Täällä ei ole ollut kovin paljon keskustelua omakotitalojen hintojen kehittymisestä, koska useimmiten uutisissakin keskitytään kerrostaloasuntojen hintakehitykseen ja keskusteluissa tutkaillaan tilastokeskuksen kerrostaloasuntojen keskineliöhintojen kehittymistä.
Muutamaa hulluinta lukuunottamatta oikeastaan kukaan ei enää epäile etteikö asuntojen hinnat tippuisi. Oikeastaan ainoa spekulaation aihe on ennä siinä, että paljonko hinnat tippuvat. Veikkaukset tuntuvat aika yleisesti pyörivän 20-50% kieppeillä ja pieniosa veikkaa marginaalista hintojen muutosta tai jättiromahdusta.
Mitähän arvelette mitenköhän omakotitalojen keskimääräinen neliöhinta muuttuu suhteessa asuntojen neliöhintoihin? Jos katsotaan tilastokeskuksen käppyröitä, niin voidaan huomata että tonttien hinnat ovat kymmenessä vuodessa 4-5 kertaistuneet pääkaupunkiseudulla ja omakotitalojen neliöhinta on noin 3 kertaistunut viime laman jälkeisestä aallonpohjasta.
Kaikenkaikkiaan kupla on siis huomattavasti suurempi kuin asunnoissa, joten oletettavasti myös pudotus on rajumpi. Pudotuksen rajuutta verrattuna asuntojen hintoihin puoltaa myös seuraavat seikat:
- Kalliit omakotitalot on hankittu useimmiten siten, että on myyty halvalla ostettu edellinen asunto/talo kuplahintaan ja sillä rahoitettu iso osa uudesta. Mitä enemmän aikaa kuluu, sitä enemmän markkinoilla on porukkaa, jotka ovat ostaneet nykyisen asuntonsa kalliilla eivätkä pysty enää hyötymään hintahissistä. Laskevat hinnat ruokkivat myös ilmiötä entisestään.
- Omakotitalojen rakentaminen ei ole grynderien hallussa. Esimerkiksi puun hinnasta on lähtenyt kolmannes, teräksestä ja styroxeista noin neljännes. Vielä pari vuotta sitten timpuri saattoi etelä-Suomessa veloittaa 30-40 tunnilta (sisältäen kaikki sivukulut). Palkoista kasvukeskuksissa on siis helposti varaa tiputtaa ainakin 30%. Toisinsanoen, kohta on myynnissä uusia omakotitaloja, joiden valmistuskulut ovat 20-30% vähemmän kuin rakennuskuplan huipulla.
- Omakotitalo on aina tietynlainen ylellisyystuote. Kun rahasta alkaa olla tiukkaa, niin ylellisyystuotteiden hinnat tippuvat eniten. Kun irtisanominen uhkaa, niin asuminen Helsingin kantakaupungissa tai 200 siporexlinnassa ei ehkä olekkaan elinehto.
- Tilastokeskuksen keskineliöhinnat omakotitaloissa antaa liian ruusuisen kuvan tilanteesta. Samaan aikaan, kun neliöhinta on kallistunut reilusti, niin talojen koot ovat kasvaneet myöskin reilusti. Velalliselle on vähän eri asia onko velkaa 100 vai 200 neliön talosta, vaikka neliöhinta olisi aivan sama. Siinä vaiheessa, kun ihmisten maksuhalukkuus ja ennen kaikkea maksukyky loppuu, niin on aivan sama onko siinä 700 000 euron gyproc-linnassa siellä kuuluisalla Espoon savipellolla 200 vai 300 neliötä.
Kaikenkaikkiaan heittäisin veikkauksena, että jos asunnoista lähtee noin 20% pois, niin ok-taloista lähtee noin 30%. Jos asunnoista lähtee 40%, niin silloin ollaan tilanteessa, jossa taloista lähtee 50-60%. Arviot ovat pääkaupunkiseutua koskevia, esim syrjäseutujen vanhat talot ovat enemmän suorassa suhteessa asuntojen kanssa, koska niissä kuplakaan ei ole yhtä valtava.
Teksti poimittu
http://keskustelu.kauppalehti.fi/5/i/keskustelu/thread.jspa?threadID=126745&tstart=0
Muutamaa hulluinta lukuunottamatta oikeastaan kukaan ei enää epäile etteikö asuntojen hinnat tippuisi. Oikeastaan ainoa spekulaation aihe on ennä siinä, että paljonko hinnat tippuvat. Veikkaukset tuntuvat aika yleisesti pyörivän 20-50% kieppeillä ja pieniosa veikkaa marginaalista hintojen muutosta tai jättiromahdusta.
