ja sitten alkaa korvatulehdus kierre, joka ei lopu ennen kuin päiväkoti loppuu,sanoo mammat siihen mitä hyvänsä.korvaa särkee antibiioottia,korvaa särkee, antibioottia, ja niin edelleen niin kauan kunnes lapsen terveys menee lopullisesti.ja mammat selittää kuinka on pakko mennä töihin ja viedä lapsi tarhaan,vaikka totuus on että eivät viitsi lasta hoitaa. kaikille kotona lastaan hoitaville nostan hattua, he ovat SANKAREITA.lisäksi sanoisin että unohtakaa kitarisojen leikkaukset, ei nimittäin auta mitään . on paljon tehty kaksoissokko tutkimuksia jotka todistaa tämän. kannattaa etsiä vähän tietoa,vaikka googlesta.päiväkodit ovat varsinaisia tautipesiä.jonne ei kukaan aidosti lastaan rakastava koskaan lastaan veisi.
lapsi
päiväkotiin
223843
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 22
Vanhimmat
Oli lapsi viime talvena 3 päivää p-kodissa,
sitten tuli korvatulehduskierre,
on sen jälkeen ollut kotona, eikä ole ollut
kertaakaan kipee.
Vanhempi lapsi oli päiväkodissa ja jatkyva korva-poskiontelo tulehdus kierre, leikattiin kitarisat
lopuksi tulikin astma.
Lapsen paikka on todellakin kotona.
Kylläpä kirjoituksesi veti suupielet hymyyn. :) Kiitos mainiosta avauksesta.
Mutta ihan tosissaan hei, luuletteko että korvan/poskiontelon tulehdus tulee vain tarhasta? Okei, suuri lapsiryhmä on oikeasti hyvä tautien levittäjä, mutta se ei ole "syyllinen" korvatulehdukseen.
Lapsi saa korvatulehduksia, koska reitit nielun, poskionteloiden ja korvakäytävien välillä ovat lyhyet ja ahtaat. Kun pienelle tulee nuha, siirtyvät bakteerit helposti nielusta korvaan.
No mistä lapsi sitten saisi flunssan ellei päiväkodista? No, mistä vaan. Vanhemmilta, sisaruksilta, vierailta, kaupasta, linja-autossa tai pihan lapsilta.
Eli olisi parempi sanoa: "lapsen paikka on siellä, missä ei ole bakteereita".
Ja aikaisemman viestin perusteella myös: "kukaan aidosti lastaan rakastava ei altista koskaan lastaan bakteereille".
tai aioitko pitää lapsen aina kotona ja olla myös itse kotona?
Minulla on kaksi lasta ja kotona ovat olleet n. 1-vuodeksi asti. Ekalla ei ollut mitään kummempia sairauksia, kun aloitti hoitopaikassa ja nuoremmalla korvat vaivasivat jo ennen hoitoon menoa eli minä taas olen sitä mieltä, turhaa puhumista se, että nuo sairaudet tulevat hoitopaikasta.
Eri asia on infektiotaudit kuten esim. vesirokka ja flunssat, mutta niihinkin se vastustuskyky pitää joskus lapsen saada...
Hassua puhetta nykyaikana!
Vastustuskyky kasvaa päiväkodissa, kun lapsi pääsee altistumaan erilaisille pöpöille, joille ei kotona pääse altistumaan. Lasten astmat ja allergiat vähenevät, kun lapsi pääsee altistumaan erilaisille pöpöille. Allergioiden syy on usein liian steriili kotiympäristö, lapsuuden lihavuus tai muu allergialle altistava tekijä. Lapsi oppii päiväkodissa sosiaaliseksi ja oppii tulemaan toimeen monenlaisten lasten ja aikuisten kanssa - toisin on kotona, jossa on oma yhtenäistävä kulttuurinsa ja vähemmän erilaisia maailmankuvia tai toimintatapoja.
