sanokaapas mitä tehdä kun oikeasti rakastaa ihmistä jota ei ole koskaan nähnyt. pidän itseäni säälittävänä ja päässä pyörii vain että ei hemmetti, ei näin voi käydä. mistään uudesta tuttavuudesta ei ole kyse, koko pienen teini-ikämme juteltiin (joten yhteisiä vuosia on kertynyt aika lailla) muttei koskaan livenä tai puhelimessa. vaikka olemme jo vanhempia niin silti ei mikään tapaaminen ole tullut edes puheeksi, jotenkin tabu aihe. kyllä se vähän sydänsuruja tuottaa tytölle tälläinen onneton rakkaus vielä kun toiseen on vuosien aikana kovasti kiintynyt. välimatkaakin monta sataa kilometriä.
kertokaa vinkkejä, neuvoja, kokemuksia, ihan mitä vain. helpottaisi tietää etten ole yksin tilanteessa. paska hommahan tämä on ja vituttaa niin että oksat pois.
kertokaa vinkkejä, neuvoja, kokemuksia, ihan mitä vain. helpottaisi tietää etten ole yksin tilanteessa. paska hommahan tämä on ja vituttaa niin että oksat pois.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Noin 11 kuukautta sitten tutustuin netissä yhteen tosi mukavaan tyttöön. Alettiin jutsakata netissä ja sillee. Tytöllä ei mene niin hyvin kuin minulla kotikulmilla joten kun sen mieltä painaa niin lohdutan sitä parhaani mukaan. Sama juttu kun minulla menee huonosti niin tyttö lohduttaa ja kannustaa minua. Siinä sitten alettiin tykätä toisistamme. Ainoa ongelma vaan on välimatka. Tyttö asuu todella kaukana minusta ja se harmittaa pirusti... Jos tyttö asuisi siellä missä meikä asuu niin voin kyllä kuvitella hyvän ja kestävän rakkaus suhteen meidän välillämme.
Annoin puhelin numeroni. Tyttö on ottanut talteen minun puhelin numeroni kun annoin mutta en koskaan saanut kuulla hänen. Asia on silleen että sitä taitaa vähän jännittää puhua meitin kans puhelimitse, joten annan sille aikaa kerätä vähän tätä "rohkeutta" ja soittaa sitten kun uskaltaa soittaa. Kaikenlisäksi sitä on hyvin vaikea tavoittaa, se suurinpiirtein käy noin kerran tai kaks mesessä juttelemassa.Se odotus aika "voin sanoo" ei ole kiva. Se kun jutellaan netissä nii se on niitä hetkiä jolloinka tunnen itseni halutuksi. Hän Kehui minua komeaksi ja minä häntä kauniiksi. Otan vaikkapa niin sanotuksi "elämäntyökseni" etsiä se tyttö käsiini hinnalla millä hyvänsä kunhan vaan täytän 18. Sillä taidan oikeasti olla rakastunut tähän tyttöön. Ajattelen sitä melkein joka päivä. Silläkin on yleens ikävä mua kun ollaan pitkän tauon jälkeen yleens taas tavattu mesessä.
VINKKI SULLE:
Neuvon ottamaan nää tapaamis hommelit esille jotta sitten voitte vaikka suunitella tapaamisenne joskus.
Sori tein pikku mokan luulin sua pojaks kun en kattonu nimees vaan aloin kirjoittaa suoraan xD.
Netistä olen itse löytänyt monta mielenkiintoista kumppania. Joidenkin kanssa on oltu yhteyksissä vain muutama kuukausi, yhden kanssa meilaillaan vielä vuosienkin kuluttua. Harmi vain, että välimatka on aina ollut este, työtä ja asuntoa ei noin vain tule vaihdettua ja lähdettyä toiselle puolelle Suomea.
Nykyään etsin seuraa sillä perusteella, että välimatkaa olis max. 200 km. Muuten homma ei toimi, ei ainakaan omalla kohdalla.
Selaile vain ahkerasti deittisivustoja, varmasti löytyy mielenkiintoisia tapauksia. Esim. FirstDatea saa nyt kokeilla 24 tuntia maksutta, ei tarvitse maksaa mitään. Tuolla näytti olevan mielenkiintoisia tapauksia Ruotsistakin, jotenkin tuli mieleen, että pitääkö tässä sittenkin lähteä sinne katselemaan... : )
FirstDaten nettisivu lyhennettynä http://u.nu/6mbe
Itse olin rakastunut netin välityksellä myös erääseen mieheen. (Olen 20v joten tehdään heti selväksi ettei kyseessä ollut teini-ihastus) Välimatkamme olikin satojen kilometrien sijaan melkein parisen tuhatta, tämä kun asui Briteissä. Olin aivan hulluna häneen ja hän myös minuun ainakin kahden vuoden ajan. Joskus turhautti ja harmitti tilanne, eikä kukaan tuntunut ymmärtävän (vaikken asiasta paljoa kavereille puhunutkaan). Sattuipa siihen sitten sellainen käänne että tapasinkin unelmieni miehen melkein naapuristani, jolloin pääsin yli tästä nettirakkaudesta. Olemme edelleen hyviä ystäviä, mies tuli jopa tapaamaan minua ystävänä, olin jo tuolloin tavannut avomieheni. Olen kuitenkin varma, että jos näin ei olisi käynyt niin meistä olisi voinut tulla jotain, jos ei muuta niin ainakin sen viikon pituinen romanssi.
Neuvoksi sinulle osaan antaa vaan yhden: Älä kiellä rakkauttasi. Joskus tilanne turhauttaa suunnattomasti, mutta siitä on paljon iloa. Nettirakkaus ei ole sen huonompi rakkaus kuin mikään muukaan. Itse muistelen kyllä lämmöllä niitäkin aikoja kun juttelimme tuntikausia netin välityksellä tuon entisen ihastuksen kanssa :-)
Suosittelen tapaamista, ota selvää esim. jostain tapahtumasta hänen paikkakunnallaan ja koeta sitä reittiä sopia tapaaminen ja yöpaikka hänen luotaan! Jo on kumma jos olette monta vuotta jutellut eikä hän siihen suostuisi.