Juhannusloru

JOTEN VIELÄ EHTII, TAIKOJA TEKEMÄÄN;

Googleyliopistolta poimin muutamia juhannustaikoja:

Mikäli on erityisen utelias tulevan puolisonsa suhteen, pitää kiivetä
lantakasan päälle kolmena perättäisenä torstai-iltana ja tähyillä
pohjoiseen päin. Kun kolmannen illan jälkeen menee kotiin, kohtaa
kyseisen henkilön tai näkee tästä unta. Taaksepäin ei saa katsoa eikä
myöskään nauraa, sillä silloin kaikki menee piloille.

*
Lempipannukakku puolestaan valmistetaan sekoittamalla keskenään kolme
lusikallista jauhoja, kolme lusikallista suolaa ja tilkkanen vettä. Syö
pannukakku ja saat nähdä unessa tulevan sulhosi ojentavan vesilasia.
Jos ylkä itse juo kannusta, on kyseessä juoppo. Jos hän taas käyttää
tuoppia, on hän vallan mainio mies.

*
Juhannusyönä mene kolme kertaa muutetun rakennuksen katolle. Erilaiset
äänet kertovat mitä on luvassa: soitto tietää häitä, lapsen itku lapsia
ja lautojen kalina tai vasaran nakutus ruumisarkkua tai kuolemaa.
(Heikinmäki, Laaksonen, Piela 1989, 121-124)

*
Juhannussaunan jälkeen vasta heitetään saunan katolle tai katon yli.
Vihdan tyven osoittaessa kotia päin saa olla vuoden kotona, kirkolle
päin osoittaessa tarkoittaa heittäjälle kuolemaa ja jos tyvi kääntyy
jonnekin muualle kuin edellä mainittuihin paikkoihin niin sinnepäin
joutuu naimisiin. (Heikinmäki ym. 1989, 121-124)

*
Salainen vaellus ruispellossa oli myös yksi tapa saada tuleva puoliso
selville. Viiteen rukiinolkeen sidottiin erivärisiä lankoja: punainen,
musta, vihreä, keltainen ja valkoinen. Korret otettiin yhteen käteen ja
leikattiin tasaisiksi. Aamulla katsottiin tulokset. Se korsi, joka oli
eniten kasvanut, tiesi kertoa tulevaisuuden. Punainen merkitsi
iloa,vihreällä pääsi pian naimisiin, keltainen ennusti huoruutta, musta
murhetta ja valkoinen kuolemaa. (Heikinmäki)

*
Juhannusyönä voitiin tehdä myös kuoppa, joka peitettiin siitä otetulla
turpeella. Jos siihen oli aamulla ilmestynyt jotakin elävää, pääsi
kuopan tekijä naimisiin. Asioita tulkittiin eläimen mukaankin:
muurahainen kertoi hyvää, ilkeä mato tai inhoittava sontiainen pahaa.
Samana yönä voitiin tehdä kolmekin eri kuoppaa, joista sitten kävi ilmi
naimisonni, rikkaudet tai kuolema. (Heikinmäki)


* Juhannusyönä halkopinosta kahmaistiin pino halkoja, jotka laskettiin. Parillisen luvun saanut menee seuraavana naimisiin.


* Jos nuori mies kulkee juhannusyönä ojia myöten ruispeltoon, hän näkee tulevan morsiamensa aaveen.

*
Yhdeksän eri lajia kukkia ja vieläpä kolmen talon maalta kerättynä,
ääneti kulkien ja tyynynsä alle asettaen antaa yöllä tulevan puolison
uniin.

*
Nuori tyttö voi mennä keskiyöllä kolmen tien risteykseen, riisuen siinä
itsensä alastomaksi ja lakaisten teitä kaikkiin kolmeen suuntaan. Näin
tuleva puoliso tulee häntä tiellä vastaan. Jos kukaan ei tule, ei tyttö
sinä vuonna pääse naimisiin. (Enäjärvi-Haavio 1989)

*
Naimisiin päästäkseen on tyttöjen käveltävä kaksi kertaa myötäpäivään
kirkon ympäri ja yhden kerran vastapäivään kontinkantajan
vastustamiseksi. Lisäksi sen jälkeen on käytävä kirkkorannassa
huuhtelemassa silmänsä, jota tehdessään on kuiskattava itsekseen:
“Lurtti (=sulho) lupasi tullakseen Pärttylin päivänä sunnuntaina.”
(Häyhä 1987)


* Kaivo tulee kiertää kolme kertaa ympäri alastomana keskiyön hetkellä, niin kurkistaessaan veteen näkee tulevan puolisonsa.

*
“Nuoret miehet naimattomat, jotka tahtovat morsiamensa tietää, menevät
järvelle tai virralle vesikivelle istumaan eli semmoisen kiven päälle,
jonka ympäritse vesi on. Sieltä saavat morsiamensa haamun nähdäksensä.”
(Heikinmäki ym. 1989)

sitten meni? Näkyikö kaivosta se kolmas tai neljäs morsmaikku, jos uuteen meinaat sen jo käytetyn rouvan vaihtaa? Jos näkyi ne kaivoon heitetyt hohtimet, lekat ja muut tarvekalut, silloin on parempi tulevaisuus luvassa rautakauppa-alalla. Tosin niistä kaivosta nostetuista rautakangeista ei oikein petikavereiksi. Voi nekin laittaa kierrätykseen sulattamolle ja yrittää uudelleen joskus, jos krematorio ei ehdi ennen itseä hehkuttamaan.