Houkkako olin?

Onko tämä Rakkautta, kun sinä
tulet ja menet, vain harvoin viivyt
pitkään. Käytät minua ja sitten taas
pakkaat laukkusi.

Rakkautta josta oli riippuvainen ja
sinä katsot toisaalla auringon nousua.
Minä mietin itseni sairaaksi ja nostan
kuvasi pöydältäni piiloon.

Tiedän, että taas pian tulet ja tiedät
oven olevan auki. Tunnet minut ja että
en omista keinoa, jolla katkaisisin
Rakkautesi kalterit.

Vai pitäisikö minun miettiä vain vähemmän
ja elää enemmän. Hyväksyä että tämä
on se Rakkaus. Pikari punaista viiniä, jota
nautin, kun sinä tulet.

Juuri tämä on Rakkautta jos
kerran palaat.

Intohimoni.

http://www.youtube.com/watch?v=6G3Exb1WN4U


Kiitos Runostasi.

Kun Rakastaa, uskoo ja
luottaa, sitoutuu.

Sitoutuu kantamaan tunteistaan
vastuun ja kiinnittyy toiseen
ihmiseen.

On hyvin vaikeaa kääntää suunta,
tehdä toisin, mieltään, sydäntään,
vastaan.

Rakkaudessa.

Aitoa, kypsää ja kirpeääkin
Rakkausrunoa sinulta.

Ravistaa hereille ajattelemaan ja tuntemaan.

Hieno ajatus, teksti ja
säkeet.

Hienoa ja taidokasta Runoa sinulta.

Nautinto lukea.

Kesäistä päivää sinulle.

Hieno runo. Suoraan omasta elämästäni.
Olisi pitänyt varoa...janosin liikaa kosketusta...rakkautta...vaaran tunnusmerkit olivat näkyvissä...en halunnut uskoa niitä...olin sokea...uskoin ja nielin kaiken...kuten sinä...