Haluaisi muttei

Pyörittelin mielessäni näitä ajatuksia koko viime yön. Tänä aamuna vihdoin uskaltauduin tänne palstalle. Ja mitä löydänkään! Monta naista ajattelemassa samoja ajatuksia.
Pelkästään se on jo helpottavaa.

Olen 28, naimisissa, kahden pienen (5 ja 3) lapsen äiti, enkä koskaan ole ollut naisen kanssa, vaikka siihen olisi ollut tilaisuus joskus kymmenisen vuotta sitten. Silloinen paras kaveri oli bi. Tunsimme kyllä vetoa toisiimme, mutta emme menneen koskaan suutelua pidemmälle ja minä olin aina se joka jänisti, vaikka tuntuikin hyvältä.
Silloin pelotti ja ajattelin ehkä liian paljon sitä mitä muut ajattelivat. Ja nyt kaduttaa kovasti.

Nyt tilanteen korjaus tuntuu mahdottomalta.
Mieheni tietää että olen bi. Mutta ei hyväksy että minulla olisi hänen lisäkseen "jotain sutinaa", kuten hän sen ilmaisee. Asiasta on siis keskusteltu. Hänen pitää riittää minulle. Ja seksi hänen kanssaan onkin ihan hyvää.
Eikä minulla ole mitään haluja jättää häntä. Rakastan häntä ja onhan hän lasteni isä. Myöskään lasteni päitä en haluaisi tässä vaihessa sekoittaa.
Enkä myöskään tunne ketään bi'tä tai lesboa.
Varsinkaan sellaisia joilla vaikka olisi oma perhe ja jotka ymmärtäisivät tilanteen jossa olen.

Kuitenkin kaipaan naisen kosketusta kamalasti. Ja ehkä vielä enemmän sitä että itse pääsen koskettamaan.
Ystävyyttä, erilaista hellyyttä ja hauskanpitoa johon vain samalla aaltopituudella olevat naiset pystyvät.

Vaihtoehtoni tuntuvat olevan kovin vähissä.
Joko jatkan samaan malliin, tukahdutan itseäni ja turhaudun.
Tai löydän jonkun joka on samassa tilanteessa ja ymmärtää.

Oli vain pakko saada asiat purettua jonnekkin, tosin eipä se paljoa auttanut, nyt kyllä hajoo pää...
232043
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 23

Vanhimmat

Katsohan tuo ketju "perheenäidin ajatuksia", sieltä löytyy kuta kuinkin täsmälleen samassa tilanteessa olevia. Et ole ollenkaan ainoa. Yleisen yhteiskunnallisen hyväksynnän lisääntymisen myötä ihmiset ovat alkaneet pohtia omia tuntemuksiaan samaa sukupuolta olevia kohtaan ja tuo kiinnostus tuodaan herkemmin julki, edes anonyymisti keskustelupalstalla. Mikä on siis hyvä asia.

Tuo tunne, että tukahtuu siihen naisen kosketuksen kaipuuseen, tuntuu olevan kovin yleinen. Onkohan kyseessä kuitenkin enemmän mielikuvituksen tuottama kaipuu, joskin tuska varmasti on todellinen..? Miten voi tuskallisesti kaivata täysin henkilöttömän henkilön kosketusta? Olisi jotenkin selkeämpää, että olisi joku tietty nainen, johon nämä tunteet kohdistuvat...

Pitäisikö tässä jo perustaa joku vertaistukiryhmä anonyymeille perheellisille naishaaveilijoille ;)

Äänestä
  • Näköjään heti viestisi alussa kerroit jo löytäneesi nämä kohtalotoverit, anteeksi sokea vastaukseni..

    Äänestä

  • miiloo kirjoitti:

    Näköjään heti viestisi alussa kerroit jo löytäneesi nämä kohtalotoverit, anteeksi sokea vastaukseni..

    Niin, en halunnut tuohon Perheenäidin ajatuksiin vastailla kun nimenomaan pyyteli ikäisiltään tai vanhemmilta vastauksia. Olihan hän sentään 10 vuotta vanhempi...

    Ehkä se sitten on vain kuvitelmaa, pirun todellista kuitenkin.

    Äänestä

  • Miksi heteronaiset sanoo tukahtuvansa naisen kosketuksen kaipuuseen, muttei koskaan sano mitään yhtä kaunista miessukupuolesta, "Tukahdun pian, jollen saa koskettaa miestä"?

    Äänestä

  • ????? kirjoitti:

    Miksi heteronaiset sanoo tukahtuvansa naisen kosketuksen kaipuuseen, muttei koskaan sano mitään yhtä kaunista miessukupuolesta, "Tukahdun pian, jollen saa koskettaa miestä"?

