Meillä on n.1v10kk leikattu seropiuros. Haukku on aivan ihana, mutta aikamoisia ongelmiakin löytyy. Remmissä kulkeminen sujuu hyvin, mutta pyöräilijöiden/käveliöiden päälle yritetään hyppiä, koirat haukutaan (välillä ihan "sekoaa" hihnassa. Vapaana ollessaan tulee kaikkien kanssa toimeen), korvia ei ole ajoittain ollenkaan (peruskäskyt osaa hyvin ja tottelee ihan täydellisesti halutessaan, mutta etenkin ulkona on korvaton ja vapaana ollessaan ei tule aina luokse pyydettäessä). Ukkonen/raketit on kammotus. Koira juoksee ympäri huushollia ja haukkuu minkä kerkeää.
Olisiko jollain hyviä vinkkejä, miten edellä mainittuja ongelmia voisi karsia. Olemme kokeilleet herkut,kehut, kaikki..mutta ongelmat on ja pysyy.
Koira on perusluonteeltaan todella kiltti ja "rakastaa" kaikkia ketkä kylään tulevat ym. On vain todella kurjaa, kun lenkit ovat aina pienoinen jännitysmomentti ja muutenkin koiran mieletön itsepäisyys/omapäisyys on kyllä ajoittain todella rasittavaa.
Olisiko jollain hyviä vinkkejä, miten edellä mainittuja ongelmia voisi karsia. Olemme kokeilleet herkut,kehut, kaikki..mutta ongelmat on ja pysyy.
Koira on perusluonteeltaan todella kiltti ja "rakastaa" kaikkia ketkä kylään tulevat ym. On vain todella kurjaa, kun lenkit ovat aina pienoinen jännitysmomentti ja muutenkin koiran mieletön itsepäisyys/omapäisyys on kyllä ajoittain todella rasittavaa.
Vastaukset 2
Vanhimmat
koirassa on? Esim. jotkut paimenet ovat innokkaita pyörien yms. perään lähtijöitä, tuli vain mieleen.
Mainitsit että olette kokeilleet jo kaikkea, ilman tulosta. Mutta oletko kuullut vitsiä suomalaisesta johtamiskulttuurista nimeltä m-b-p? Siis Management-by-perkele. Teidän huligaani tuntuu aivan samanlaiselta kuin omani oli joskus menneisyydessä, kun kokeilin noita mitä viestissäsi mainitsit kokeilleesi. Sitten piti keksiä jotain uutta ja luovaa että saatiin koira ruotuun.
Opetin koiralle mitä Seis-käsky merkitsee. Se merkitsee että vaikka oltaisiin tekemässä mitä tahansa, tekeminen keskeytetään, ja odotetaan uutta käskyä. Vaikka olisi loikannut ilmaan, niin jäädään ilmaan odottamaan sitä uutta käskyä.
Tämä Seis!-käsky karjaistaan poliisiäänellä, joka saa paatuneimmankin rikollisen unohtamaan aikeensa olla tottelematta. Eikä tarvinnut kuin pari kertaa remmistä taluttaa takaisin sille paikalle missä oli käskyn kajahtaessa, eli ei mitään väkivaltaa. Mutta sitäkin tiukempi puhuttelu, tarvittaessa perkelein maustettuna. Ja pitää muistaa että Seis!käskyn jälkeen tulee AINA uusi käsky, jos sen unohtaa niin siitä tulee helposti käsky muiden joukkoon.
Sen lisäksi on sitten muitakin samaa tarkoittavia käskyjä, kuten odota tai venttaa, mutta niiden aikana voi puuhata muutakin.
Toinen mikä kannattaa opettaa on tien puolet, oikea ja vasen. Sillä varmistat sen että koira ei siksakkaa puolelta toiselle ja hötkyile millon kenenkin tielle ja päälle.
Kun puolet on opetettu, niiden ehdotonta noudattamista kannattaa vaatia m-b-p-tyyliin. Siis kun koiralle on annettu käsky "oikea" ja kurssi alkaa viettää vasemmalle, ensin kuiskataan sitten sanotaan ja lopuksi karjastaan poliisiäänellä "oikea, (-kele)". Ja kun kurssi on korjaantunut halutuksi, aina kiitos.
Näillä kahdella asialla selviät pitkälle noista hihnasekoiluista.
Luoksetulon ongelmiin saattaa tuoda avun se että kiinnität vielä hiukan enemmän huomiota äänensävyyn jolla kutsut luokse. Ja siihen ei tule missään tapauksessa käyttää m-b-p:n sävyjä, vaan äänensävyn tulee olla äärimmäisen innostava ja houkutteleva. Ellei koira ole liiaksi omien polkujen kulkija, kuten meillä, sen pitäisi toimia myös vapaana ollessa.