"päiväkodit ovat varsinaisia tautipesiä.jonne ei kukaan aidosti lastaan rakastava koskaan lastaan veisi." Jäk jäk, syyllistys, syyllistys. Hanki elämä ja harrasta seksiä miehes kanssa, niin eiköhän tuokin kireys jo hellitä! Kukin isä ja äiti tehköön oman lapsensa kannalta parhaan ratkaisun. Koti-isyy, päiväkoti, perhepäivähoito ja kotiäiteys ovat kaikki toisaalta hyviä ja toisaalta huonoja vaihtoehtoja. Viisastenkiveä ei ole kaikkien perheiden elämäntilanteisiin!
sanoisin tuohon
"...sanoisin että unohtakaa kitarisojen leikkaukset, ei nimittäin auta mitään...",
että auttaa. Samalla pantiin putket korviin. Pelkkä putkitus ei auttanut.
Kolme lastamme on ollut päiväkodeissa eikä noilla kahdella muulla mitään kierrettä alkanut. Pienimmälläkään tuskin muuten olisi alkanut mitään, mutta kun oli NIIN ahtaat röörit...sanoi korvalekuri.
äläkä konitohtoreita.
Mitään koneja saati konitohtoreita....
Yksilöllistä tuo kierretaipumus on. Toiset altistuvat enemmän ja toiset vähemmän ja kuinka sitten reagoivat tuohon altistukseen.
Ja meillä meni kuten kirjoitin.
Mielelläni osallistuisin keskusteluun, kun vain saisin selvää, mitä tuohon ensimmäiseen viestiin oli kirjoitettu.
" mammat selittää kuinka on pakko mennä töihin ja viedä lapsi tarhaan,vaikka totuus on että eivät viitsi lasta hoitaa." Tämä mua jäi vaivaamaan...
Kuules äidinalku, kakara tai mikä nyt oletkaan. Vai että laiskoja sitä ollaan. Sinä olet joko toisten hyväksikäyttäjä, rikas tai sosiaalipummi.
Jotkut tässä maassa tekevät töitä ELÄÄKSEEN. Tuskin se laiskuutta on että haluaa ITSE maksaa leipänsä ja elätetäänhän me ne keskenkasvuiset sosiaalipummitkin, jotka kakaroita vääntävät saadakseen jäädä kotiin makaamaan ja kuluttamaan valtion rahoja.
En nyt sitte todellakaan syyllistä ketään viatonta, tiedän että jotkut todella tarvitsevat näitä tukia, eivätkä saa työtä vaikka haluaisivat jne.
Mutta jos tämän aiheen kirjoittajalla on rahaa niin mistä se on? Äitiltä??? vai sossusta??? Kenties mies raataa niska limassa että äiti saa olla kotona?
Laitas nyt korvien väliin että kaikilla EI OLE varaa jäädä kotiin.
PISTE!
vastaus,mutta kyllä se sankaruus(keskustelun aloittajan sanomaa)unohtuu,kun kituutat n.350 euron kotihoidontuella,etkä kerrytä tulevia eläkkeitä yms.Töihin menisin ja veisin lapsen hoitoon jos olisi töitä.Ja turha vastata että tekevä löytää.Asun pienellä paikkakunnalla (asukasluku vähän yli tuhat)jossa niitä ei joka oksalla kasva.Joten ottaisin tuon korvatulehduskierre riskin jos olisi mahdollista.Tosin meillä ei ole yhtään päiväkotia mutta onhan siellä perhepäivähoidossakin useampi lapsi.Enkä allekirjoita tuota kierrejuttuakaan,koska asia lienee tosiaan enemmän lapsen rakenteessa kuin sinällään päiväkodissa olossa.
Olipas taas kaikkien äitien provo esillä.... sulle minä myöntäisin tuosta provo-nobelin!
Minulle jäi hieman kyllä epäselväksi se, mitä tahdoit meille viestittää! Minäkin kunnioitan kotiäitejä, jos ratkaisu on tehty omasta vapaasta tahdosta, mutta en silti nostaisi heitä jalustalle!
