vaekka lukisinnii kaekki viisaat värssyt kirjojen
niistä ikänäenj en tarkotusta löyvvä elämän
ku katon millee laella luonto kaeken järjestännä on
niän tarkotusta jottaen täättämässä joka olennon
ei kae immeinenkään alunperriin koskaan miettinnä
tarkotusta sille miksi oljkaan tänne syntynnä
elämä on pisimmiilläennii vuan hetken mittanen
tarvihtooko minun tietee koko tarkotusta sen
jos antaes olla turhiin uatosten ja koettas ellee niin
jotta illan tullen raahassa saes silimät paenoo kiinj
luottas kannattelluun elämän ja antas tillaisuuven sille
näättee minkä toatta elämä on suotu immeisille
niistä ikänäenj en tarkotusta löyvvä elämän
ku katon millee laella luonto kaeken järjestännä on
niän tarkotusta jottaen täättämässä joka olennon
ei kae immeinenkään alunperriin koskaan miettinnä
tarkotusta sille miksi oljkaan tänne syntynnä
elämä on pisimmiilläennii vuan hetken mittanen
tarvihtooko minun tietee koko tarkotusta sen
jos antaes olla turhiin uatosten ja koettas ellee niin
jotta illan tullen raahassa saes silimät paenoo kiinj
luottas kannattelluun elämän ja antas tillaisuuven sille
näättee minkä toatta elämä on suotu immeisille
Vastaukset 5
Vanhimmat
Kirjottaja tuntuu olovan ihan tääsjärkinen
vilosoovvi joka ossoo selevittöö immeisen
elämän tarkotuksen jetsulleen niinku se on oekeesti....
Monenlaesta humpuukkia sitä tulloo joka tuutista mutta
pitäs muistoo itekunkii vuan pittee jalat muassa...
Mukavahan tuo kun Oeli oot tänne tuas runon laettannu...
kommentista ja toevottelen hyvvee Juhannuksen jäläkeistä kessee!
kirjotin niin pitkän värssyn pakarisesta ja kärpäsötököestä ja kaakesta ja sitten se vuan män. Siis poekkeen, varmmaan ymmärräthiiäthii assienlaejan. Jos ee nimittäen laeta tuota rekkie niin se katovvaa, se kirjotus tuolta ruutuloesta ja pitteep alottoo tuas kaekki alusta uuvelleen.
Niin - mie koetin vuan kehhuu sitä jotta runostasj puuttuup ennee vuan sävel ja laalaja, muuten se oessiih täätellinen luomus.
Sinulla näkkyy olovan lisäks (antteeks nyt tuas tää karjalaenen sivuaksentti) tuota syvvyyttäe noessa runoloessas, niin on tässähhii.
Nii piti toevottoo vielläe hyvvee kessee vuan siullehhii ja varottoo siitä jotta koeta suojauttuu ja väestellä niitä kärpässii ja muita ötököetä. Ne suattaap purrak. On nimittäen kokemusta suatunna jo.
Niin eepä tässä muuta, tiältä Suomen suvesta kerppulj vuan kirjottelj
Aarinkoko lienöö aevossii pehmentännä, ko nuin mahottoman kaanisti olit kirjottanna. Tietennii oun oekeen kiitollinen sanoestas, kiitoksija kovasti.
Pitj kyllä kotvan aekoo vunteerata mitä tarkostusta täättämässä ne kaekki itikat ja puarmat oekeen ouvat :)), mutta iliman niitä ei Suomen suvikaan ou ollenkaan niin hurmoova.
Täätyy vielä kiittee, ku olit laettanna tuota Onervoo....aevan ältsin hieno runo!
Pittää koettoo vuan pärjäellä niihen ötököihen kanssa, outahan vuan aekoo, ku hirvikärpäset tulloo...Niihen olemassaololle en suata löytee oekeesti mittään tarkotusta.
Oekeen hyvvee kessee Kerppulj...siinä roppa pyssyy notkeena, ku väestelöö niitä kaekkija pörrijäisijä ja inisijöetä ja verenimijöetä.
nyt alako pelottammaan niin etten taija uskalttoo männä metikköön ennee. Oun nimittäen tavanna niitä petoloeta muutaman kerran, hirvkärpässie meinnoon. Suan niistä aevan kaahheen hystteerian ja sillon pittää suorraan heittöö kaekki vuatteet äkkie poikken ja juosta piä eillä lähimppään rommakkoon.
Mutta täättyy koettoo säilyttee rohkeetensa ja kehitellä jonninlaesta huarniskkoo niihen varalta. Ei pie anttoo periksi, nehän ovat monta kerttoo pienemppie immeisestä!
Mutta kiitos vinkistä ja hyvvee kesänjatkova eilleen ! Piettään piä kylymänä siellä marjametiköessä.