Tiedän, että pentua (12 viikkoa, dalmatiankoira) saisi lenkittää nivelten ja luuston kehityksen kannalta, mutta mitäs jo pennulla riittää energiaa ihan liikaa? Asun kerrostalossa, joten pihaan en voi päästää leikkimään vapaaksi. Koira-aitaus jonka tiesin tuosta läheltä onkin lampaiden käytössä touko-syyskuun ajan.(kaupunkialuetta ei maaseutua, ihmettelen kovasti miksi lampaat sinne tuodaan)
Tuossa on metsä lähellä ja luontopolkuja, mutta siellä liikkuu muita koiria ja en tiedä uskallanko päästää vapaaksi mahdollisen karkaamisen vuoksi. Se olisi kauheaa jos pentu suunnistaisi autotielle ja jäisi auton alle. Mökillä kun oltiin niin pentu riehui ja hyppi sillä tavalla, että voiko tosiaan pieni lenkki rauhallista kävelyä 1-2 km haitata jos kävisi vaikka 1-3 kertaa viikossa? Nimittäin sitten se riehuu sisällä siihen malliin, että tavarat lentää. No ei ihan niin pahasti aina, mutta iltaisin kun haluaisi leikkiä kumilelun kanssa ja kun se hyppii niin kuuluu ääntä siihen malliin, että naapurit valittaa jos klo 22 jälkeen kuuluu töminää(vanha talo). Toisaalta en tiedä auttaisiko käveleminen paljoa kun energiaa tuntuu olevan niin mahdottomasti. Mielelläni kun ulkona kävelen.
Leluja ja luita on, mutta kun se ei jaksa keskittyä samoihin juttuihin pitkäksi aikaa joten jotenkin pitäisi saada sen energiaa purettua. Hitsi kun minua ärsyttää, että tuo aitaus on niiden samperin lampaiden käytössä. Pentu kyllä hypii ja riehuu siihen malliin kun ollaan mökillä, että voisi olettta siinä touhussa luiden ja nivelien rasittuvan. Ja nyt ei ole kyse siitä etteikö minulla olisi aikaa ja jaksamista koiran kanssa touhuta, vaan siitä, että keinot on lopussa.
Tuossa on metsä lähellä ja luontopolkuja, mutta siellä liikkuu muita koiria ja en tiedä uskallanko päästää vapaaksi mahdollisen karkaamisen vuoksi. Se olisi kauheaa jos pentu suunnistaisi autotielle ja jäisi auton alle. Mökillä kun oltiin niin pentu riehui ja hyppi sillä tavalla, että voiko tosiaan pieni lenkki rauhallista kävelyä 1-2 km haitata jos kävisi vaikka 1-3 kertaa viikossa? Nimittäin sitten se riehuu sisällä siihen malliin, että tavarat lentää. No ei ihan niin pahasti aina, mutta iltaisin kun haluaisi leikkiä kumilelun kanssa ja kun se hyppii niin kuuluu ääntä siihen malliin, että naapurit valittaa jos klo 22 jälkeen kuuluu töminää(vanha talo). Toisaalta en tiedä auttaisiko käveleminen paljoa kun energiaa tuntuu olevan niin mahdottomasti. Mielelläni kun ulkona kävelen.
Leluja ja luita on, mutta kun se ei jaksa keskittyä samoihin juttuihin pitkäksi aikaa joten jotenkin pitäisi saada sen energiaa purettua. Hitsi kun minua ärsyttää, että tuo aitaus on niiden samperin lampaiden käytössä. Pentu kyllä hypii ja riehuu siihen malliin kun ollaan mökillä, että voisi olettta siinä touhussa luiden ja nivelien rasittuvan. Ja nyt ei ole kyse siitä etteikö minulla olisi aikaa ja jaksamista koiran kanssa touhuta, vaan siitä, että keinot on lopussa.