    Ei siihen miehen puutteeseen tarvitse tukahtua kun sitä on kuitenkin tarjolla aina kun haluaa, toisin kuin sitä naista...

    Äänestä

todellakin kun oisit vierellä halaisin kun ajattelet samoin. Olen myös perheellinen,aviossa mutta se ystävä puuttuu elämästäni. ja kokemusta omaavana tahdon sitä lisää.

Äänestä
  • Virtuaalihalitkin otetaan mielellään vastaan vaikkei ne ihan yhtä hyvältä tunnukkaan. :)
    En tiedä pitäisikö olla iloinen vai surullinen että samassa tilanteessa eläviä naisia kuitenkin löytyy ja ilmeisesti paljon.
    Nimenomaan ystävää minäkin kaipailen, varsinkin sellaista joka ymmärtää tilanteen. Joku jolle olisi helppo puhua, mies kun ei asiasta halua kuullakkaan.
    Ja jonka kanssa ehkä sitten aikaa myöten ystävyys syvenisi jos siltä tuntuu.

    Äänestä

Olin ollut miehen kanssa useita vuosia,2 lasta oma koti jne.Sitten tuli tuo nainen..Minusta nousi kummalisia tuntemuksia häntä kohtaan joita en uskonut omaavani..MINÄ tunnen jotain syvempää kuin ystävyyttä ja haluan muutakin kuin ystävällisiä halauksia!Ajatukset hämmensivät suuresti.Tunteita vastaan taisteltuani,huomasin olevani aivan loppu ja päätin luovuttaa.Lopulta kaikki kääntyi hyvin..Elän tämän naisen kanssa nyt erittäin hyvässä parisuhteessa ja lapseni myös asustavat kanssamme.Aluksi muut ottivat asian raskaasti,mutta jo aika pian asiat olivat niinkuin ennenkin.Lapsille on ne asiat kerrottu mitkä heidän tarvitsee tietääkkin ja sitten kerrotaan lisää kun ovat tarpeeksi vanhoja käsittämään "aikuisten asioita".Itse olen ollut tyytyväinen tekemääni päätökseen ja lapset ovat onnellisia.Loppu hyvin kaikki hyvin.

T: Langennut

Äänestä

Joudun lähtemään pienelle kesälomareissulle, mutta olisi hienoa jos samanmieliset ja samassa tilanteessa olevat kirjoittelisivat minulle.
Nimenomaan ystävää kaipailen, varsinkin sellaista joka ymmärtää tilanteeni. Joku jolle olisi helppo puhua, mies kun ei asiasta halua kuullakkaan.
Ja jonka kanssa ehkä sitten aikaa myöten ystävyys syvenisi jos siltä tuntuu.
Asun Pirkanmaalla, muut tietoni löytyvätkin sitten aloitusviestistäni.
Muita tietoja sitten saa sähköpostilla.

[email protected]

Äänestä

Kunpa asuisit lähempänä. Olen aivan samassa tilanteessa, ystävää vailla.

Äänestä

..tilanteessa. En vain uskalla tehdä asialle mitään. No, tää jo vähän helpottaa kun pystyy kirjoittamaan asiasta. Tai eipä tää taida muuttua mikskään. Et ole yksin siis. Kirjoituksesi olisi voinut olla melkein kuin omasta suustani..

Äänestä

Sanasi olivat kuin olisin itse kirjoittanut.
Minä asun Rovaniemellä, harmi kun olet nin kaukana.

Äänestä

Siis mä en nyt tajua... Tälle palstalle kirjottaa suunnilleen joka päivä joku nainen ja viesti menee aina samaa latua: "Olen miehen kanssa elävä nainen, jonka on alkanut tehdä mieli naista".. Siis mitä helvettiä, eikö bi-seksuaaleja naisia pitäis olla vaan pari prosenttia? Tän perusteella vaikuttaa että joka kolmas heteronainen muuttuu bi-seksuaaliks viimeistään 30-vuotiaana?

Äänestä
  • Olin jostain lukevinani että n. 80% naisista olisi bi-seksuaaleja.
    Ehkä suurin osa vasta kolmekymppisenä uskaltaa tunnustaa nämä tunteet itsessään.

    Äänestä

  • tiedä kirjoitti:

    Olin jostain lukevinani että n. 80% naisista olisi bi-seksuaaleja.
    Ehkä suurin osa vasta kolmekymppisenä uskaltaa tunnustaa nämä tunteet itsessään.