Ehkäpä sinullekin tulee vuosien kuluessa ja kokemuksen karttuessa muitakin värejä ajatusmaailmaasi kuin musta ja valkoinen!
Ainakin onnistuit osoittamaan syyttävällä kädellä vanhempia, jotka tuovat lapsensa päiväkotiin, siis tautipesiin, kuten itse asian ilmaisit. Minun oli pakko katsoa itseäni peiliin ja todeta, että työpaikkani ei olekaan päiväkoti vaan tuo kamala pesä täynnä pöpöjä- on suorastaan ihme, etten ole jo monen työvuoden jälkeen kuollut tuohon tautimäärään, joka ympärilläni on vellonut. Enkä muuten ole kokenut olevani sairaslomallakaan sen enempää kuin moni muu ammatinedustaja!
Toisaalta annoit myös risuja lääketieteellemme! Mutta rivien välistä pystyin lukemaan, että sinä, ilmeisesti kotiäiti, kiitit itse itseäsi valintasi johdosta- ja kukapa sen kissan hännän nostaa, jos ei kissa itse!? Tosiaan ei tullut mieleen yhtään galluppia, jossa kotiäiti olisi kovin korkealle arvostettua "ammattikuntaa"... mutta mm. lääkärit ja opettajat sieltä löytyvät kerta toisensa jälkeen. Oliko siis ajatuksesi ehkäpä nostattaa "ammattikuntasi" arvostusta tätä kautta? Mutta kyllä ihmisen arvostus minulla lähtee jostain ihan muusta!
Mietinpä vaan, että miten ajattelit lapsesi suorittavan oppivelvollisuutensa, kun sen aika koittaa? Ehkäpä palkkaat kotiopettajan? Sillä ajatuskin siitä, että jälkikasvusi joutuisi vaikkapa monen sadan oppilaan kouluun ja sen tautimäärän kouriin saa varmasti sinut ja googlesi sekoamaan! Päiväkodit ovat kuitenkin verrattain pieniä paikkoja moniin kouluihin nähden!
Eli eiköhän nyt vaan höllätä pipon reunoja ja nautita kevään ensimmäisistä auringonsäteistä:o)
Olen hoitanut kaikki lapseni kotona, neljä ensimmäistä kouluikään asti. Silti esikoisella oli pienenä korvatulehduskierre, ja toiseksi vanhimmalla angiinaa ja korvatulehdusta aina nuhan jälkeen. Kolmas sai pienenä nuhan jälkeen usein keuhkoputkentulehduksen ja nykyisin lähes aina poskiontelontulehduksen. Siis tauteja saa ihan kotihoidossakin. Sitä paitsi toiseksi vanhimman tulehduskierre katkesi kitarisa- ja nielurisaleikkaukseen 8-vuotiaana. Minä uskon tässä enemmän omaan kokemukseeni kuin tutkimuksiin.
Kyllä on jyrkkiä kannanottoja täällä päiväkodin puolesta ja päiväkotia vastaan. Ihan ihmetyttää. Minä en voi vastustaa päiväkoteja, koska ei ole omia kokemuksia. En ole itse ollut, eivätkä ole lapseni olleet. Voin vain puhua kotihoidon puolesta. Omat lapseni ovat hyvin sosiaalisia tapauksia, vaikka ovat kotihoidossa olleetkin. Itse pidän kotihoitoa parhaana vaihtoehtona, jos siihen on mahdollisuus. Päiväkoti voi joillekin lapsille olla jopa parempi kuin koti. Tiedän parikin lasta, joiden kehitys harppasi huimasti eteenpäin päiväkodissa. Kotona ei vanhemmilla riittänyt oikein kiinnostusta lapsenkasvatushommiin.
mitään tutkimuksia usko.eihän ne pidä paikkaansa,omat tutkimukset ja kokemukset sen ovat niitä
joiden mukaan kannattaa toimia.erittäin harvalla 8 vuotiaalla enää korvatulehduksia on. mutta hyvä kun ennätit leikkauttaa, ennen kuin olisivat luonnostaan korvatulehdukset loppuneet.tiedätkö muuten mikä tehtävä kitarisoilla on, eivät ole koristeita eivätkä muutenkaan mitään ylimääräistä.kannattaisi ottaa selvää ennen kuin antaa leikeltäväksi.
