Heti alussa meni voimat noihin pilkkuihin. Hirmuisesti pilkkuja yhdessä lauseessa, ajatus menee sekaisin.
Lauserakenteisiin kannattaisi kiinnittää huomiota, esim. "Hän usein ajatteli sitä miten ärsyttävää on toisaalta se että..."
Sitten teksti hyppää aikamuodosta toiseen ja kolmateen, miksi?
Muutoin hyvinkin ajattelemisen arvoista tekstiä :D
0Äänestä
Kritiikin kukkasta
"Ajatteli pimeää tyhjyyttä ympärillään, ajatteli maailmaa, tulevaa ja nykyistä, hän ajatteli myös lapsuuttaan, ja sitä kuinka hän jo silloin ajatteli ympärillään vellovaa kaikkeutta. Hän pohti elämänsä vaiheita esikoulusta ylä-asteen päättäjäisiin, sekä myöhemmin työelämään siirtymistään, hän ajatteli perhettään vaimoaan sekä pientä poikaansa ja läheisiä ystäviään, kaikkia niitä iloja ja suruja jotka koettiin yhdessä."
Suurin ongelmasi on, että tämä teksti kertoo suoraan kaiken eikä jätä mitään pohdittavaa lukijalleen. Tyyli olisi ollut ok joskus 1910-luvulla, mutta 2000-luvulla odottaa jotakin kiinnostavampaa.
Aiheen käsittely ei sinällään synnytä uteliaisuutta lukea eteenpäin, koska uupuu hahmon kiehtovuus ja juonen odotushorisontti.
Ihan ok-kirjoittaja olet, mutta et herätä suurempia intohimoja. Tämä nyt on sitä kovaa kritiikkiä, valitan, mutta itse pyysit. :)
0Äänestä
kiitås
Palautteen antajat pahoittelunne on turhaa! Mielestäni kaiken maailman ympäripyöreät huttu mielistelijät vain pilaavat kaiken, eivätkä koskaan ainakaan johdata asioita eteenpäin. Kova kritiikki ja suora puhe on se mikä ihmistä kasvattaa/kehittää. Kiitos siis siitä!
0Äänestä
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Heti alussa meni voimat noihin pilkkuihin. Hirmuisesti pilkkuja yhdessä lauseessa, ajatus menee sekaisin.
Lauserakenteisiin kannattaisi kiinnittää huomiota, esim. "Hän usein ajatteli sitä miten ärsyttävää on toisaalta se että..."
Sitten teksti hyppää aikamuodosta toiseen ja kolmateen, miksi?
Muutoin hyvinkin ajattelemisen arvoista tekstiä :D
"Ajatteli pimeää tyhjyyttä ympärillään, ajatteli maailmaa, tulevaa ja nykyistä, hän ajatteli myös lapsuuttaan, ja sitä kuinka hän jo silloin ajatteli ympärillään vellovaa kaikkeutta. Hän pohti elämänsä vaiheita esikoulusta ylä-asteen päättäjäisiin, sekä myöhemmin työelämään siirtymistään, hän ajatteli perhettään vaimoaan sekä pientä poikaansa ja läheisiä ystäviään, kaikkia niitä iloja ja suruja jotka koettiin yhdessä."
Suurin ongelmasi on, että tämä teksti kertoo suoraan kaiken eikä jätä mitään pohdittavaa lukijalleen. Tyyli olisi ollut ok joskus 1910-luvulla, mutta 2000-luvulla odottaa jotakin kiinnostavampaa.
Aiheen käsittely ei sinällään synnytä uteliaisuutta lukea eteenpäin, koska uupuu hahmon kiehtovuus ja juonen odotushorisontti.
Ihan ok-kirjoittaja olet, mutta et herätä suurempia intohimoja. Tämä nyt on sitä kovaa kritiikkiä, valitan, mutta itse pyysit. :)
Palautteen antajat pahoittelunne on turhaa! Mielestäni kaiken maailman ympäripyöreät huttu mielistelijät vain pilaavat kaiken, eivätkä koskaan ainakaan johdata asioita eteenpäin. Kova kritiikki ja suora puhe on se mikä ihmistä kasvattaa/kehittää. Kiitos siis siitä!