinnut kuin minimipisteet hakemaani kouluun. Mutta ensi vuonna yritän uudestaan paremmalla valmistautumisella. Suurin osa hakijoista oli mielestäni 20-22-vuotiaita. Joku täällä sanoi, että hakijoiden keski-ikä johonkin yliopistoon oli 23, saattaa hyvinkin pitää paikkansa. Ja opintoja yrittää nopeuttaa, mikäli on ahkera (ja lahjakas). Itse pyrin valmistumaan maisteriksi max. neljässä vuodessa, mikäli ensi vuonna pääsen, etten olisi paljon yli 30-v kun valmistun.
Toivottavasti olet pyrkimässä alalle, josta valmistuu joksikin muuksi kuin akateemiseksi työttömäksi. "Löydettyään itsensä" teinit välillä hurahtavat hakemaan alalle, josta on hyvin vaikea työllistyä. Näillä reunaehdoilla ei yli kolmekymppinen ole liian vanha.
Toki vanhempana valmistunut joutuu uudella alalla kohtaamaan nuorten ongelmat ensimmäistä työpaikkaa hakiessaan ja urakierron joutuu niin ikään - uudella alalla - aloittamaan pojalta.
Olen myöskin saman ikäinen kuin sinä ja syksyllä aloitan opiskelun yliopistossa. Lukion jälkeen olen tehnyt töitä 7 vuotta, enkä edes tällä tulevalla alalla. Uskoisin että yliopistosta löytyy omalta linjaltani todella ikäluokasta laidasta laitaan. Ainakin itselläni motivaatiota on nyt huomattavasti enemmän opiskeluun työvuosien jälkeen. En malttaisi edes odottaa että koulu alkaisi. Lisäksi uskon että työvuodet ovat kasvattaneet minua ja minulle on tullut lisää elämän kokemusta ja tietoa siitä mitä itse haluaa. Uskon että opiskelun jälkeen se on vain iso plussa että on jo paljon työkokemusta, vaikka se ei omalta alalta olekaan. Työtodistukset puhuvat paljon puolestaan. Varsinkin oma viimeiseni joka on todella hyvä. Sen avulla puolessa tunnissa sain ensi syksyn työpaikkani oman alan työpaikasta jossa alan siis tehdä joitain vuoroja koulun ohella.
Olen 47-vuotias 25 vuotta ICT-alalla työskennellyt ja haaveissa aloittaa opinnot aivan uudelta alalta yliopistossa. Tähän on tietysti johtanut uupumis- sairasloma ym. kierteet ja toteamus, että olin ajautunut aivan vääriin tehtäviin alallani. Eli kannattaa kyllä seurata 'sydämen' ääntään eikä kärvistellä loputtomiin sellaisissä töissä, jotka eivät tunnu hyvältä. Aikansa kutakin.