Vastaukset 14
Vanhimmat
paljon, se on sinulle vähän mutta pienelle pennulle paljon. Varmaan tiesit hankkiessasi, että rotu ja pentu ovat vilkkaita. Kysy nyt tarkkaan kasvattajalta nuo ulkoiluasiat, ettet aiheuta vääntyneitä jalkoja koirallesi. Aivotyö väsyttää koiraa. Luepas siitä ja kysy ihmeessä kasvattajalta, jos hän ei tuosta vielä puhunut. Jalkojen vääntyminen on taatusti asia mitä et halua. Ja se pentu vilkastuu siitä vielä, tiedät varmaan senkin, kun koiran hankit!!!
Kaikki pennuthan on vilkkaita ja tiesin kyllä sen. Ostin "aktivointileluja" mihin tulee raksuja sisään ja pentu puuhaa sen kanssa, että saa ne ulos. Kotikikkoja oli wc-paperirullat joihin sisään raksuja mutta valitettavasti pentu söi rullan joten totesin, että vaatii puremista kestävän lelun. Tyhjä margariinirasiakaan ei toiminut kun pentu puri sen rikki saadakseen raksut sisältä, joten en mielelläni syötä muovia tai pahvia. Kasvattaja jakoi info-paperit, mutta nuo kotikikat ei toimineet.
pentukurssille jossa saat alkeisopetusta.
Kyllä minä kouluttamisen ja muun osaan kun tämä on toinen koirani. Olin tosin nuorempi (ei kaikkea välttämättä muista) ensimmäisen koiran aikana ja asuin perheeni kanssa omakotitalossa, jolloin annettiin olla omassa pihassa valvotusti ja myöhmmin sitten lenkitykset. Nyt olen yrittänyt sopeutua kerrostaloon kun kotonta muutin pois. Peruskoulutusta olen jo aloittanut kun pentu oppii älyttömän nopeasti ja yksin osaa olla hienosti parikin tuntia eikä ole naapureiden mukaan vinkunut poissa ollessani. Tänne, istu, paikka, tassu, maahan on käyty jo sillein että pentu tottelee myös ulkona. "Viereen" ja "kieri" käskyä harjoitellaan. Liikaa en tietenkään rasita pentua eikä ole tarviskaan kouluttaa koko ajan. Muistinvirkistykseksi tietenkin hyvä kun kertaus on opintojen äiti. Pentu osaa pyytää ulos tarpeilleen ja nyt on ollut jo päiviä kun ei ole tehnyt sisälle ollenkaan. Toisia koiria näkee mökillä ja muutenkin kun tuossa lähellä olevassa metsässä (kadun toiselle puolelle) asioi melkein kaikki koiranomistajat joita tässä alueella on.
Eikö se liikarasituksen vaara yleensä tule vastaan tilanteissa, joissa pentu ei ITSE voi kontrolloida jaksamistaan. Kyllähän se (mökillä) luonnossa saa ja voi riekkua niin paljon kun itse tahtoo! Ei luulisi, että kevyen ja urheilullisen dalmatialaisen jalat nyt liiasta rasituksesta vääntyy, koskenee enemmän raskaita rotuja. Semmoinen monotoninen asvalttikävelytys ja muu vastaavahan on normaalisti kiellettyjen listalla pennuilta.
Sinulla ei vissiin ole autoa käytössä, kun et voi pakata pentua mukaan ja lähteä riittävän kauan sivistyksestä, että uskaltaisit laskea sen luontoon kirmaamaan? Sehän olisi se paras vaihtoehto. Tuntuu kummalta, että pelkäät 12-viikkoisen karkaavan sinulta! Onko se jotenkin erityisen rämäpää luonne, vai etkö ole treenannut vapaana pitoa ja luoksetuloa? Nyt olisi kullanarvoinen ikä ja hetki valaa pohja karkaamattomuudelle.
