Vitun elämä!

oo-ranki

Voihan saatana, että katkeruus painaa päälle. Ei oo naista, ei oo mitään. Sosiaalisten tilanteiden vanki olen. En osaa olla oma itseni kenenkään muun ihmisen lähellä. Elämä menee ihan piloilleen. Yksin koko vitun loppuelämän.

60

8281

Äänestä

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • samaa tässä

      mäkin mietin, jotta et oo ainoo : ) ... oon tosin nainen.

      • oo-ranki

        Mitä vittu se sitten oikein on? Ensin ihastuu, saa jotain lohtua johonkin, sitten ei enää kiinnosta. Vittu mä oon joku saatanan pinnallinen spykopaatti, ihan vitun heinää koko kundi.

        Parikymppisenä tapasin ensimmäisen tyttöystävän. Sen jälkeen niitä on ollut jokunen, mutten juurikaan oo tuntenut oloani kotoisaksi kenenkään kyljessä. Eräs nainen vei sydämeni, mutta se ei montaa viikkoa kauempaa jaksanut ihmetellä menoa. Siitä on muutama vuosi aikaa. Nyt tahtoisin läheisyyttä, rakkautta ja yhdessä tekemistä. Jonkun naisen kanssa, joka myös vois tykätä musta. Muttä kun se muutaman vuoden takainen tyttönen on mielessäni koko ajan, niin en pysty olemaan hetkessä yhtään. Vitun perse.

        Nyt on mittarissa 30 vee, eikä hyvältä näytä. Vetäydyn koko ajan omiin oloihini, enkä tapaa oikeastaan enää ystäviänikään. En tahdo kuulla mitään rakkaudesta tai läheisyydestä.. vittu että hajoo pää. Hienoo on taas olut nää juhannuksen pyhät, kolme iltaa yksin. Hiemanko ois kivempaa kyhnätä jonkun kivan mimmin kanssa. Mutta mistä mä sellaisen enää löydän? En uskalla lähteä baariin ja netin välityksellä en osaa antaa itsestäni oikeanlaista kuvaa, joten livenäkemiset kusee aina.

        Nyt alkaa aivojen tsing-tsing -tasot oleet sitä luokkaa, että tekis vaan mieli harrastaa seksiä ja riehua jonkun ihan hullun mimmin kanssa. Mä haluisin nauraa ja kutitella hyvältä tuoksuvaa tyttöä. Sellaista, joka mahtuis mun taskuun, tai ainakin mun pieneen kainaloon. Saatana kun on ikävä sellaista rentoa läheisyyttä ja rakkauden tunnetta :(.

        Kun tsekkaan aamuisin itteeni peilistä, nii en enää edes tiedä näkeekö kukaan mussa enää mitään mielenkiintoista. Vittu kun raastaa mieltä. Aurinkokin paistaa ikkunasta niin vitun kirkkaasti sisään, että se menee melkein vittuiluks. En mä tarvii nyt mitään tekopirteetä paskaa auringosta. Mä tarviin rohkeutta astua ulos mun helvetin harmaasta päästäni ja alkaa elämään omine omituisuuksineen ja heikkouksineen. Mä vaan aattelen niin, että kaikki kiinnostavat naiset vaatii mieheltä ihan hemmetisti kaikkee ominaisuuksia. Mä kun vaan tahtoisin olla semmoinen rento ja reipas, ku mikäkin saatanan pinokkia. Vittu mua ainakaan kiinnosta mitkään helvetin urat ja kuukausipalkat, mä tahdon saatana rutistaa mun pientä muruani iltaisin, kun yö ottaa kaks pientä ihmistä syleilyynsä. Mä tahtoisin riehua ja riidellä, poistaa tuhkatkin pesästä ja elää täysillä. Mä tahtoisin että talossa leiskuis ja sanottais mitä mielessä liikkuu.

        Mutta minkä helvetin takia mun täytyy olla kranttu? Saatana! En mä oo ite todellakaan mikään herra-vitunhieno-täydellinen. Oon vaan ihan vitun tavallinen Prisman hedelmäkoriasiakas. Ostan perunoita ja lihaa, teen niistä jotain helvetin perinteistä safkaa. Käyn kusella ja saunassakin joskus. Vittu töissäkin on saatana käytävä ja joskus siellä on ihan kivaa. Mut sitten taas kun tulee kotiin, niin joutuu lyömään päätänsä seinään jo hissillä ylös noustessa. Perkele kun kuhmut kasvaa taivaisiin ja vitutus lisääntyy. Mä vaan koko ajan ihmisten ilmoilla mietin, että vittu kaikki kyylää kun oon niin vitun nolo jotenkin. Oikeesti ketään ei varmaan kiinnosta vittu pätkääkään.

        Mä haluisin et ois jotain sisältöö, jotain mistä sais kiukun aikaseks ja eripuraa tupaan. Joskus vaikka lapsiakin, joita joutuis ihan vitun kireenä kasvattamaan, ku ei ne saatanan teinipellet tajua isukkia. Mut sitä ennen ois ihan saatanan kiva joskus vielä löhötä sohvalla ja olla pää jonkun sylillä rapsutettavana.

        Nyt mulla on vaan jotain vitun materiaa, jolla yritän täyttää tyhjiön. Ei se vaan saatana täyty sitten millään. Nyt mulla on vaan ihan saatanasti aikaa miettiä ja murehtia, kuinka vitun perseestä koko elämä on nyt ja ehkä koko vitun tulevaisuuden. Siis mitä helvettiä, mitä tämmönen elämä nyt sitten on?


      • oo-ranki
        oo-ranki kirjoitti:

        Mitä vittu se sitten oikein on? Ensin ihastuu, saa jotain lohtua johonkin, sitten ei enää kiinnosta. Vittu mä oon joku saatanan pinnallinen spykopaatti, ihan vitun heinää koko kundi.

        Parikymppisenä tapasin ensimmäisen tyttöystävän. Sen jälkeen niitä on ollut jokunen, mutten juurikaan oo tuntenut oloani kotoisaksi kenenkään kyljessä. Eräs nainen vei sydämeni, mutta se ei montaa viikkoa kauempaa jaksanut ihmetellä menoa. Siitä on muutama vuosi aikaa. Nyt tahtoisin läheisyyttä, rakkautta ja yhdessä tekemistä. Jonkun naisen kanssa, joka myös vois tykätä musta. Muttä kun se muutaman vuoden takainen tyttönen on mielessäni koko ajan, niin en pysty olemaan hetkessä yhtään. Vitun perse.

        Nyt on mittarissa 30 vee, eikä hyvältä näytä. Vetäydyn koko ajan omiin oloihini, enkä tapaa oikeastaan enää ystäviänikään. En tahdo kuulla mitään rakkaudesta tai läheisyydestä.. vittu että hajoo pää. Hienoo on taas olut nää juhannuksen pyhät, kolme iltaa yksin. Hiemanko ois kivempaa kyhnätä jonkun kivan mimmin kanssa. Mutta mistä mä sellaisen enää löydän? En uskalla lähteä baariin ja netin välityksellä en osaa antaa itsestäni oikeanlaista kuvaa, joten livenäkemiset kusee aina.

        Nyt alkaa aivojen tsing-tsing -tasot oleet sitä luokkaa, että tekis vaan mieli harrastaa seksiä ja riehua jonkun ihan hullun mimmin kanssa. Mä haluisin nauraa ja kutitella hyvältä tuoksuvaa tyttöä. Sellaista, joka mahtuis mun taskuun, tai ainakin mun pieneen kainaloon. Saatana kun on ikävä sellaista rentoa läheisyyttä ja rakkauden tunnetta :(.

        Kun tsekkaan aamuisin itteeni peilistä, nii en enää edes tiedä näkeekö kukaan mussa enää mitään mielenkiintoista. Vittu kun raastaa mieltä. Aurinkokin paistaa ikkunasta niin vitun kirkkaasti sisään, että se menee melkein vittuiluks. En mä tarvii nyt mitään tekopirteetä paskaa auringosta. Mä tarviin rohkeutta astua ulos mun helvetin harmaasta päästäni ja alkaa elämään omine omituisuuksineen ja heikkouksineen. Mä vaan aattelen niin, että kaikki kiinnostavat naiset vaatii mieheltä ihan hemmetisti kaikkee ominaisuuksia. Mä kun vaan tahtoisin olla semmoinen rento ja reipas, ku mikäkin saatanan pinokkia. Vittu mua ainakaan kiinnosta mitkään helvetin urat ja kuukausipalkat, mä tahdon saatana rutistaa mun pientä muruani iltaisin, kun yö ottaa kaks pientä ihmistä syleilyynsä. Mä tahtoisin riehua ja riidellä, poistaa tuhkatkin pesästä ja elää täysillä. Mä tahtoisin että talossa leiskuis ja sanottais mitä mielessä liikkuu.