omituinen höpöttäjä olet! Kirjoitustyylistä päätellen olet sama henkilö joka viestiketjun aloitti, nimimerkki vaan vaihtui lennossa! Jos vielä yrität vaihtaa henkilöllisyyttä, niin älä tee sitä niin läpinäkyvästi: Laita lauseiden ensimmäisen sanan ensimmäinen kirjain ISOLLA, siis aina pisteen jälkeen,niin muiden lukijoiden salapoliisityö hankaloituu kun haastekerroin kasvaa-heh heh!
Siehän kummallinen höpöttäjä olet... POIKKESINKO VIRALLISESTA TOTUUDESTA,vai mistä suuret tunnepurkaukset.soiko omatunto.Hyvä niin pitääkin.
Meidän lapsella oli korvatulehduksia vielä 8-vuotiaana. Tulehduskierteen syynä olivat nielurisat, joissa bakteerit muhivat. Liian isot kitarisat poistettiin samalla, koska lapsi kuorsasi ja oli näin ollen päivisin erittäin väsynyt. Ei noita risoja julkisella puolella ihan huvikseen leikellä, vaan kyllä niiden poistamiseen pitää olla painavat syyt. Lapseni pääsi jopa kiireellisenä leikkaukseen. Kasvukin lähti huimaan vauhtiin, kun tulehduskierre saatiin katkaistua; alkoi nimittäin ruoka maistua ihan eri malliin kuin aiemmin.
6- vuotiaana lapsi söi kolmannen antibioottikuurinsa. Ensimmäinen korvatulehdus (ja ainoa) oli 3-vuotiaana. Lääkäri piti "vuorisaarnan" lapsen vastustuskyvystä ja käski hankkia infektiosairauksia lapselle... Ei huomannut sitä, että meillä syödään kotiruokaa, eletään paljon ulkosalla ja ipanaa ei ole koskaan "varjeltu" pikkupöpöiltä... on siis tottunut tavanomaiseen bakteerikantaan. Ja vaikka äiti kaatuu mahataudissa vuoteeseen ei muksu ole millänsäkään.
Hoitopäiviä päiväkodissa keskimäärin 3 viikossa, joskus nekin hyvin lyhyitä, koska toinen käy vuorotyössä.
Pitäisikö nyt hävetä?
varsinkin jos toinen vain töissä.
molemmat käy töissä... ja on pakko käydä jos meinataan tulla toimeen.
Tiedoksi sinulle:
Sen takia lapsi sairastaa mentyään päiväkotiin, koska hänellä on niin huono vastustuskyky jos ollut äidin kanssa pitkään kotona!! Eihän siellä "suojatussa" pikku pesässä sairaudet yleensä niin kierräkkään!
Haluatko mielummin suojata lapsiasi sairauksilta nyt vai myöhemmin, se onkin toinen juttu. Selvähän asia on se että jossain vaiheessa lapselle on tultava kunnollinen vastustuskyky tai muuten hän aikuisena sairastaa koko ajan jotain, eikä pahemmin terveitä päiviä näy!
sen jäkeen kun otin päiväkodista pois, nyt 12.
itse meinataan hoitaa kotona omaa pientämme. noita pöpöjä saa hankittua kyllä muualtakin kuin päiväkodista, esim harrastuksista. käydään kerhossa, muskarissa , vauvauinnissa ja jumpassa. 2-vuotiaana suunniteltiin vievämme kamu kerhoilemaan ilman äitiä 2x3h /vko.
mulla ei siis mitään ole päiväkoteja vastaan, itse olen ainakin hyvin viihtynyt pienenä niissä. ja nyt myöhemmin koulun päiväkoti-työharjoittelusta jäi ihan positiivinen kuva.