Täällä haukutaan exiä ja nyxiä ihan miten sattuu.
Itse olen sekä exä että nyxä, miehellä on 2 lasta edellisestä suhteesta, minulla yksi, kuvioissa pyörii sen lisäksi sekä minun että miehen exät mieheni nyxä.
Ja onhan heissä ero, valtava ero:
Sovimme poikani isän kanssa kaikista asioista ilman riitelyä. Joskus ollaan asioista eri mieltä, keskustelemme kovalla äänellä, mutta sen jälkeen pystymme taas asiallisesti puhumaan asioista. Tulen hyvin toimeen pojan isän uuden vaimon kanssa, joskus soitellaan keskenämme. Mieheni tulee myös hyvin toimeen sekä exäni että hänen vaimon kanssa. Eipähän olla sydänystäviä, mutta voidaan rupatella niitä näitä.
Pojan isällä ja minulla on kirjoittamaton sääntö jonka ollaan jo erosta lähtien pidetty kiinni: emme puhu toisesta vanhemmasta ikinä paha lapsen kuullen. Lapsi jätettiin riidan ulkopuolelle vaikka ero olikin todella riitainen. Poika saa itse päättää koska hän haluaa matkustaa isänsä luo, hän saa esim. nyt kesäloman aikana päättää koska hän haluaa siellä olla, haluaako hän välillä matkustaa takaisin kotiin ja olla kavereidensa kanssa jne. Isommista hankinnoista neuvotellaan ja sovitaan yhdessä mitä pojalle hankitaan.
Ihan hyvin menee.
Sitten on se toinen ääripää, miehen exä, heidän yhteisten poikien äiti.... Mistään ei saa sovittu, hän haluaa määrätä kaikista, uhkailee ja manipuloi lapsiaan. Hän oikein tihkuu vihasta ja katkeruudesta vaikka erosta jo 7 vuotta. Ollaan yritetty saada sopu aikaiseksi, joskus voi sopia asioista, mutta usemmiten haukutaan, haukutaan.
Kaikista eniten hän nauttii siitä kun yritämme sopia toisen pojan tulosta tänne (välimatka 600km), hän ei voi luvata mitään, hän ei edes kommentoi asiaa, vaan päättää viime tingassa että nyt se poika onkin sitten tulossa (viimeksi hän ilmoitti pojan tulosta kun poika oli jo lentokoneessa, meillä on puoli tuntia aikaa lähteä lentoasemalle).
Hänellä on eron jälkeen saanut vielä neljäs lapsi, joka on nyt pari vuotias. Elettiin siinä uskossa että nyt hänenkin elämä lähtee rullaamaan ja hän jatkaa eteenpäin, mutta miten väärässä oltiin. Hän ei koskaan asunut pojan isän kanssa yhdessä, muutti toki samaan kaupunkiin, mutta miehen omakotitalo ei kelvannut. Ns. eron jälkeen meidän mustamaalaaminen jatkui kahta kauhempaa. Lapset vedetään mukaan joka asiaan, minä ja lapsen isä ovat kaiken pahan alku.
Ei voi ymmärtää miten jotkut jaksaa vaan jatkaa.....
Itse olen sekä exä että nyxä, miehellä on 2 lasta edellisestä suhteesta, minulla yksi, kuvioissa pyörii sen lisäksi sekä minun että miehen exät mieheni nyxä.
Ja onhan heissä ero, valtava ero:
Sovimme poikani isän kanssa kaikista asioista ilman riitelyä. Joskus ollaan asioista eri mieltä, keskustelemme kovalla äänellä, mutta sen jälkeen pystymme taas asiallisesti puhumaan asioista. Tulen hyvin toimeen pojan isän uuden vaimon kanssa, joskus soitellaan keskenämme. Mieheni tulee myös hyvin toimeen sekä exäni että hänen vaimon kanssa. Eipähän olla sydänystäviä, mutta voidaan rupatella niitä näitä.
Pojan isällä ja minulla on kirjoittamaton sääntö jonka ollaan jo erosta lähtien pidetty kiinni: emme puhu toisesta vanhemmasta ikinä paha lapsen kuullen. Lapsi jätettiin riidan ulkopuolelle vaikka ero olikin todella riitainen. Poika saa itse päättää koska hän haluaa matkustaa isänsä luo, hän saa esim. nyt kesäloman aikana päättää koska hän haluaa siellä olla, haluaako hän välillä matkustaa takaisin kotiin ja olla kavereidensa kanssa jne. Isommista hankinnoista neuvotellaan ja sovitaan yhdessä mitä pojalle hankitaan.