Entä jos varaat vain aikaa (sitähän sinulla on?) ja menet pennun kanssa ulkoilemaan sen ehdoilla. Otat vaikka pitkän narun, ettei se liikaa rajoita kirmailua ja menette yhdessä tutkimaan ojia ja kallioita. Leiki ihmeessä pennun kanssa ulkona luonnossa ja tutustuta sitä uusiin juttuihin. Siinäkin se jo väsyy. Tunnin pari kerrallaan olette ja verkkaisesti ilman kiirettä menette. Tämä tuntuisi luonnikkaammalta keinolta purkaa energia kuin että aloitat teitä pitkin marssimisen turhan pienen kanssa.
Löytäisitkö jostain pentukaverin koirallesi? Yhdessä temmeltäen ne purkaisivat toisensa ihan nolliin taatusti, ja täysin luonnollisella tavalla.
Mökillä ku ollaan tässä aina 1-2 viikon jaksoja niin harjoiteltiin sitä luoksetuloa. Silloin kun pentu on niin tohkeissaan niin ei välttämättä tietenkään jaksa totella, mutta muuten juoksi aina iloisesti kun kutsuttiin. Ainiin yksi syy mikä hieman vaikeuttaa opettamista on koiran toisen korvan kuurous. Välillä pentu hätkähtää ja katselee minne sattuu ja miettii mistä ääni kuului. No siihen auttaa käskyn toistaminen ja viheltäminen niin koira yleensä huomaa mistä päin sille puhutaan. Nukkuessaankin tai levätessään täytyy muistaa, että jos pentu nukkuu kuulevan korvan päällä, niin turha huudella hirveästi.
Rauhallisesti ollaan kävelty kun käytetty tarpeillaan eikä tosiaankaan mitään juoksua, mutta pentu hihnassa hyppelehtii välillä villisti ja yrittää leikkiä niin että kaatuilee välillä. Mutta eikös kiinnipitoaika kiellä koiran päästämiseen vapaaksi nyt elokuuhun asti? Noh taidan mennä hiukan pidemmälle tuohon metsää ettei autotie ole lähellä ja laskea sitten pennun vapaaksi. Välillä kun olen niin vainoharhainen, että pelottaa jos se päättääkin lähteä kirmaamaan kauemmaks minusta.
Sukulaisia asuu samassa kaupungissa ja joillakin on pieniä koiria, mutta meidän aikataulut ei taida oikein sopia ja välimatkaa on jonkun verran ja sitä autoakaan ei ole.
lenkille. Jopa joka päivä. Kunhan vain kävelet pennun tahtiin! Ei mitään juoksu/pyörälenkkejä. Opeta ihmeessä kiireesti koirasi olemaan vapaana!!! Mikään liikunta ei ole koiralle niin hyvää kuin vapaan pelloilla ja metsissä juoksentelu. Itse olen pitänyt kaikkia pentuna ostamiani koiria lähes koko ajan irti noin 5-6 kk:n ikään saakka. Ne ovatkin oppineet seuraamaan minua, eikä vaaraa karkaamisesta ole. Hihnassa kasvanut koira ei ole koskaan luoksetulovarma.
Jos et opeta koiraasi vapaana oloon, niin sitten jos sattuukin se vahinko että koirasi syystä tai toisesta pääsee irti, se lähtee karkuun. Koska se on niin huumaantunut yht'äkkisestä vapaudesta jota sillä ei ole ollut. Pieni pentu seuraa tarkkaan omistajaansa ja sille on helppo opettaa luoksetuloa.
No mökillä tuli harjoiteltua sitä vapaana oloa ja hyvinhän se tottelee nimeään ja "tänne" käskyä. Mietin vaan kun tuossa lähimetsässä (luontopolkuja) liikkuu paljon koiria(vapaana että hihnassa), joten pelkään että oma koirani lähtee toisten koirian perään. Voisin tietenkin mennä vähän "syvemmälle" metsään jonnekin missä ei hirveästi porukkaa liiku ja siellä päästää vapaaksi. Tietenkin onhan se hyvä, että tulee harjoiteltua sitä luokse tuloa vaikka olisi niitä muita koiria. Olen välillä vaan niin vainoharhainen ja pitäisi rohkaistua enempi päästämään se vapaaksi. Mutta eikös nyt ole kiinnipitoaika?
Minusta riski irtopidossa on muut irtokoirat, jotka eivät aina välttämättä pidä pennuista. Sekä ihmiset, jotka eivät pidä tai pelkäävät koiria. Tuskinpa pentu itse aiheuttaa vaaraa muille, mutta hän voi itse joutua vaaraan eli pennun itsensä suojelemisen kannalta pitää silleen se paikka valita. Tulipas epäselvästi, mutta ehkä ymmärsitte ;-)
http://www.kennelliitto.fi/FI/kennelliitto/uutiset/2007/20070404_koirienkiinnipito.htm
kuten linkinstä ilmenee sellainen nyt tosiaan on, koira on pidettävä kiinni tai siten, että se on välittömästi kytkettävissä. ehkä siis voit pitää pentua vapaana jos tiedät että saat sen tarvittaessa heti kiinni?
No eikö kukaan nyt muista, että kiinnipito EI koske alle puolivuotiasta pentua!
Pentu irti vaan! Harjoittele sen kanssa irtioloa vaikka koko ajan aktiivisesti leikittäen ja aina välillä luokse kutsuen ja palkaten herkuilla ja leikillä. Muista, että pennulla on vahva laumavietti ja poispäin juokseva omistaja saa melkein 100% varmasti pennun seuraamaan perässä. Älä siis ikinä koita itse jahdata koiraa kiinni, turhaa touhua ja opettaa sen juoksemaan pakoon.
Aloittaja, kerroit että koirasi on puolikuuro. Hei, suosittelen ottamaan sitten käsimerkit käyttöön opetuksessa. Käsimerkkejähän koira muutenkin oppii helpommin kuin suusanallisia käskyjä. Itse käytän luoksetulomerkkinä vihellystä ja pystyyn kohotettua kättä. Vasta kun koira juoksee eteeni istumaan, se saa tuosta kädestä namin. Toimii ja näkyy tosi kauas!
Käsimerkit on käytössä, mutta silloin täytyy saada tosiaan pennun katsekontakti. Se onnistuu yleensä viheltämällä ja jos ei tajua käskyä muuten niin sitten käsimerkki.
meillä on 16viikkoinen pentu ja vaikka vapaana on pidetty niin eipä tuo kyllä luokse meinaa tulla. Omille teille lähtee ja tulee vasta kun itseään huvittaa:) Nameja on käytetty ja luoksetulosta aina tehty koiralle kannattavaa ja mukavaa. Hihnassakin opeteltu kulkemaan ja kulkee kyllä siinä perässä suht kiltisti.
Pentu tuntee oman nimensä ja katsoo kyllä päin kun huutelee, mutta... siihen se sitten jääkin. Kauas ei tietenkään vielä mene, mutta kohta menee ja sitten tarvitsee kyllä lopettaa auki pitäminen ehkä kokonaan. Koirankouluttajalta saamia neuvoja on noudatettu ja päivittäin on harjoiteltu.
Jos jollain on siis joku uusi ja toimiva kikka niin kuulolla ollaan:)
hei... meillä on 10 vkoinen pentu, ja meille oli ohjeistettu myös tuota asiaa ettei pieni pentu mene kauas laumastaan eikä se jää vapaa ehtoisesti yksin... eli lähtee siis perään jos ite vaan menee pois päin... joopa joo mutta jos ei? Pentu tuli 7vkoisena ja on kyllä lauman jäsen vahvasti, mutta jos se päättää jäädä johonkin makailemaan tai haistelemaan, niin itse saa juosta vaikka kotiin asti, eikä se ole ollenkaan huolissaan :) katsoo vain ja jatkaa haistelujaan. Tulee kyllä useinmiten käskystä luokse, mutta silloin kun ei niin sitten todellakaan ei. Saattaa lähteä jonkun ohikuljkijan jälkiä tutkimaan tai muuta seikkailemaan.. Minulla on siis tälläinen "camel boots" pentu :))