        Mutta minkä helvetin takia mun täytyy olla kranttu? Saatana! En mä oo ite todellakaan mikään herra-vitunhieno-täydellinen. Oon vaan ihan vitun tavallinen Prisman hedelmäkoriasiakas. Ostan perunoita ja lihaa, teen niistä jotain helvetin perinteistä safkaa. Käyn kusella ja saunassakin joskus. Vittu töissäkin on saatana käytävä ja joskus siellä on ihan kivaa. Mut sitten taas kun tulee kotiin, niin joutuu lyömään päätänsä seinään jo hissillä ylös noustessa. Perkele kun kuhmut kasvaa taivaisiin ja vitutus lisääntyy. Mä vaan koko ajan ihmisten ilmoilla mietin, että vittu kaikki kyylää kun oon niin vitun nolo jotenkin. Oikeesti ketään ei varmaan kiinnosta vittu pätkääkään.

        Mä haluisin et ois jotain sisältöö, jotain mistä sais kiukun aikaseks ja eripuraa tupaan. Joskus vaikka lapsiakin, joita joutuis ihan vitun kireenä kasvattamaan, ku ei ne saatanan teinipellet tajua isukkia. Mut sitä ennen ois ihan saatanan kiva joskus vielä löhötä sohvalla ja olla pää jonkun sylillä rapsutettavana.

        Nyt mulla on vaan jotain vitun materiaa, jolla yritän täyttää tyhjiön. Ei se vaan saatana täyty sitten millään. Nyt mulla on vaan ihan saatanasti aikaa miettiä ja murehtia, kuinka vitun perseestä koko elämä on nyt ja ehkä koko vitun tulevaisuuden. Siis mitä helvettiä, mitä tämmönen elämä nyt sitten on?

        Edes viinaan edes pysty juomaan, ihan helvetin huono keksintö. Kumpa vois rykästä pään sekaisin ja lentää ekotekona latvasta suohon.

        http://www.youtube.com/watch?v=PzgRfeQQmGQ


      • Onneton paska
        oo-ranki kirjoitti:

        Edes viinaan edes pysty juomaan, ihan helvetin huono keksintö. Kumpa vois rykästä pään sekaisin ja lentää ekotekona latvasta suohon.

        http://www.youtube.com/watch?v=PzgRfeQQmGQ

        Olen parikymppinen.
        Itselläni ei ole ikinä ollut tyttöystävää ja tällä hetkellä tuntuu että ei varmaan koskaan tule olemaankaan.
        Häpeän itseäni niin paljon että en ole ikinä uskaltanut avata kenenkään tytön edessä suutani.
        En osaa, uskalla, kehtaa, olen niin ruma paska kuitenkin, että hän nauraa minut maan alle.

        Kökötän päivät pitkät yksin kotona.
        Kaikki oli vielä hyvin 5 vuotta sitten, elämä oli valoisaa ja ystäviä oli,
        Nauroin, hymyilin, uskalsin, nykyään en uskalla enkä osaa tehdä mitään, olen vain harmaa ja kylmä kuin kivi joka kököttää päivät pitkät himassa tai sitten töissä.

        Kaikki kaverit olen menettänyt tämän saatananmoisen häpeän ja sosiaalisten pelkojeni kanssa.
        Paskaa tämä elämä, kun ei vain osaa elää..
        Kuolemaa odotellessa.


      • Onneton paska
        Onneton paska kirjoitti:

        Olen parikymppinen.
        Itselläni ei ole ikinä ollut tyttöystävää ja tällä hetkellä tuntuu että ei varmaan koskaan tule olemaankaan.
        Häpeän itseäni niin paljon että en ole ikinä uskaltanut avata kenenkään tytön edessä suutani.
        En osaa, uskalla, kehtaa, olen niin ruma paska kuitenkin, että hän nauraa minut maan alle.

        Kökötän päivät pitkät yksin kotona.
        Kaikki oli vielä hyvin 5 vuotta sitten, elämä oli valoisaa ja ystäviä oli,
        Nauroin, hymyilin, uskalsin, nykyään en uskalla enkä osaa tehdä mitään, olen vain harmaa ja kylmä kuin kivi joka kököttää päivät pitkät himassa tai sitten töissä.

        Kaikki kaverit olen menettänyt tämän saatananmoisen häpeän ja sosiaalisten pelkojeni kanssa.
        Paskaa tämä elämä, kun ei vain osaa elää..
        Kuolemaa odotellessa.

        Vituttaa vielä se kun joku sukulainen tulee kylään ja samantien alkaa kyselemään jokos sulla on tyttöystävä, siinä samalla tekisi mieli sanoa että vittu olis jos sais jostain sellasen, mutta vitut tälläsestä luuserista kukaan mitään haluaa.


      • oo-ranki
        Onneton paska kirjoitti:

        Olen parikymppinen.
        Itselläni ei ole ikinä ollut tyttöystävää ja tällä hetkellä tuntuu että ei varmaan koskaan tule olemaankaan.
        Häpeän itseäni niin paljon että en ole ikinä uskaltanut avata kenenkään tytön edessä suutani.
        En osaa, uskalla, kehtaa, olen niin ruma paska kuitenkin, että hän nauraa minut maan alle.

        Kökötän päivät pitkät yksin kotona.
        Kaikki oli vielä hyvin 5 vuotta sitten, elämä oli valoisaa ja ystäviä oli,
        Nauroin, hymyilin, uskalsin, nykyään en uskalla enkä osaa tehdä mitään, olen vain harmaa ja kylmä kuin kivi joka kököttää päivät pitkät himassa tai sitten töissä.

        Kaikki kaverit olen menettänyt tämän saatananmoisen häpeän ja sosiaalisten pelkojeni kanssa.
        Paskaa tämä elämä, kun ei vain osaa elää..
        Kuolemaa odotellessa.

        Nii en tiedä mistä helvetin suosta näitä tällaisia ihmisen painoksia tulee. Ihan vitun perseestä on joo. En tiedä sitten saataan, kai se täytyy mennä taas nukkumaan ja näkemään unia, jotka herätessä toivois olevan totta. Mutta eipä ole. Kuoleman odottaminen on pitkä. Tiedä sitten pitäiskö sitä nopeuttaa..


      • nainen-
        oo-ranki kirjoitti:

        Nii en tiedä mistä helvetin suosta näitä tällaisia ihmisen painoksia tulee. Ihan vitun perseestä on joo. En tiedä sitten saataan, kai se täytyy mennä taas nukkumaan ja näkemään unia, jotka herätessä toivois olevan totta. Mutta eipä ole. Kuoleman odottaminen on pitkä. Tiedä sitten pitäiskö sitä nopeuttaa..

        positiivisuutta ja aurinkoa sun elämääs!! Kaikki tai vaik jotkin asiat voi muuttua jo huomenna tai viikkojen tai kuukausien päästä...ihan totta...mene rohkeasti ulos, älä ainakaan jää sisälle murehtimaan. Kliseistä mut aika totta. Joku päivä kun lähdet kauppaan, rannalle, voit kohdata kivoja ihmisiä, joku puhelinsoitto saattaa muuttaa elämänsuunnan....ainakaan mitään ei voi tapahtua jos ei lähde kodin ulkopuolelle,kaikkee pientä tarttuu aina mukaan vaikka jonkun katse voi piristää päivää kummasti;)....itse olen joskus rämpinyt suossa ja hakannut päätä seinään kun haluaisin et asiat ois tietyl taval,esim. se kulta kainalossa ja harrastamassa,arjessa mukana mielipiteineen ja sit ku sitä vaan ei o siinä. Yritä siinä sitten rakentaa mieleistä tulevaisuutta kun oot viel ni sosiaalinen etkä viihdy yksin;) pitkiä aikoja...Oikeesti,omanlaistaan ihmistä on tosi vaikee löytää!


      • toinen nainen-
        nainen- kirjoitti:

        positiivisuutta ja aurinkoa sun elämääs!! Kaikki tai vaik jotkin asiat voi muuttua jo huomenna tai viikkojen tai kuukausien päästä...ihan totta...mene rohkeasti ulos, älä ainakaan jää sisälle murehtimaan. Kliseistä mut aika totta. Joku päivä kun lähdet kauppaan, rannalle, voit kohdata kivoja ihmisiä, joku puhelinsoitto saattaa muuttaa elämänsuunnan....ainakaan mitään ei voi tapahtua jos ei lähde kodin ulkopuolelle,kaikkee pientä tarttuu aina mukaan vaikka jonkun katse voi piristää päivää kummasti;)....itse olen joskus rämpinyt suossa ja hakannut päätä seinään kun haluaisin et asiat ois tietyl taval,esim. se kulta kainalossa ja harrastamassa,arjessa mukana mielipiteineen ja sit ku sitä vaan ei o siinä. Yritä siinä sitten rakentaa mieleistä tulevaisuutta kun oot viel ni sosiaalinen etkä viihdy yksin;) pitkiä aikoja...Oikeesti,omanlaistaan ihmistä on tosi vaikee löytää!

        inhoan tuollaisia "aurinkoisia" toivotuksia! Ettekö te nyt saatanan ämmät tajua, että kun kaikki menee vuodesta toiseen perseelleen, niin ei sitä jaksa enää jotkut auringot kiinnostaa hevon vittua!

        Aloittajalle: ennen kuin pääset siitä parinvuoden takaisesta mimmistä yli, ei suhteesi tule kestämään. Tiedän mistä puhun. Omassa mielessäni kummitteli 17 vuoden ajan tyyppi, johon ihastuin teininä. Pari vuotta sitten se tunne kului loppuun. Sen jälkeen en mitään ole pelännyt niin kuin uuden sellaisen turhakkeen löytymistä. Ja pari kk sitten... Nyt pelkään, että tästä tulee samanlainen ikävähelvetti. Mietin pitäiskö vihdoinkin luovuttaa ja vetää itsensä esim narun jatkoksi jo.

        Älkää rakastuko. Ne, jotka eivät pysty jonkun persoonallisuushäiriön takia antamaan itsestään yhtään, näyttävät pärjäävän aika hyvin meihin muihin verrattuna.


      • Vanhempi sinkkunainen
        oo-ranki kirjoitti:

        Mitä vittu se sitten oikein on? Ensin ihastuu, saa jotain lohtua johonkin, sitten ei enää kiinnosta. Vittu mä oon joku saatanan pinnallinen spykopaatti, ihan vitun heinää koko kundi.

        Parikymppisenä tapasin ensimmäisen tyttöystävän. Sen jälkeen niitä on ollut jokunen, mutten juurikaan oo tuntenut oloani kotoisaksi kenenkään kyljessä. Eräs nainen vei sydämeni, mutta se ei montaa viikkoa kauempaa jaksanut ihmetellä menoa. Siitä on muutama vuosi aikaa. Nyt tahtoisin läheisyyttä, rakkautta ja yhdessä tekemistä. Jonkun naisen kanssa, joka myös vois tykätä musta. Muttä kun se muutaman vuoden takainen tyttönen on mielessäni koko ajan, niin en pysty olemaan hetkessä yhtään. Vitun perse.

        Nyt on mittarissa 30 vee, eikä hyvältä näytä. Vetäydyn koko ajan omiin oloihini, enkä tapaa oikeastaan enää ystäviänikään. En tahdo kuulla mitään rakkaudesta tai läheisyydestä.. vittu että hajoo pää. Hienoo on taas olut nää juhannuksen pyhät, kolme iltaa yksin. Hiemanko ois kivempaa kyhnätä jonkun kivan mimmin kanssa. Mutta mistä mä sellaisen enää löydän? En uskalla lähteä baariin ja netin välityksellä en osaa antaa itsestäni oikeanlaista kuvaa, joten livenäkemiset kusee aina.

        Nyt alkaa aivojen tsing-tsing -tasot oleet sitä luokkaa, että tekis vaan mieli harrastaa seksiä ja riehua jonkun ihan hullun mimmin kanssa. Mä haluisin nauraa ja kutitella hyvältä tuoksuvaa tyttöä. Sellaista, joka mahtuis mun taskuun, tai ainakin mun pieneen kainaloon. Saatana kun on ikävä sellaista rentoa läheisyyttä ja rakkauden tunnetta :(.

        Kun tsekkaan aamuisin itteeni peilistä, nii en enää edes tiedä näkeekö kukaan mussa enää mitään mielenkiintoista. Vittu kun raastaa mieltä. Aurinkokin paistaa ikkunasta niin vitun kirkkaasti sisään, että se menee melkein vittuiluks. En mä tarvii nyt mitään tekopirteetä paskaa auringosta. Mä tarviin rohkeutta astua ulos mun helvetin harmaasta päästäni ja alkaa elämään omine omituisuuksineen ja heikkouksineen. Mä vaan aattelen niin, että kaikki kiinnostavat naiset vaatii mieheltä ihan hemmetisti kaikkee ominaisuuksia. Mä kun vaan tahtoisin olla semmoinen rento ja reipas, ku mikäkin saatanan pinokkia. Vittu mua ainakaan kiinnosta mitkään helvetin urat ja kuukausipalkat, mä tahdon saatana rutistaa mun pientä muruani iltaisin, kun yö ottaa kaks pientä ihmistä syleilyynsä. Mä tahtoisin riehua ja riidellä, poistaa tuhkatkin pesästä ja elää täysillä. Mä tahtoisin että talossa leiskuis ja sanottais mitä mielessä liikkuu.

        Mutta minkä helvetin takia mun täytyy olla kranttu? Saatana! En mä oo ite todellakaan mikään herra-vitunhieno-täydellinen. Oon vaan ihan vitun tavallinen Prisman hedelmäkoriasiakas. Ostan perunoita ja lihaa, teen niistä jotain helvetin perinteistä safkaa. Käyn kusella ja saunassakin joskus. Vittu töissäkin on saatana käytävä ja joskus siellä on ihan kivaa. Mut sitten taas kun tulee kotiin, niin joutuu lyömään päätänsä seinään jo hissillä ylös noustessa. Perkele kun kuhmut kasvaa taivaisiin ja vitutus lisääntyy. Mä vaan koko ajan ihmisten ilmoilla mietin, että vittu kaikki kyylää kun oon niin vitun nolo jotenkin. Oikeesti ketään ei varmaan kiinnosta vittu pätkääkään.

        Mä haluisin et ois jotain sisältöö, jotain mistä sais kiukun aikaseks ja eripuraa tupaan. Joskus vaikka lapsiakin, joita joutuis ihan vitun kireenä kasvattamaan, ku ei ne saatanan teinipellet tajua isukkia. Mut sitä ennen ois ihan saatanan kiva joskus vielä löhötä sohvalla ja olla pää jonkun sylillä rapsutettavana.

        Nyt mulla on vaan jotain vitun materiaa, jolla yritän täyttää tyhjiön. Ei se vaan saatana täyty sitten millään. Nyt mulla on vaan ihan saatanasti aikaa miettiä ja murehtia, kuinka vitun perseestä koko elämä on nyt ja ehkä koko vitun tulevaisuuden. Siis mitä helvettiä, mitä tämmönen elämä nyt sitten on?

        Kirjoitit todella kuvaavasti tunteistasi ja kokemuksistasi. Ymmärrän täysin tunteesi...itsekin paljon yksinäisyyttä, katkeruutta, pettymyksiä jne. kokeneena. Voimia!


      • deathend
        oo-ranki kirjoitti:

        Mitä vittu se sitten oikein on? Ensin ihastuu, saa jotain lohtua johonkin, sitten ei enää kiinnosta. Vittu mä oon joku saatanan pinnallinen spykopaatti, ihan vitun heinää koko kundi.

        Parikymppisenä tapasin ensimmäisen tyttöystävän. Sen jälkeen niitä on ollut jokunen, mutten juurikaan oo tuntenut oloani kotoisaksi kenenkään kyljessä. Eräs nainen vei sydämeni, mutta se ei montaa viikkoa kauempaa jaksanut ihmetellä menoa. Siitä on muutama vuosi aikaa. Nyt tahtoisin läheisyyttä, rakkautta ja yhdessä tekemistä. Jonkun naisen kanssa, joka myös vois tykätä musta. Muttä kun se muutaman vuoden takainen tyttönen on mielessäni koko ajan, niin en pysty olemaan hetkessä yhtään. Vitun perse.

        Nyt on mittarissa 30 vee, eikä hyvältä näytä. Vetäydyn koko ajan omiin oloihini, enkä tapaa oikeastaan enää ystäviänikään. En tahdo kuulla mitään rakkaudesta tai läheisyydestä.. vittu että hajoo pää. Hienoo on taas olut nää juhannuksen pyhät, kolme iltaa yksin. Hiemanko ois kivempaa kyhnätä jonkun kivan mimmin kanssa. Mutta mistä mä sellaisen enää löydän? En uskalla lähteä baariin ja netin välityksellä en osaa antaa itsestäni oikeanlaista kuvaa, joten livenäkemiset kusee aina.

        Nyt alkaa aivojen tsing-tsing -tasot oleet sitä luokkaa, että tekis vaan mieli harrastaa seksiä ja riehua jonkun ihan hullun mimmin kanssa. Mä haluisin nauraa ja kutitella hyvältä tuoksuvaa tyttöä. Sellaista, joka mahtuis mun taskuun, tai ainakin mun pieneen kainaloon. Saatana kun on ikävä sellaista rentoa läheisyyttä ja rakkauden tunnetta :(.

        Kun tsekkaan aamuisin itteeni peilistä, nii en enää edes tiedä näkeekö kukaan mussa enää mitään mielenkiintoista. Vittu kun raastaa mieltä. Aurinkokin paistaa ikkunasta niin vitun kirkkaasti sisään, että se menee melkein vittuiluks. En mä tarvii nyt mitään tekopirteetä paskaa auringosta. Mä tarviin rohkeutta astua ulos mun helvetin harmaasta päästäni ja alkaa elämään omine omituisuuksineen ja heikkouksineen. Mä vaan aattelen niin, että kaikki kiinnostavat naiset vaatii mieheltä ihan hemmetisti kaikkee ominaisuuksia. Mä kun vaan tahtoisin olla semmoinen rento ja reipas, ku mikäkin saatanan pinokkia. Vittu mua ainakaan kiinnosta mitkään helvetin urat ja kuukausipalkat, mä tahdon saatana rutistaa mun pientä muruani iltaisin, kun yö ottaa kaks pientä ihmistä syleilyynsä. Mä tahtoisin riehua ja riidellä, poistaa tuhkatkin pesästä ja elää täysillä. Mä tahtoisin että talossa leiskuis ja sanottais mitä mielessä liikkuu.

        Mutta minkä helvetin takia mun täytyy olla kranttu? Saatana! En mä oo ite todellakaan mikään herra-vitunhieno-täydellinen. Oon vaan ihan vitun tavallinen Prisman hedelmäkoriasiakas. Ostan perunoita ja lihaa, teen niistä jotain helvetin perinteistä safkaa. Käyn kusella ja saunassakin joskus. Vittu töissäkin on saatana käytävä ja joskus siellä on ihan kivaa. Mut sitten taas kun tulee kotiin, niin joutuu lyömään päätänsä seinään jo hissillä ylös noustessa. Perkele kun kuhmut kasvaa taivaisiin ja vitutus lisääntyy. Mä vaan koko ajan ihmisten ilmoilla mietin, että vittu kaikki kyylää kun oon niin vitun nolo jotenkin. Oikeesti ketään ei varmaan kiinnosta vittu pätkääkään.

        Mä haluisin et ois jotain sisältöö, jotain mistä sais kiukun aikaseks ja eripuraa tupaan. Joskus vaikka lapsiakin, joita joutuis ihan vitun kireenä kasvattamaan, ku ei ne saatanan teinipellet tajua isukkia. Mut sitä ennen ois ihan saatanan kiva joskus vielä löhötä sohvalla ja olla pää jonkun sylillä rapsutettavana.

        Nyt mulla on vaan jotain vitun materiaa, jolla yritän täyttää tyhjiön. Ei se vaan saatana täyty sitten millään. Nyt mulla on vaan ihan saatanasti aikaa miettiä ja murehtia, kuinka vitun perseestä koko elämä on nyt ja ehkä koko vitun tulevaisuuden. Siis mitä helvettiä, mitä tämmönen elämä nyt sitten on?

        Osaat ainakin ilmaista tunteesi, hienoa.


      • Joojoojooooo
        oo-ranki kirjoitti:

        Mitä vittu se sitten oikein on? Ensin ihastuu, saa jotain lohtua johonkin, sitten ei enää kiinnosta. Vittu mä oon joku saatanan pinnallinen spykopaatti, ihan vitun heinää koko kundi.

        Parikymppisenä tapasin ensimmäisen tyttöystävän. Sen jälkeen niitä on ollut jokunen, mutten juurikaan oo tuntenut oloani kotoisaksi kenenkään kyljessä. Eräs nainen vei sydämeni, mutta se ei montaa viikkoa kauempaa jaksanut ihmetellä menoa. Siitä on muutama vuosi aikaa. Nyt tahtoisin läheisyyttä, rakkautta ja yhdessä tekemistä. Jonkun naisen kanssa, joka myös vois tykätä musta. Muttä kun se muutaman vuoden takainen tyttönen on mielessäni koko ajan, niin en pysty olemaan hetkessä yhtään. Vitun perse.

        Nyt on mittarissa 30 vee, eikä hyvältä näytä. Vetäydyn koko ajan omiin oloihini, enkä tapaa oikeastaan enää ystäviänikään. En tahdo kuulla mitään rakkaudesta tai läheisyydestä.. vittu että hajoo pää. Hienoo on taas olut nää juhannuksen pyhät, kolme iltaa yksin. Hiemanko ois kivempaa kyhnätä jonkun kivan mimmin kanssa. Mutta mistä mä sellaisen enää löydän? En uskalla lähteä baariin ja netin välityksellä en osaa antaa itsestäni oikeanlaista kuvaa, joten livenäkemiset kusee aina.

        Nyt alkaa aivojen tsing-tsing -tasot oleet sitä luokkaa, että tekis vaan mieli harrastaa seksiä ja riehua jonkun ihan hullun mimmin kanssa. Mä haluisin nauraa ja kutitella hyvältä tuoksuvaa tyttöä. Sellaista, joka mahtuis mun taskuun, tai ainakin mun pieneen kainaloon. Saatana kun on ikävä sellaista rentoa läheisyyttä ja rakkauden tunnetta :(.

        Kun tsekkaan aamuisin itteeni peilistä, nii en enää edes tiedä näkeekö kukaan mussa enää mitään mielenkiintoista. Vittu kun raastaa mieltä. Aurinkokin paistaa ikkunasta niin vitun kirkkaasti sisään, että se menee melkein vittuiluks. En mä tarvii nyt mitään tekopirteetä paskaa auringosta. Mä tarviin rohkeutta astua ulos mun helvetin harmaasta päästäni ja alkaa elämään omine omituisuuksineen ja heikkouksineen. Mä vaan aattelen niin, että kaikki kiinnostavat naiset vaatii mieheltä ihan hemmetisti kaikkee ominaisuuksia. Mä kun vaan tahtoisin olla semmoinen rento ja reipas, ku mikäkin saatanan pinokkia. Vittu mua ainakaan kiinnosta mitkään helvetin urat ja kuukausipalkat, mä tahdon saatana rutistaa mun pientä muruani iltaisin, kun yö ottaa kaks pientä ihmistä syleilyynsä. Mä tahtoisin riehua ja riidellä, poistaa tuhkatkin pesästä ja elää täysillä. Mä tahtoisin että talossa leiskuis ja sanottais mitä mielessä liikkuu.

        Mutta minkä helvetin takia mun täytyy olla kranttu? Saatana! En mä oo ite todellakaan mikään herra-vitunhieno-täydellinen. Oon vaan ihan vitun tavallinen Prisman hedelmäkoriasiakas. Ostan perunoita ja lihaa, teen niistä jotain helvetin perinteistä safkaa. Käyn kusella ja saunassakin joskus. Vittu töissäkin on saatana käytävä ja joskus siellä on ihan kivaa. Mut sitten taas kun tulee kotiin, niin joutuu lyömään päätänsä seinään jo hissillä ylös noustessa. Perkele kun kuhmut kasvaa taivaisiin ja vitutus lisääntyy. Mä vaan koko ajan ihmisten ilmoilla mietin, että vittu kaikki kyylää kun oon niin vitun nolo jotenkin. Oikeesti ketään ei varmaan kiinnosta vittu pätkääkään.

        Mä haluisin et ois jotain sisältöö, jotain mistä sais kiukun aikaseks ja eripuraa tupaan. Joskus vaikka lapsiakin, joita joutuis ihan vitun kireenä kasvattamaan, ku ei ne saatanan teinipellet tajua isukkia. Mut sitä ennen ois ihan saatanan kiva joskus vielä löhötä sohvalla ja olla pää jonkun sylillä rapsutettavana.

        Nyt mulla on vaan jotain vitun materiaa, jolla yritän täyttää tyhjiön. Ei se vaan saatana täyty sitten millään. Nyt mulla on vaan ihan saatanasti aikaa miettiä ja murehtia, kuinka vitun perseestä koko elämä on nyt ja ehkä koko vitun tulevaisuuden. Siis mitä helvettiä, mitä tämmönen elämä nyt sitten on?

        Tekstisi kolahti, ota muhun yhteyttä, tutustutaan!? Oon 25-vuotias nainen ja tavallaan samoilla linjoilla... Kranttu, mikä kranttu - ja ehkä sunkin kohdalla ;), mutta ainaskin voitais vaihtaa ajatuksia?

        En tule täällä enää toiste käymään.

        odotellessa@gmail.com


      • menee
        oo-ranki kirjoitti:

        Mitä vittu se sitten oikein on? Ensin ihastuu, saa jotain lohtua johonkin, sitten ei enää kiinnosta. Vittu mä oon joku saatanan pinnallinen spykopaatti, ihan vitun heinää koko kundi.

        Parikymppisenä tapasin ensimmäisen tyttöystävän. Sen jälkeen niitä on ollut jokunen, mutten juurikaan oo tuntenut oloani kotoisaksi kenenkään kyljessä. Eräs nainen vei sydämeni, mutta se ei montaa viikkoa kauempaa jaksanut ihmetellä menoa. Siitä on muutama vuosi aikaa. Nyt tahtoisin läheisyyttä, rakkautta ja yhdessä tekemistä. Jonkun naisen kanssa, joka myös vois tykätä musta. Muttä kun se muutaman vuoden takainen tyttönen on mielessäni koko ajan, niin en pysty olemaan hetkessä yhtään. Vitun perse.

        Nyt on mittarissa 30 vee, eikä hyvältä näytä. Vetäydyn koko ajan omiin oloihini, enkä tapaa oikeastaan enää ystäviänikään. En tahdo kuulla mitään rakkaudesta tai läheisyydestä.. vittu että hajoo pää. Hienoo on taas olut nää juhannuksen pyhät, kolme iltaa yksin. Hiemanko ois kivempaa kyhnätä jonkun kivan mimmin kanssa. Mutta mistä mä sellaisen enää löydän? En uskalla lähteä baariin ja netin välityksellä en osaa antaa itsestäni oikeanlaista kuvaa, joten livenäkemiset kusee aina.

