Perhepeti

jo 4v. eikä haittaa ole ilmennyt vaikka vieressämme nukkunut.;)
Ja vieläkin unelias hymy aamulla saa vanhempien sydämet sulamaan.
Jokainen tavallaan.Pääasia että nukuttais hyvin.

Ja ei,ei ole kauhean kamalaa jos vauvanne nukahtaa syliin.Jos raaskit (ja pitää tehdä jotain)niin voit käydä laskemassa hänet sänkyynkin nukkumaan.:)

Anna nukkua vieressä vaan, jos se sinusta helpoimmalta tuntuu ja tyttö nukkuu parhaiten! Ja päivälläkin voi nukkua sylissä jos sinä vaan ehdit ja viitsit. Vauva ei siinä opi liian riippuvaiseksi vanhemmistaan, hän ON tuossa iässä riippuvainen vanhemmistaan. Kun hän pienenä saa tarpeeksi syliä ja läheisyyttä, hän on sitten isompana valmis ja rohkea tutkimaan maailmaa, hänellä kun on tieto siitä että löytyy turvallinen syli johon aina saa palata. Sylinukkumista helpottamaan voit kyllä hankkia kantoliinan, silloin saat itsekin jotain tehtyä vauvan nukkuessa ;)

Meidän isompi perhepetiläinen nukkui meidän kanssamme kunnes halusi itse siirtyä omaan huoneeseen 2,5 vuotiaana. Sen jälkeen hän ei ole ikinä tullut öisin meidän sänkyymme. Kuopus nukkuu meidän kanssa edelleen, enkä siitä keksi kuin positiivista sanottavaa. Olemme kaikki nukkuneet paremmin tällä ratkaisulla.

Jos nukutte parhaiten perhepedissä niin siitä vaan :) On nykyajan länsimainen tapa nukuttaa vauva erillään äidistä.
Itse koen yösyötöt helpoiksi kun vauva on valmiiksi vieressä ja ehdin antaa rintaa ennen kuin vauva alkaa itkeä nälkäänsä, joten ei käy kunnolla hereillä ja nukahtaa helposti uudestaan syönnin loputtua!

En pystyisi viemään vauvaa eri huoneeseen nukkumaan. Kävisin koko ajan tarkkailemassa hengitystä ym!

Ajattelin siirtää vauvamme "sivuvaunuun" kunhan yösyötöt loppuu... en kyl tiiä millon ne loppuu.. :D

pikku vauvana nukkui vieressä..se oli paljon helpompaa :) yö syötöt oli helppo hoitaa. välistä nukkui omassasängyssään..ja nukuttaminen hoitui sylissä ja tykkäsi nukkua sylissäkin.jos kus nukkui mahani päällä kun itsekkin nukuin sohvalla :D no siitä tulikin syliriippuivainen ja sen aina huomas..mutta sitten rupesin vaunuihin nukuttaa ei tarvinnut sylissä..koska tiesin että myöhemmin sylissä nukuttaminen koitus aika ongelmaksi kun vauvan paino nousee.. sitten vaunuistakin jossain vaiheessa opetin sen yksin nukhatelee pikku hiljalleen..alussa oli vaikeeta mutta oppi kumminkin..ja omaan sänkyyn nukahtaa myös hyvin samoin meidän omaan sänkyyn :) nyt vauva on 5.5kk ja nukhataa edelleen yksin..joskus tietty pitää hyssytellä :) ja nukkuu vieressämme :D mutta myös omassa sängyssään.. mutta nyt pitää kokonaan siirtää omaan sänkyyn ihan turvallisuus kysymyksestä.. :)

Ei se vauva mistään ulkoavaruudesta teille tullut vaan sinun sisältäsi. Eli hän on kyllä jo hyvinkin tottunut olemaan lähelläsi. Tuon ikäiselle ei voi antaa liikaa läheisyyttä. Ja kun hän saa pienenä olla lähelläsi riittävän paljon, on hän sitten iän karttuessa valmiimpi olemaan erossa sinusta, kun perusluottamus on hyvä, eli tietää, että äidin luo saa palata aina kun siltä tuntuu.

Läheisyyden tarve on tietenkin eri lapsilla erilainen, joten jos jonkun lapsi nukkuu hyvin omassa sängyssään, ja hereillä ollessakin viihtyy sitterissä lattialla tms. ei äidin tarvitse siitä syyllisyyttä tuntea, ettei koko ajan roikuta lastaan sylissa/pidä vieressä.

Pientä vauvaa ei voi opettaa "liian riippuvaiseksi", päinvastoin läheisyys ei ole vielä tahdonasia vaan todellinen tarve tuonikäiselle. Vasta 8-10 kuukauden iässä lapsi alkaa tajuamaan edes että on äidistä erillinen yksilö.

Jos perhepeti toimii teillä, niin en lähtisi muuttamaan asiaa. Valitettavan usein (siis uskomuksen takia täysin turhaan tehtyä) yöllistä taistelua vauvan nukkumisen ja vanhempien uupumuksen suhteen pidetään normaalina asiana, joka täytyy vain kestää. Minä sanon, että ei tarvitse sietää eikä pidä, ei vanhempien eikä lapsen nimissä. Paras nukkumistapa lapsen kehityksen kannalta on se, millä lapsen saa parhaiten nukkumaan.