Ihan hyvin menee.
Sitten on se toinen ääripää, miehen exä, heidän yhteisten poikien äiti.... Mistään ei saa sovittu, hän haluaa määrätä kaikista, uhkailee ja manipuloi lapsiaan. Hän oikein tihkuu vihasta ja katkeruudesta vaikka erosta jo 7 vuotta. Ollaan yritetty saada sopu aikaiseksi, joskus voi sopia asioista, mutta usemmiten haukutaan, haukutaan.
Kaikista eniten hän nauttii siitä kun yritämme sopia toisen pojan tulosta tänne (välimatka 600km), hän ei voi luvata mitään, hän ei edes kommentoi asiaa, vaan päättää viime tingassa että nyt se poika onkin sitten tulossa (viimeksi hän ilmoitti pojan tulosta kun poika oli jo lentokoneessa, meillä on puoli tuntia aikaa lähteä lentoasemalle).
Hänellä on eron jälkeen saanut vielä neljäs lapsi, joka on nyt pari vuotias. Elettiin siinä uskossa että nyt hänenkin elämä lähtee rullaamaan ja hän jatkaa eteenpäin, mutta miten väärässä oltiin. Hän ei koskaan asunut pojan isän kanssa yhdessä, muutti toki samaan kaupunkiin, mutta miehen omakotitalo ei kelvannut. Ns. eron jälkeen meidän mustamaalaaminen jatkui kahta kauhempaa. Lapset vedetään mukaan joka asiaan, minä ja lapsen isä ovat kaiken pahan alku.
Ei voi ymmärtää miten jotkut jaksaa vaan jatkaa.....
Vastaukset 8
Vanhimmat
ulkopuolisten auta tulla hääräämään. Sen tähden exien välit kiristyy ja isät jättää lapsensa, kun uusioset tulee ja sotkee kaiken sovitun. Jos isäja äiti päättää yhdessä, se on niin.
Luuletko todella että on kyse hääräämisestä? Herää pahvi!!
Exien välit kiristyy koska katkera ex-akka ei hyväksy että joku muu nainen astuu kuvioihin! Vaikka isä yrittää kuinka hoitaa asiat asiallisesti, eikä uusio puutu asiaan ollenkaan niin eihän mikään sovi katkeralle ja vittuuntuneelle ihmiselle!Eihän sellaisen ihmisen kanssa edes SAA mitään sovittua!
JOS käy niin ikävästi että isä jättää lapsensa, niin se johtuu nimenomaan siitä ettei jaksa taistella manipuloivan, ilkeän, itserakkaan exänsä kanssa joka helvetin asiasta!
Hyvä exä on sen jälkeen itkeä ettei lapsen isä välitä! Kattois joskus itsensä peiliin!
Olisi muuten mahtava jos "isä ja äiti päättäisivät yhdessä"!
piittaavat ulkopuolisten kitinäistä. Niin ainakin meillä. Minä ja exä puhuimme aina mitä tehdä ja sen pidimme, ellei mies pitänyt sanaansa, sai kyllä kuulla siitä. Luottamus meni, ja sitä on vaikee saaada takasin.
Lapset ovat tärkeimmät, ja mikään ei saa mennä heistä yli. Jos toinen en kykene, on toisen otettava päävastuu.
Turha siinä ulkopuoliset alkaa sotkemaan toisten asioita.
päättää vai päätitkö sinä ja mies vikisi?
Muut sitten mitä lie.Eka oli se ainoa oikea, ja minä hullu laskin hnet menemään. Alkoi vaan vapaus viehättää ja oli kiva iskee naisia ja kiusata heitä. Mutta kyllä kaduttaa, ja nyt eka vaimo ei ota enää takasin. Mutta pitää vaan kestää, kun ite mokasin. Ensimmäistä ei voita mikään. olisi pitänyt pitää hänestä kiinni.
tuosta Lissun skitsofreniasta. Nyt se jo kirjoittaa miehenä.
Raukka kuvittelee ettei kukaan tajua. Kukaan muu kun ei kirjoita noin heikkotasoista tekstiä.
Lissu ei enää halua olla nainen (lue: katkera exä), on liian helppo olla se joka vinkuu ja valittaa, nyt kokeillaan miltäs olla mies (lue: katkera exä) joka vinkuu ja valittaa.
Lissu, nyt voit pissata seisalten :))
Voi Lissu-Pauli-Jussi-Juhani, tää oli kyllä paras rimanalitus aikoihin!!!!!