Mitähän arvelette mitenköhän omakotitalojen keskimääräinen neliöhinta muuttuu suhteessa asuntojen neliöhintoihin? Jos katsotaan tilastokeskuksen käppyröitä, niin voidaan huomata että tonttien hinnat ovat kymmenessä vuodessa 4-5 kertaistuneet pääkaupunkiseudulla ja omakotitalojen neliöhinta on noin 3 kertaistunut viime laman jälkeisestä aallonpohjasta.
Kaikenkaikkiaan kupla on siis huomattavasti suurempi kuin asunnoissa, joten oletettavasti myös pudotus on rajumpi. Pudotuksen rajuutta verrattuna asuntojen hintoihin puoltaa myös seuraavat seikat:
- Kalliit omakotitalot on hankittu useimmiten siten, että on myyty halvalla ostettu edellinen asunto/talo kuplahintaan ja sillä rahoitettu iso osa uudesta. Mitä enemmän aikaa kuluu, sitä enemmän markkinoilla on porukkaa, jotka ovat ostaneet nykyisen asuntonsa kalliilla eivätkä pysty enää hyötymään hintahissistä. Laskevat hinnat ruokkivat myös ilmiötä entisestään.
- Omakotitalojen rakentaminen ei ole grynderien hallussa. Esimerkiksi puun hinnasta on lähtenyt kolmannes, teräksestä ja styroxeista noin neljännes. Vielä pari vuotta sitten timpuri saattoi etelä-Suomessa veloittaa 30-40 tunnilta (sisältäen kaikki sivukulut). Palkoista kasvukeskuksissa on siis helposti varaa tiputtaa ainakin 30%. Toisinsanoen, kohta on myynnissä uusia omakotitaloja, joiden valmistuskulut ovat 20-30% vähemmän kuin rakennuskuplan huipulla.
- Omakotitalo on aina tietynlainen ylellisyystuote. Kun rahasta alkaa olla tiukkaa, niin ylellisyystuotteiden hinnat tippuvat eniten. Kun irtisanominen uhkaa, niin asuminen Helsingin kantakaupungissa tai 200 siporexlinnassa ei ehkä olekkaan elinehto.
- Tilastokeskuksen keskineliöhinnat omakotitaloissa antaa liian ruusuisen kuvan tilanteesta. Samaan aikaan, kun neliöhinta on kallistunut reilusti, niin talojen koot ovat kasvaneet myöskin reilusti. Velalliselle on vähän eri asia onko velkaa 100 vai 200 neliön talosta, vaikka neliöhinta olisi aivan sama. Siinä vaiheessa, kun ihmisten maksuhalukkuus ja ennen kaikkea maksukyky loppuu, niin on aivan sama onko siinä 700 000 euron gyproc-linnassa siellä kuuluisalla Espoon savipellolla 200 vai 300 neliötä.
Kaikenkaikkiaan heittäisin veikkauksena, että jos asunnoista lähtee noin 20% pois, niin ok-taloista lähtee noin 30%. Jos asunnoista lähtee 40%, niin silloin ollaan tilanteessa, jossa taloista lähtee 50-60%. Arviot ovat pääkaupunkiseutua koskevia, esim syrjäseutujen vanhat talot ovat enemmän suorassa suhteessa asuntojen kanssa, koska niissä kuplakaan ei ole yhtä valtava.
Teksti poimittu
http://keskustelu.kauppalehti.fi/5/i/keskustelu/thread.jspa?threadID=126745&tstart=0
Vastaukset 5
Vanhimmat
jaksanu runoilla oltas päästy 100% rommaukseen.no ,ootetaan et putoo ton 60 pinnaa ,laitan sitten omani myyntiin,ei vielä kannata.
osti maaliskuussa eteläespoon ranta alueelta uuden omakotgitalon. Hintapyyntö viime vuonna 680,000 sai sen mukamas halvalla 579,000. No olihan siinä 100 tonnia alennusta.
...melkein 15% alennusta ja kyllä 100.000 minusta rahaa on, ja paljon. Ei kyllä ehkä niille joilla on varaa tuon luokan taloon, mutta kuitenkin...
talosta. Pikkuveljeni on vain onnistunut raha asioissa paremmin kuin minä. Mutta tyytyväinen olen rivariin joka on lähellä veljeäni.
raaka-aineen hinta on voinut tippua mutta lopputuote hinta ei ole tippunut.
"Esimerkiksi puun hinnasta on lähtenyt kolmannes, teräksestä ja styroxeista noin neljännes."
Tuohon vielä päälle uudet määräykset niin voit unohtaa tollaset 20-30% halvemmalla rakennetut omakotitalot.