    En usko ellei kyse ollut jostain tutkimuksesta.

    Äänestä

  • ????? kirjoitti:

    En usko ellei kyse ollut jostain tutkimuksesta.

    Öööö... en nyt kai väittänytkään tietoa mitenkään todeksi.
    Muistelin vain lukeneeni jotain tuon suuntaista jostain...
    Ja olisihan siinä jotain joka selittäisi nämä kaikki "kotirouvat" :D

    Äänestä

Jos minun kultani haluaisi kokea naiserotiikkaa ilman minun läsnäoloa tai kanssani... olen sanonut hänelle että haluan myös tuolta osin avoimuutta suhteeseen ja sallin tuon sydämmestäni koska ihmistä ei saa kahlita Bi-seksuaalisuuden kokemuksilta... se luo elämään, suhteeseen lisää vakautta ja tasapainoa sekä vaihtelua. Se on tiukkapipoisten tietämättömien miesten tyhmyyttä jos ei ymmärrä naisensa seksuaalisuudesta tuon taivaallista... epäilen jo että nuo miehet eivät ymmärrä kosketuksen, hyväilyt, silittelyn, suutelun, katseen, sanojen ihanuuden päälle yhtään mitään!

Kokeile vaikka ilman miehesi lupaa, älä tukehdu koska se tappaa ennenpitkään seksuaalisuuden/halusi miestäsi kohtaan.

Kosketellaan toisiamme!
-CorsetBoy-

Äänestä
  • "Kokeile vaikka ilman miehesi lupaa, älä tukehdu koska se tappaa ennenpitkään seksuaalisuuden/halusi miestäsi kohtaan."

    Oletteko te tyypilliset miehet noin kiimaisia lesboilevista naisista, että annatte naisillenne luvan vaikka pettää teitä? Onko lesboilu teistä niin kiihottavaa?

    Äänestä

Iltaa, siis yötä!! Hmmm...mielenkiintoista, itsekin olen miettinyt tätä juttua...Noo toi merkkaaminen tavalla tai toisella tuntuu ehkä vähän hassulta ajatukselta...:) . Ei tosin ole tarkoitus tyrmätä ideaanne mitenkään, mutta kannaattaako kukaan naisellisten ja fiksujen bi-naisten illanviettoa yhdessä vaikka jossain kapakassa missä voisi jutella (esim. lärpättää kyseisestä aiheesta vertaistuenomaisesti) tai tanssia tms..? Tietenkin ihmiset ovat tälläkin palstalla eripuolilta Suomea, mutta silti...? Siis onhan noita alan kapakoita varmasti suurimmissa kaupungeissa, mutta jos jotenkin "ei osaa" tai halua suoraan paukattaa itekseen sinne..eli ehdotan wanna-be-bi-tapaamista jossain muualla...;). Comments ladies?

Äänestä
  • kannatan! Monella voi syystä tai toisesta olla vaikeaa pääsy tuollaiseen "ala" baariin. Kukas meille tollaisen tapaamisen järjestäis? :) Pääsis lörpöttelään ajatukset pihalle, ilman että tarvitsee pelätä kenenkään ajattelevan tai pitävän outona.

    Äänestä

Voi vitsi tuli jännä tunne kun luin kirjoituksesi. Olen nimittäin 28-vuotias, kahden lapsen ( 4 ja 2 v) äiti ja aivan samassa jamassa. Mekin ollaan mieheni kanssa puhuttu näistä asioista, mutta sillä erolla, että hän haluaisi minun joskus kokevan sen mitä kaipaan. Hän sanoi, että haluaisi minun olevan onnellinen, mutta ei haluaisi minun jättävän häntä naisen takia. Enkä sitä kyllä koskaan voisi tehdäkkään. Avioliittomme on kuitenkin hyvä. Olen työntänyt ajatusta haluistani pois, mutta välillä se saa vallan ja tuntuu että pakahdun. Minun kohdallani taitaa olla kyse vain seksuaalisista haluista. En voisi koskaan kuvitella esim. asuvani naisen kanssa. Ja joka tapauksessa rakastan miestäni. Olen silloin tällöin käynyt täällä lukemassa keskusteluja ja välillä on kiva löytää tälläisiä tekstejä mitkä todella koskettaa ja joihin voi samaistua. Voi kumpa voisimme kirjoitella toisillimme lisää. Halaus.