        Nyt alkaa aivojen tsing-tsing -tasot oleet sitä luokkaa, että tekis vaan mieli harrastaa seksiä ja riehua jonkun ihan hullun mimmin kanssa. Mä haluisin nauraa ja kutitella hyvältä tuoksuvaa tyttöä. Sellaista, joka mahtuis mun taskuun, tai ainakin mun pieneen kainaloon. Saatana kun on ikävä sellaista rentoa läheisyyttä ja rakkauden tunnetta :(.

        Kun tsekkaan aamuisin itteeni peilistä, nii en enää edes tiedä näkeekö kukaan mussa enää mitään mielenkiintoista. Vittu kun raastaa mieltä. Aurinkokin paistaa ikkunasta niin vitun kirkkaasti sisään, että se menee melkein vittuiluks. En mä tarvii nyt mitään tekopirteetä paskaa auringosta. Mä tarviin rohkeutta astua ulos mun helvetin harmaasta päästäni ja alkaa elämään omine omituisuuksineen ja heikkouksineen. Mä vaan aattelen niin, että kaikki kiinnostavat naiset vaatii mieheltä ihan hemmetisti kaikkee ominaisuuksia. Mä kun vaan tahtoisin olla semmoinen rento ja reipas, ku mikäkin saatanan pinokkia. Vittu mua ainakaan kiinnosta mitkään helvetin urat ja kuukausipalkat, mä tahdon saatana rutistaa mun pientä muruani iltaisin, kun yö ottaa kaks pientä ihmistä syleilyynsä. Mä tahtoisin riehua ja riidellä, poistaa tuhkatkin pesästä ja elää täysillä. Mä tahtoisin että talossa leiskuis ja sanottais mitä mielessä liikkuu.

        Mutta minkä helvetin takia mun täytyy olla kranttu? Saatana! En mä oo ite todellakaan mikään herra-vitunhieno-täydellinen. Oon vaan ihan vitun tavallinen Prisman hedelmäkoriasiakas. Ostan perunoita ja lihaa, teen niistä jotain helvetin perinteistä safkaa. Käyn kusella ja saunassakin joskus. Vittu töissäkin on saatana käytävä ja joskus siellä on ihan kivaa. Mut sitten taas kun tulee kotiin, niin joutuu lyömään päätänsä seinään jo hissillä ylös noustessa. Perkele kun kuhmut kasvaa taivaisiin ja vitutus lisääntyy. Mä vaan koko ajan ihmisten ilmoilla mietin, että vittu kaikki kyylää kun oon niin vitun nolo jotenkin. Oikeesti ketään ei varmaan kiinnosta vittu pätkääkään.

        Mä haluisin et ois jotain sisältöö, jotain mistä sais kiukun aikaseks ja eripuraa tupaan. Joskus vaikka lapsiakin, joita joutuis ihan vitun kireenä kasvattamaan, ku ei ne saatanan teinipellet tajua isukkia. Mut sitä ennen ois ihan saatanan kiva joskus vielä löhötä sohvalla ja olla pää jonkun sylillä rapsutettavana.

        Nyt mulla on vaan jotain vitun materiaa, jolla yritän täyttää tyhjiön. Ei se vaan saatana täyty sitten millään. Nyt mulla on vaan ihan saatanasti aikaa miettiä ja murehtia, kuinka vitun perseestä koko elämä on nyt ja ehkä koko vitun tulevaisuuden. Siis mitä helvettiä, mitä tämmönen elämä nyt sitten on?

        oo-ranki ??


      • potutpottuina
        toinen nainen- kirjoitti:

        inhoan tuollaisia "aurinkoisia" toivotuksia! Ettekö te nyt saatanan ämmät tajua, että kun kaikki menee vuodesta toiseen perseelleen, niin ei sitä jaksa enää jotkut auringot kiinnostaa hevon vittua!

        Aloittajalle: ennen kuin pääset siitä parinvuoden takaisesta mimmistä yli, ei suhteesi tule kestämään. Tiedän mistä puhun. Omassa mielessäni kummitteli 17 vuoden ajan tyyppi, johon ihastuin teininä. Pari vuotta sitten se tunne kului loppuun. Sen jälkeen en mitään ole pelännyt niin kuin uuden sellaisen turhakkeen löytymistä. Ja pari kk sitten... Nyt pelkään, että tästä tulee samanlainen ikävähelvetti. Mietin pitäiskö vihdoinkin luovuttaa ja vetää itsensä esim narun jatkoksi jo.

        Älkää rakastuko. Ne, jotka eivät pysty jonkun persoonallisuushäiriön takia antamaan itsestään yhtään, näyttävät pärjäävän aika hyvin meihin muihin verrattuna.

        Ei kyllä muitakaan kiinnosta sinun surkea elämäsi tai teidän itsemurhanne. Ehkä hän yritti vain olla ystävällinen mutta jos haluat itkeä ikuisesti surkeaa elämääsi sen sijaan että tekisit sille jotain niin siitä vaan ei voisi vähempää kiinnostaa


      • beedee
        oo-ranki kirjoitti:

        Mitä vittu se sitten oikein on? Ensin ihastuu, saa jotain lohtua johonkin, sitten ei enää kiinnosta. Vittu mä oon joku saatanan pinnallinen spykopaatti, ihan vitun heinää koko kundi.

        Parikymppisenä tapasin ensimmäisen tyttöystävän. Sen jälkeen niitä on ollut jokunen, mutten juurikaan oo tuntenut oloani kotoisaksi kenenkään kyljessä. Eräs nainen vei sydämeni, mutta se ei montaa viikkoa kauempaa jaksanut ihmetellä menoa. Siitä on muutama vuosi aikaa. Nyt tahtoisin läheisyyttä, rakkautta ja yhdessä tekemistä. Jonkun naisen kanssa, joka myös vois tykätä musta. Muttä kun se muutaman vuoden takainen tyttönen on mielessäni koko ajan, niin en pysty olemaan hetkessä yhtään. Vitun perse.

        Nyt on mittarissa 30 vee, eikä hyvältä näytä. Vetäydyn koko ajan omiin oloihini, enkä tapaa oikeastaan enää ystäviänikään. En tahdo kuulla mitään rakkaudesta tai läheisyydestä.. vittu että hajoo pää. Hienoo on taas olut nää juhannuksen pyhät, kolme iltaa yksin. Hiemanko ois kivempaa kyhnätä jonkun kivan mimmin kanssa. Mutta mistä mä sellaisen enää löydän? En uskalla lähteä baariin ja netin välityksellä en osaa antaa itsestäni oikeanlaista kuvaa, joten livenäkemiset kusee aina.

        Nyt alkaa aivojen tsing-tsing -tasot oleet sitä luokkaa, että tekis vaan mieli harrastaa seksiä ja riehua jonkun ihan hullun mimmin kanssa. Mä haluisin nauraa ja kutitella hyvältä tuoksuvaa tyttöä. Sellaista, joka mahtuis mun taskuun, tai ainakin mun pieneen kainaloon. Saatana kun on ikävä sellaista rentoa läheisyyttä ja rakkauden tunnetta :(.

        Kun tsekkaan aamuisin itteeni peilistä, nii en enää edes tiedä näkeekö kukaan mussa enää mitään mielenkiintoista. Vittu kun raastaa mieltä. Aurinkokin paistaa ikkunasta niin vitun kirkkaasti sisään, että se menee melkein vittuiluks. En mä tarvii nyt mitään tekopirteetä paskaa auringosta. Mä tarviin rohkeutta astua ulos mun helvetin harmaasta päästäni ja alkaa elämään omine omituisuuksineen ja heikkouksineen. Mä vaan aattelen niin, että kaikki kiinnostavat naiset vaatii mieheltä ihan hemmetisti kaikkee ominaisuuksia. Mä kun vaan tahtoisin olla semmoinen rento ja reipas, ku mikäkin saatanan pinokkia. Vittu mua ainakaan kiinnosta mitkään helvetin urat ja kuukausipalkat, mä tahdon saatana rutistaa mun pientä muruani iltaisin, kun yö ottaa kaks pientä ihmistä syleilyynsä. Mä tahtoisin riehua ja riidellä, poistaa tuhkatkin pesästä ja elää täysillä. Mä tahtoisin että talossa leiskuis ja sanottais mitä mielessä liikkuu.

        Mutta minkä helvetin takia mun täytyy olla kranttu? Saatana! En mä oo ite todellakaan mikään herra-vitunhieno-täydellinen. Oon vaan ihan vitun tavallinen Prisman hedelmäkoriasiakas. Ostan perunoita ja lihaa, teen niistä jotain helvetin perinteistä safkaa. Käyn kusella ja saunassakin joskus. Vittu töissäkin on saatana käytävä ja joskus siellä on ihan kivaa. Mut sitten taas kun tulee kotiin, niin joutuu lyömään päätänsä seinään jo hissillä ylös noustessa. Perkele kun kuhmut kasvaa taivaisiin ja vitutus lisääntyy. Mä vaan koko ajan ihmisten ilmoilla mietin, että vittu kaikki kyylää kun oon niin vitun nolo jotenkin. Oikeesti ketään ei varmaan kiinnosta vittu pätkääkään.

        Mä haluisin et ois jotain sisältöö, jotain mistä sais kiukun aikaseks ja eripuraa tupaan. Joskus vaikka lapsiakin, joita joutuis ihan vitun kireenä kasvattamaan, ku ei ne saatanan teinipellet tajua isukkia. Mut sitä ennen ois ihan saatanan kiva joskus vielä löhötä sohvalla ja olla pää jonkun sylillä rapsutettavana.

        Nyt mulla on vaan jotain vitun materiaa, jolla yritän täyttää tyhjiön. Ei se vaan saatana täyty sitten millään. Nyt mulla on vaan ihan saatanasti aikaa miettiä ja murehtia, kuinka vitun perseestä koko elämä on nyt ja ehkä koko vitun tulevaisuuden. Siis mitä helvettiä, mitä tämmönen elämä nyt sitten on?

        Todella paha tilanne,noista v... sanoista päätellen. Siivoa suusi ja aloita kaikki alusta.Niin siitä se sitten lähtee.Tsemppiä.


      • Mariana
        oo-ranki kirjoitti:

        Mitä vittu se sitten oikein on? Ensin ihastuu, saa jotain lohtua johonkin, sitten ei enää kiinnosta. Vittu mä oon joku saatanan pinnallinen spykopaatti, ihan vitun heinää koko kundi.

        Parikymppisenä tapasin ensimmäisen tyttöystävän. Sen jälkeen niitä on ollut jokunen, mutten juurikaan oo tuntenut oloani kotoisaksi kenenkään kyljessä. Eräs nainen vei sydämeni, mutta se ei montaa viikkoa kauempaa jaksanut ihmetellä menoa. Siitä on muutama vuosi aikaa. Nyt tahtoisin läheisyyttä, rakkautta ja yhdessä tekemistä. Jonkun naisen kanssa, joka myös vois tykätä musta. Muttä kun se muutaman vuoden takainen tyttönen on mielessäni koko ajan, niin en pysty olemaan hetkessä yhtään. Vitun perse.

        Nyt on mittarissa 30 vee, eikä hyvältä näytä. Vetäydyn koko ajan omiin oloihini, enkä tapaa oikeastaan enää ystäviänikään. En tahdo kuulla mitään rakkaudesta tai läheisyydestä.. vittu että hajoo pää. Hienoo on taas olut nää juhannuksen pyhät, kolme iltaa yksin. Hiemanko ois kivempaa kyhnätä jonkun kivan mimmin kanssa. Mutta mistä mä sellaisen enää löydän? En uskalla lähteä baariin ja netin välityksellä en osaa antaa itsestäni oikeanlaista kuvaa, joten livenäkemiset kusee aina.

        Nyt alkaa aivojen tsing-tsing -tasot oleet sitä luokkaa, että tekis vaan mieli harrastaa seksiä ja riehua jonkun ihan hullun mimmin kanssa. Mä haluisin nauraa ja kutitella hyvältä tuoksuvaa tyttöä. Sellaista, joka mahtuis mun taskuun, tai ainakin mun pieneen kainaloon. Saatana kun on ikävä sellaista rentoa läheisyyttä ja rakkauden tunnetta :(.

        Kun tsekkaan aamuisin itteeni peilistä, nii en enää edes tiedä näkeekö kukaan mussa enää mitään mielenkiintoista. Vittu kun raastaa mieltä. Aurinkokin paistaa ikkunasta niin vitun kirkkaasti sisään, että se menee melkein vittuiluks. En mä tarvii nyt mitään tekopirteetä paskaa auringosta. Mä tarviin rohkeutta astua ulos mun helvetin harmaasta päästäni ja alkaa elämään omine omituisuuksineen ja heikkouksineen. Mä vaan aattelen niin, että kaikki kiinnostavat naiset vaatii mieheltä ihan hemmetisti kaikkee ominaisuuksia. Mä kun vaan tahtoisin olla semmoinen rento ja reipas, ku mikäkin saatanan pinokkia. Vittu mua ainakaan kiinnosta mitkään helvetin urat ja kuukausipalkat, mä tahdon saatana rutistaa mun pientä muruani iltaisin, kun yö ottaa kaks pientä ihmistä syleilyynsä. Mä tahtoisin riehua ja riidellä, poistaa tuhkatkin pesästä ja elää täysillä. Mä tahtoisin että talossa leiskuis ja sanottais mitä mielessä liikkuu.

        Mutta minkä helvetin takia mun täytyy olla kranttu? Saatana! En mä oo ite todellakaan mikään herra-vitunhieno-täydellinen. Oon vaan ihan vitun tavallinen Prisman hedelmäkoriasiakas. Ostan perunoita ja lihaa, teen niistä jotain helvetin perinteistä safkaa. Käyn kusella ja saunassakin joskus. Vittu töissäkin on saatana käytävä ja joskus siellä on ihan kivaa. Mut sitten taas kun tulee kotiin, niin joutuu lyömään päätänsä seinään jo hissillä ylös noustessa. Perkele kun kuhmut kasvaa taivaisiin ja vitutus lisääntyy. Mä vaan koko ajan ihmisten ilmoilla mietin, että vittu kaikki kyylää kun oon niin vitun nolo jotenkin. Oikeesti ketään ei varmaan kiinnosta vittu pätkääkään.

        Mä haluisin et ois jotain sisältöö, jotain mistä sais kiukun aikaseks ja eripuraa tupaan. Joskus vaikka lapsiakin, joita joutuis ihan vitun kireenä kasvattamaan, ku ei ne saatanan teinipellet tajua isukkia. Mut sitä ennen ois ihan saatanan kiva joskus vielä löhötä sohvalla ja olla pää jonkun sylillä rapsutettavana.

        Nyt mulla on vaan jotain vitun materiaa, jolla yritän täyttää tyhjiön. Ei se vaan saatana täyty sitten millään. Nyt mulla on vaan ihan saatanasti aikaa miettiä ja murehtia, kuinka vitun perseestä koko elämä on nyt ja ehkä koko vitun tulevaisuuden. Siis mitä helvettiä, mitä tämmönen elämä nyt sitten on?

        Mun mielestä olet ihana. ♥️


      • Anonyymi
        oo-ranki kirjoitti:

        Mitä vittu se sitten oikein on? Ensin ihastuu, saa jotain lohtua johonkin, sitten ei enää kiinnosta. Vittu mä oon joku saatanan pinnallinen spykopaatti, ihan vitun heinää koko kundi.

        Parikymppisenä tapasin ensimmäisen tyttöystävän. Sen jälkeen niitä on ollut jokunen, mutten juurikaan oo tuntenut oloani kotoisaksi kenenkään kyljessä. Eräs nainen vei sydämeni, mutta se ei montaa viikkoa kauempaa jaksanut ihmetellä menoa. Siitä on muutama vuosi aikaa. Nyt tahtoisin läheisyyttä, rakkautta ja yhdessä tekemistä. Jonkun naisen kanssa, joka myös vois tykätä musta. Muttä kun se muutaman vuoden takainen tyttönen on mielessäni koko ajan, niin en pysty olemaan hetkessä yhtään. Vitun perse.

        Nyt on mittarissa 30 vee, eikä hyvältä näytä. Vetäydyn koko ajan omiin oloihini, enkä tapaa oikeastaan enää ystäviänikään. En tahdo kuulla mitään rakkaudesta tai läheisyydestä.. vittu että hajoo pää. Hienoo on taas olut nää juhannuksen pyhät, kolme iltaa yksin. Hiemanko ois kivempaa kyhnätä jonkun kivan mimmin kanssa. Mutta mistä mä sellaisen enää löydän? En uskalla lähteä baariin ja netin välityksellä en osaa antaa itsestäni oikeanlaista kuvaa, joten livenäkemiset kusee aina.

        Nyt alkaa aivojen tsing-tsing -tasot oleet sitä luokkaa, että tekis vaan mieli harrastaa seksiä ja riehua jonkun ihan hullun mimmin kanssa. Mä haluisin nauraa ja kutitella hyvältä tuoksuvaa tyttöä. Sellaista, joka mahtuis mun taskuun, tai ainakin mun pieneen kainaloon. Saatana kun on ikävä sellaista rentoa läheisyyttä ja rakkauden tunnetta :(.

        Kun tsekkaan aamuisin itteeni peilistä, nii en enää edes tiedä näkeekö kukaan mussa enää mitään mielenkiintoista. Vittu kun raastaa mieltä. Aurinkokin paistaa ikkunasta niin vitun kirkkaasti sisään, että se menee melkein vittuiluks. En mä tarvii nyt mitään tekopirteetä paskaa auringosta. Mä tarviin rohkeutta astua ulos mun helvetin harmaasta päästäni ja alkaa elämään omine omituisuuksineen ja heikkouksineen. Mä vaan aattelen niin, että kaikki kiinnostavat naiset vaatii mieheltä ihan hemmetisti kaikkee ominaisuuksia. Mä kun vaan tahtoisin olla semmoinen rento ja reipas, ku mikäkin saatanan pinokkia. Vittu mua ainakaan kiinnosta mitkään helvetin urat ja kuukausipalkat, mä tahdon saatana rutistaa mun pientä muruani iltaisin, kun yö ottaa kaks pientä ihmistä syleilyynsä. Mä tahtoisin riehua ja riidellä, poistaa tuhkatkin pesästä ja elää täysillä. Mä tahtoisin että talossa leiskuis ja sanottais mitä mielessä liikkuu.

        Mutta minkä helvetin takia mun täytyy olla kranttu? Saatana! En mä oo ite todellakaan mikään herra-vitunhieno-täydellinen. Oon vaan ihan vitun tavallinen Prisman hedelmäkoriasiakas. Ostan perunoita ja lihaa, teen niistä jotain helvetin perinteistä safkaa. Käyn kusella ja saunassakin joskus. Vittu töissäkin on saatana käytävä ja joskus siellä on ihan kivaa. Mut sitten taas kun tulee kotiin, niin joutuu lyömään päätänsä seinään jo hissillä ylös noustessa. Perkele kun kuhmut kasvaa taivaisiin ja vitutus lisääntyy. Mä vaan koko ajan ihmisten ilmoilla mietin, että vittu kaikki kyylää kun oon niin vitun nolo jotenkin. Oikeesti ketään ei varmaan kiinnosta vittu pätkääkään.

        Mä haluisin et ois jotain sisältöö, jotain mistä sais kiukun aikaseks ja eripuraa tupaan. Joskus vaikka lapsiakin, joita joutuis ihan vitun kireenä kasvattamaan, ku ei ne saatanan teinipellet tajua isukkia. Mut sitä ennen ois ihan saatanan kiva joskus vielä löhötä sohvalla ja olla pää jonkun sylillä rapsutettavana.

        Nyt mulla on vaan jotain vitun materiaa, jolla yritän täyttää tyhjiön. Ei se vaan saatana täyty sitten millään. Nyt mulla on vaan ihan saatanasti aikaa miettiä ja murehtia, kuinka vitun perseestä koko elämä on nyt ja ehkä koko vitun tulevaisuuden. Siis mitä helvettiä, mitä tämmönen elämä nyt sitten on?

        I feel you!
        Ja joku vielä yrittää vaivihkaa utsia että mahtaisko tuo olla masentunut.
        Kukaan ei suoraan sitä sano, että tämä maailma on totaalisen häiriintynyt.
        Sä et oo epänormaali vaan tavallista fiksumpi tapaus.
        Itse olen oppinut olemaan ylpeä omasta tilasta. Plussaa on hetken tilanteet jolloin joku kainalossa ja voi todeta että ihmiset ovat ulkoistaneet normaalin olemisen. Ja jatkaa taas yksin olemista.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        I feel you!
        Ja joku vielä yrittää vaivihkaa utsia että mahtaisko tuo olla masentunut.
        Kukaan ei suoraan sitä sano, että tämä maailma on totaalisen häiriintynyt.
        Sä et oo epänormaali vaan tavallista fiksumpi tapaus.
        Itse olen oppinut olemaan ylpeä omasta tilasta. Plussaa on hetken tilanteet jolloin joku kainalossa ja voi todeta että ihmiset ovat ulkoistaneet normaalin olemisen. Ja jatkaa taas yksin olemista.

        Tämä vanha teksti kuulostaa hyvinkin tutun miehen teokselta. Olit huippu sillon ja aina.
        Yt. Skodanainen.


      • Anonyymi
        nainen- kirjoitti:

        positiivisuutta ja aurinkoa sun elämääs!! Kaikki tai vaik jotkin asiat voi muuttua jo huomenna tai viikkojen tai kuukausien päästä...ihan totta...mene rohkeasti ulos, älä ainakaan jää sisälle murehtimaan. Kliseistä mut aika totta. Joku päivä kun lähdet kauppaan, rannalle, voit kohdata kivoja ihmisiä, joku puhelinsoitto saattaa muuttaa elämänsuunnan....ainakaan mitään ei voi tapahtua jos ei lähde kodin ulkopuolelle,kaikkee pientä tarttuu aina mukaan vaikka jonkun katse voi piristää päivää kummasti;)....itse olen joskus rämpinyt suossa ja hakannut päätä seinään kun haluaisin et asiat ois tietyl taval,esim. se kulta kainalossa ja harrastamassa,arjessa mukana mielipiteineen ja sit ku sitä vaan ei o siinä. Yritä siinä sitten rakentaa mieleistä tulevaisuutta kun oot viel ni sosiaalinen etkä viihdy yksin;) pitkiä aikoja...Oikeesti,omanlaistaan ihmistä on tosi vaikee löytää!

        Hienoahan elämää tämä on, ei kaikenlaisia puupäitä ympärillä, itse nautin Corona ajasta täysin siemauksin, nauttikaa tekin. Voitte tehdä mitä haluatte ja harrastaa mitä haluatte, tämähän on taivas!

        T


    • puuttuu SE YKS mies

      Ei huoli muita! Elämä tuntuu olevan joskus niin syvältä!

    • masennu

      vaan hae pillereitä vaivaan ja teen joku plääni itsellesi. Mene joka päivä jonnekin ihmisten ilmoille ja juttele aina jollekin jotakin, siedätysterapiaa katsos.

      Hyvä ihminen älä nyt pistä itseäsi uhrin asemaan. Jos tilanne on paha, hae apua, jos vain lievä yritä itse auttaa itseäsi. Hyvälle kaverille kannattaa kertoa, teitä on paljon sekä tyttöjä että poikia jotka kärsitte tuosta samasta...

      Tsemppiä.

    • "mies"

      samaa mieltä. tulis ydinsota tai jotain niin loppuis koko paska!

      • krapuliina

        Hah hah.Ihminen omien murheittensa vallassa toivoo maapallon tuhoa.Ei voi olla todellista.Tiedoksesi et ole maapallon napa!!!!Katso ympärillesi ja ihmettele kuinka arki pyörii.Ihmiset menevät töihin,linnut lentävät kesäisin.sade kastelee,tuuli humisee.Elämä vaan etenee vaikka jokunen yksilö on apatiassa.Ihmisen pitää nousta ja lähteä eteenpäin avoimin nenin,kohti uusia haasteita.Se vahvistaa,usko tai älä.Voimia Sinulle.


      • Anonyymi
        krapuliina kirjoitti:

        Hah hah.Ihminen omien murheittensa vallassa toivoo maapallon tuhoa.Ei voi olla todellista.Tiedoksesi et ole maapallon napa!!!!Katso ympärillesi ja ihmettele kuinka arki pyörii.Ihmiset menevät töihin,linnut lentävät kesäisin.sade kastelee,tuuli humisee.Elämä vaan etenee vaikka jokunen yksilö on apatiassa.Ihmisen pitää nousta ja lähteä eteenpäin avoimin nenin,kohti uusia haasteita.Se vahvistaa,usko tai älä.Voimia Sinulle.

        Tuollaisillle auringoille tiedoksi että lopettaa paskanjauhsnnan ja tiedä että voi olla niinkin että ainoa pelko on enäää pelko että kuoleman jälkeen on jotain!.

        Siinä kohtaa kun muut ihmiset (naiset).
        Ovat valheillaan tuhonneet ielämäsi ja uskosi elämään etkä ole saanut apua etkä saanut missään puhua edes vaikka yrität itsemurhaa.

        Alkaa hymy hyytyä.

        Ao lle tsenmiä.

        Mutta jos ln vain halu kuolla kuten minulla viimeiset 6vuottta, hanki vahva köyttä!.

        Eei kannata tulla ämmä uliseen mitään paskaa. Teistä johtuu monen ihmisen kuolemat, islam olisi tähän ratkaisu.

        Kivitetään naiset hengiltä.

        Toki ennen uskoiin elämään ja halusin naisystävän muttta äärimmöisen narsistiset kaksi kpl pilasivat elämäni ja psyykeni apua ei saa. En ole oikeutettubmihinkän palveluihin. En pääse asunnostani ulos. En tiedä missä ovat rakkaat laoseni erään huoran valehtelun ja mielisairauden vuoksi.

        Minuun hakattiin uskomus että en kelpaa ihmisenä kkinä edes kellekään kaveriksi.
        Erään jmpimielisairaan narkkariakan toimestaa jota autoin minkä pystyin jotta selviäisi elämässä.

        Viimeiset pari vuotta juokskn itseninloppuun toimien pakotettuna siivoojana ja haukunnnaan kohteena.

        Hän sai minut muuttumaan psysvästi. Kun tarpeeksi vuosia sinulle rehdään asioita nauraen jotka saavat sinut vaan itkemään vuorokausia putkeen janpeläten milloin puhelin alkaa soida nonstop. Niin tilanne on paha.

        Ikää 40 jossain kaksi lasta. Ei enää pienintäkään uskoa että saisin edes muutettua tai yhtikäs mitän.

        En muista enää normaaleista naisista mitään. Kiitos 20v narsistien uhrina.

        Pahimmillaan minua on kielletty hengittämästä tai soitetaan poliisi.

        Ja olen pidättänyt henkeäbyön odottaen aamubussia.

        Muttta iun olinpakko haukata happea tämä soitti poliisit.

        Näitä vastaavia hulluja satoja kertoja.
        Heitreillejättöjä joihin pakotettu tulemaan viikkojen pommituksella.

        Ja jo ovella nauretru ja käsketty painua sitten helveytiin tai poliisit ennen kin moi sanoo.

        Mielestäni suomewn tafvittaisiin julkinen eutanasiamahdollisuus.

        Minä olen 5vuotta vain enää tahtonut kuolla.
        Toivonut että joku ottaisi yhteyttä joskus kun en tunne ketään ihmisiä. .

        Parempi ollla hiljaa jos ri ole omakohtaista kokemusta mitä on kun elämä on tuhottu.

        Eikä oikeus koskaan toteudu...turha sanoa että asiat järjestyvät.

        Niin luulin minäkin mutta traumat jotka estävät elämän kokonaan. Täydellinen ihmiskontaktien puute. Ikävä lapsia.

        Ja yritystä ja uskoa takana 10vuotta alkaa näyttää jo todeksi että ei ole muita mahkuja kuin kuolema.

        Kiitos.
        T 40v kahden lapsen isä joka kerää voimia itsemurhaan.


    • ukkoucco

      Sinussa näen tarmoa paljon, sekä jotain erilaista kuin itsessäni. Itse olen tasapaksu, väritön ja harmaa. En edes koskaa suutu. Kanssani moni ihminen pitkästyy eikä minusta mitää saa irti. Sinä sentää haluat ja kaipaat äksöniä ja liekkejä, minulle riittää harmonia. Mutta värittömät olemme molemmat.

    • tiikuli

      sama täällä. ei ole ketään, ei kiinnosta mikään, kukaan ei kuitenkaan mua halua, olen kaunis ja elämä ihan ok. Miksei mulle löydy ketään. Mä vihaan elämäääää!!!!

      • tiikuli

        ja nyt jos vetäsen itseni narun jatkeeks ni jää kaks sulosta koululais lasta ilman äitiä... silti tää paska täällä maan päällä ei iske. Olet oikeas kun puhut että ne "sairaat" ja tunteettomat paskat pärjää meitä paremmin. Oon itsekkin aatellut ryhtyä samanlaiseksi, mutta kun ei PYSTY! Kaikki on NIIN VAIKEETA


    • kohta 40-v nainen

      yksin on loppuelämä kuljettava, kaikki meni peerseelleen.

    • Sepiii

      Et ole ainoa. Voimia sulle.

      • Bertta2005

        Kovaa joskus mutta muistakaa ihminen on tehty kestämään niin pahat kuin hyvät. Minun kohdalla kävi niin että en enään pysty edes katsomaan naisia edes silmiin saatikka edes puhuessa. Mutta kahden erilaisen naisen kanssa oleminen sai minun pääni sekaisin. Mutta olkoot kyllä kait joku hullu minut vielä ottaa?

        Pysykää pystyssä ja kehittäkää itseänne....


    • PARANNUS KEINO !
    • ADHD Jamppa...

      huh.. en nähtävästi olekkaan ainut jota ei kiinnosta mikkään.... tää on ihan perseestä tämmöne elämä.järjellä miettien asiat ovat jotenkuten ok,mut ei ne sittenkää oo.tää on vitun mukavaa.... ikää jo 35wee olen ehkä adhd mies....kaikki epäonnistuu... aina.

    • guggamehu

      Ensimmäinen kirjoittaja vei täysin sanat suustani!

    • män tkuisv

      vituiks män !

    • rotta2

      BUMP :D

    • vittulanvittu

      vituttaa nii vitusti ihastuin tyttöön ja se muhun nii sitte tuli joku vitun kaupunkin komein hintti ja pokas vittu sen muijan vo iettä ku tekis mieli pyörittää tukasta tätä moloottaa

      • ohimeniäskettäin

        sininen puku päällä


    • Johanvituttaa

      Paska maailma

    • eroarahasta.fi

      Joskus elämä on kuin Texasissa, mutta ethän luovuta?

    • OlenNähnytNaisen

      Mä kuuntelen Cheekkiä jou:d,

    • Anonyymi

      Vittuako minä teille kertomaan mitä minä teen itselleni...talvivaarassa töissä ollessani menetin terveyteni.ja näistä verenmyrkytys asioita ei lääkärit ole kirjoittaneet epikriiseihin. Minkä sain sieltä. Vitun myrkkypaikasta..+++++++++++++++---+- tulkaaa kohta minun hautajaisiin.

    • Anonyymi

      Apulantaaaaa vaan lisääääääää

    • Anonyymi

      Terrafamella jos terveyden menettäää niin kukaan ei korvaaa sitä.. tehkääö vaan tyhmät töitä siellä.

    • Anonyymi

      Olisi kiva kuulla onko aloittajalla elämään tullut muutoksia onko emäntää tai jälkikasvua?

      • Anonyymi

        Juha R 1968 se mitä luulet ei emännät löydy eikä panot pysy


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Juha R 1968 se mitä luulet ei emännät löydy eikä panot pysy

        En ole mikään juha r olen nainen. Kysymys oli aloittajalle ei sinulle hullu.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        En ole mikään juha r olen nainen. Kysymys oli aloittajalle ei sinulle hullu.

        Aloittajastahan tässä puhuttiinkki, daah, laita nyt valot päälle siellä 🤣


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Aloittajastahan tässä puhuttiinkki, daah, laita nyt valot päälle siellä 🤣

        En usko että aloittaja on tuo keksitty kiusaaja trolli.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        En usko että aloittaja on tuo keksitty kiusaaja trolli.

        Jos aloittalla on hyvin käynyt on jo perheen perustanut.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jos aloittalla on hyvin käynyt on jo perheen perustanut.

        Ja perheestä eronnut ja yksinäisenä kaakattaa kuin kana


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ja perheestä eronnut ja yksinäisenä kaakattaa kuin kana

        Sitä en tiedä koska en tiedä kuka aloittaja on.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Sitä en tiedä koska en tiedä kuka aloittaja on.

        Se on Juha R 1968


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Se on Juha R 1968

        Ei taida olla kyseistä henkilöä olemassa. Eikös se ole palsta trollin eli sinun keksimä.


    • Anonyymi

      Tarvitsisin tappaa itsensä pois että ollaan hengissä

    • Anonyymi

      Puukko kaulalle se pitää tappaa itse pois

    • Anonyymi

      Ja se on syy ???

    • Anonyymi

      kaikki vaan runkkaamaan nyt heti ... itse ainakin meinasin

    • Anonyymi

      Ei se tosasiassa haittaa. Ihan persesilimä lestadiolaisuhkailijoita koko sakki. Ekkö tienny, kieroja huoranpenikoita.

      • Anonyymi

        Ja paras asia on vetää ne omaan paskaansa, viiltää unelmiinsa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ja paras asia on vetää ne omaan paskaansa, viiltää unelmiinsa.

        pahimmilta saa ottaa hengen pois .


    • Anonyymi

      valitettavaa mutta niin totta.... oman kädenkautta onneen....

    Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Rydman "elämäni hirveimmät päivät" Entäs uhrisi?!

      https://yle.fi/uutiset/3-12515383 Rydman valittelee että vaikeaa on ollut kun jäänyt kiinni mutta entäs uhrisi? Ei yhtään empatiaa uhreja kohtaan!
      Maailman menoa
      377
      6169
    2. Nakkilassa on raiskattu wanhus

      Wanhus on raiskattu nakkilassa palvelutalossa. ( näin uutisoivat molemmat iltapäivälehdet sekä yle )
      Nakkila
      19
      4229
    3. Haluaisin tietää miten sulla menee

      Onko kaikki hyvin? Ja onko sulla yhtään ikävä mua? Itse haluaisin niin kovasti nähdä sut taas :(
      Ikävä
      95
      1729
    4. Mikamika missä mika

      Polliisi etsii https://poliisi.fi/-/epailty-henkirikos-torniossa?utm_source=dlvr.it&utm_medium=twitter
      Tornio ja Haaparanta
      14
      1665
    5. Sofia kertoo et halusi luvan kokeiluihin seksin suhteen Lontoossa asuessaan..

      Katos nainen alkaa kertoa et seksikokeilut alkoi maistua, kun muutti Lontooseen.Marokkolainen räppäri ja tietenkin sekin on varsttu mies ja itse sen k
      Kotimaiset julkkisjuorut
      170
      1588
    6. Natoon liittymisen hinta kova.

      Suomi joutuu luovuttamaan kurdeja Turkkiin, maksoiko Suomen Nato-jäsenyys monien kymmenien ihmisten vankeus ja kidutuskohtalon vai peräti kuoleman. ht
      Maailman menoa
      376
      1578
    7. Totuus on että

      Se kaikki sattui ihan vit**ti koska mä tykkään susta todella paljon. Oikeesti tosi paljon. Menin ihan pois raiteilta enkä tajua tätä itekään. Oon mä j
      Ikävä
      42
      1488
    8. Uskallatko paljastaa

      Kaivattusi nimikirjaimet ja sukupuoli? Minä aloitan, KA, nainen.
      Tunteet
      64
      1481
    9. Aiotko saattaa sen loppuun

      ..mikä on meillä pahasti kesken..ja milloin...en jaksa odottaa enää..
      Ikävä
      54
      972
    10. En halua satuttaa sinua

      Mutta tässä ei ole järkeä!..
      Ikävä
      39
      971
    Aihe