Äänestä
  • Voimmehan me. Tuolla ylempänä ketjussa on myös sähköpostiosoitteeni.
    Tässä se uudestaan :)

    [email protected]

    Äänestä

  • Olen ekaa kertaa tällä palstalla lukemassa kaltaistemme ajatuksia mieheni
    pyynnöstä.Hän tuntee minut onneksi niin hyvin,ymmärtää ja hyväksyy minut
    sellaisena kuin olen.Aikaisemmassa liitossa en voinut edes mainita haluistani ja luulin,ettei hän niistä tiedäkkään.Vaikka vuosia päästä eromme jälkeen tunnusti
    tietävänsä aina ,että olen Bi.Nuorena laitoin asian"kokeilun"piikkiin porkkanasta
    tyttöön:):)18-vuotiaana istuin eräänä kauniina päivänä raitsikassa ja näin Hänet.
    En tiedä miksi,mutten saanut katsettani pois hänestä.Menin töihin sekavin ajatuksin ja hän oli siellä,uutena työntekijänä.Kaikkien mutkien kautta meillä alkoi yli kymmenen vuoden suhde,joka on nykyisin muuttunut ikuiseksi sydänystävyydeksi.Tapasin nykyisen mieheni 8 vuotta sitten.Hän sai minut viimeinkin puhumaan,purkamaan ja julistamaan itselleni,kuinka onnellinen olen siitä,mikä olen.Olen tilanteessa,että etsin itselleni taas sitä erillaista läheisyyttä,lämpöä,kosketusta,jota naisen kanssa voi saada.
    Ja miehenikin sitä haluaa,koska hän tietää,että tämä haluni tekee minusta kokonaisen naisen.Moni varmaan kysyy nyt itseltään,enkö ole onnellinen pelkästään mieheni ja lasteni kanssa?Olen,äärettömän onnellinen.
    Mutta sydän voi rakastaa myös muita kauniilla tavalla ja rakkaus ihanaa naiseen
    on jotain,mistä en voi luopua,enkä haluakkaan.
    Teille kaikille,jotka häpeätte tai mietitte,onko minussa jotain vikaa....
    Älkää tehkö sitä vaan nauttikaa.Elämä on ainutlaatuinen ja kaunis meille
    kaikille.Ja puhukaa puolisoillenne,jos pystytte.Ja jakakaa tuntemuksenne
    heidän kanssaan.Se helpottaa tietä eteenpäin :):)
    kauneutta naisen kanssa

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


uskalla kirjoitti:

Pyörittelin mielessäni näitä ajatuksia koko viime yön. Tänä aamuna vihdoin uskaltauduin tänne palstalle. Ja mitä löydänkään! Monta naista ajattelemassa samoja ajatuksia.
Pelkästään se on jo helpottavaa.

Olen 28, naimisissa, kahden pienen (5 ja 3) lapsen äiti, enkä koskaan ole ollut naisen kanssa, vaikka siihen olisi ollut tilaisuus joskus kymmenisen vuotta sitten. Silloinen paras kaveri oli bi. Tunsimme kyllä vetoa toisiimme, mutta emme menneen koskaan suutelua pidemmälle ja minä olin aina se joka jänisti, vaikka tuntuikin hyvältä.
Silloin pelotti ja ajattelin ehkä liian paljon sitä mitä muut ajattelivat. Ja nyt kaduttaa kovasti.

Nyt tilanteen korjaus tuntuu mahdottomalta.
Mieheni tietää että olen bi. Mutta ei hyväksy että minulla olisi hänen lisäkseen "jotain sutinaa", kuten hän sen ilmaisee. Asiasta on siis keskusteltu. Hänen pitää riittää minulle. Ja seksi hänen kanssaan onkin ihan hyvää.
Eikä minulla ole mitään haluja jättää häntä. Rakastan häntä ja onhan hän lasteni isä. Myöskään lasteni päitä en haluaisi tässä vaihessa sekoittaa.
Enkä myöskään tunne ketään bi'tä tai lesboa.
Varsinkaan sellaisia joilla vaikka olisi oma perhe ja jotka ymmärtäisivät tilanteen jossa olen.

Kuitenkin kaipaan naisen kosketusta kamalasti. Ja ehkä vielä enemmän sitä että itse pääsen koskettamaan.
Ystävyyttä, erilaista hellyyttä ja hauskanpitoa johon vain samalla aaltopituudella olevat naiset pystyvät.

Vaihtoehtoni tuntuvat olevan kovin vähissä.
Joko jatkan samaan malliin, tukahdutan itseäni ja turhaudun.
Tai löydän jonkun joka on samassa tilanteessa ja ymmärtää.

Oli vain pakko saada asiat purettua jonnekkin, tosin eipä se paljoa auttanut, nyt kyllä hajoo pää...

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu