44v Ukiksi

Yleensähän sitä mahdollisesti tulevilta isovanhemmilta kysytään milloin he haluavat ukiksi tai mummiksi.. Vaikka tyttäresi onkin alaikäinen, on silti mielestäni päätös hänen, kunhan ymmärtää vastuunsa!

Milloinkahan sinulle sitten sopii tulla ukiksi? Hyväksytkö ja haluat, että tyttäresi tekee abortin. Onhan sinunkin "uusilla" lapsilla ollut mahdollisuus syntyä. Noin pienet lapset eivät vielä ymmärrä tuota ukki/isä juttua, joten keksi parempi selitys.
Tue tytärtäsi kaikin tavoin ja muista, että hän on sinun lapsesi, vaikka sinulla onkin "uusi perhe".

isäksi että isoisäksi. Nuorena jaksaa paremmin. Uudelle vaimollesi ei isoisäksi tulemisesi kuulu, koska hän ei ole tyttäresi äiti.

ja vanhimmat lapsenlapset ovat samanikäisiä. Ei se nyt ihan tavatonta ole, varsinkin jos on tehnyt lapsensa ns. kahdessa erässä lähes parinkymmenen vuoden ikäerolla. Teidän perhe/suku kasvaa ihanalla pienellä tytöllä tai pojalla, eikö se ole tärkeintä?

omasta nuoruudesta parikin alle 40v ukkia ja mummoa. Tosin luulisi nykyään, että nuoria valistetaan ja tosi nuoretkin jo tietävät miten ehkäistä. Sitä valistusta pitäisi antaa sieltä kotoakin, ettei tule ei toivottuja ja haluttuja lapsia. Mutta kohdallanne on myöhäistä. Pitää vaan sopeutua ja ottaa ukin rooli käyttöön.

Oot hiukka vanhana tehnyt noin toiv. viimeset, eli kasvahan nyt vihdoin aikuiseksi, toi on vaari-ikä, ei enää kauheemmin nyt iskä-ikä, jos niin kun sinisilmäisesti iästä vaan puhutaan! Et selittele vaan niille pienemmille et miks iskä on niin vanha, luulisi tajuavan, et sukukypsän ikäiseltä lapselta voi ilmaantua myös lapsia! Onneks olkoon Ukki!

Meidän perheessä papaksi tultiin 42 vuotiaana ja mummiksi 36 v. ja ihanaa on ollut. Oma nuorimmaisemme oli 3 vuotta kun eka lapenlapsi syntyi ja ovat parhaat kaverit keskenään nyt jo 15 ja 18 vuotiaita. Olkaa onnellisia ja lapsenne tukena niin kaikki voivat hyvin.

Niin, et sinäkään varmaan kysellyt tyttäresi mielipidettä, että tahtooko hän uusia sisaruspuolia, joten... Oletko ollut erosi jälkeen tarpeeksi isä ja tyttäresi lähellä ja tukena, ettei hänen ole tullut tarvetta hakea turvallisuutta ja vakautta elämäänsä poikaystävästään ja tulevasta vauvasta? Ehkä tyttärelläsi elää vielä unelma perheestä.

Aloitat melkein heti sanoilla en halua :). Eikös me opeteta omille lapsille jo aika pienenä, että aina ei saa mitä haluaa. Sinuna nauttisin nuoremmista lapsistasi ja myös heille tulevasta kaverista. Kokemuksesta osaan sanoa että heistä on jännää kun saavat samanikäisen tädin/sedän. Itselläni itseäni 4v nuorempi setä.
Ikää itsellä jo 42v, ja odottelen iltatähden 1v kanssa mummoksi tuloa.

Nautitaan lapsista niin omista kuin lapsenlapsista.

"Tykkäät tahi et." mitä muut elämällään tekevät,HUOM. ei Sinulta kysytä. -Newer-Mitähän mun Anoppi Ajattelee. Tykkääkö Vai Ei. Kun Hänen Äitinsä "siis Anopin Äiti" on 3 vuotta minua nuorempi..?????????????

Et ilmeisesti sitten ole valmis ukiksi.........koskaan. Itse en voi kuvitellakaan olevani muuta kuin mummo. Saisit hävetä itseäsi, etkä tytärtäsi. Mitä tämä asia uudelle vaimollesi kuuluu? Vai häpeääkö hän, että olet aikuisen tytön isä? Sulla taitaa olla nuori vaimo ja kuvittelet itsekin hävittäneesi vuosiasi uudessa liitossasi. Ilmeisesti kärsit ikäkriisistä. Toivottavasti tyttäresi katkaisee välisi sinuun. Hänen lapsensa ei tarvitse tuollaista typerää isoisää. HÄPEÄ! Toivottavasti nämä uudet pienet lapsesi tajuavat, millainen typerys olet!

Kummaa? Kumpi on parempi tulla isäksi isoisä ikäisenä vai tulla äidiksi alaikäisenä? Eiköhän liene parempi ettei liikaa järkeile koko juttua. Tytöstä on nyt tulossa äiti ja tarvinnee hyväksyntäsi ja tukesi, ei ainakaan moitetta eikä tuomiota.
Olessani sinun ikäisesi aloin seurustella 35 vuotiaan mummon kanssa. Lapsia tuossa perheessä oli ja niitä on senkin jälkeen tullut lisää. Kaikki tenavat on kuitenkin terveitä ja pärjännet koulussa ihan mukavasti. Sanoisin että nou hätä.

Sinusta kyllä näyttää olevankin enemmän pukiksi, kuin ukiksi.

saadaan ihmiset lässytää, ja jos on totta niin tulithan isäksi itse 27 vuotiaana eli onko naiminen muilta kielletty kuin Sinulta?

JOSPA AJATTEELISIT MUUTAKIN KUIN ITSEÄSI , MILTÄKÖHÄN MAHTAA NÄISTÄ UUDENLIITON LAPSISTA TUNTUA ESIM: 10 V .PÄÄSTÄ KUN ISÄ ON SAMAN IKÄINEN KUIN TOISILLA UKIT ????

olet ehdottomasti hankalassa tilanteessa,ei kukaan halua ukiksi tulla noin nuorena, ja pappana olis varmaan sinun olla kuin ukkina..sehän on sanonta että kun tulee ukiksi niin toinen jalka menee hautaan,mietippä sitä senkin tuleva ukkeli kukkelis...

Kuvittele miten kivaa lapsenlapsellasi on kun Ukki jaksaa kirmailla pallonperässä hengästymättä. Tädit, sedät ja enotkaan eivät ole niin vahoja etteikö leikkiminen kiinnostaisi. Sinunko lapsesi kärsisivät siitä että olet ukki ja isä samaan aikaan, eheii. Taitaa olla niin että vielä vanhoilla päivilläsi olet saanut lisää lapsia, ja nyt totuus iski et olekkaan enää mikään nuori uros joksi olet itsesi nuoremman vaimon ansiosta luullut.
Minusta tuli Mummi 40v ja olen edelleen onnellinen että jaksan kirmailla lastenlasteni kanssa nyt jo 10, 4 ja2 vuotiaat.

Mkä sitten on oikea ikä? Valitettavasti olen omasta elämänkokemuksestani oppinut että 44 v alkaa olla vanha noin pienten lasten isäksi. Vielä se ei tunnu missään, mutta odota kun lapset menevät kouluun. Olen itse hankkinut lapsen 22 vuotiaana, ja 35 vuotiaana. Kun tämä 35 vuotiaana hankittu oli 9 vuotias, tulin mummuksi eikä se kyllä haitannut yhtään.

Mutta kun tämä 35 vuotiaana hankittu meni kouluun ja oli 6. luokalla, kun alkoi kysely että miksi minun vanhemmat ovat paljon vanhempia kuin muiden. Ja tottahan se on, näen sen kyllä itsekin vanhempainilloissa ja muuten hänen kavereidensa vanhempia tavatessa. Olen sitä mieltä että lapset kannattaa hankkia todella nuorena ja päästä sitten nuorena isovanhemmaksi, jotta jaksaa olla vielä niiden lastenlasten elämässä mukana.

Miten sinun käy noiden uusien lastesi kanssa,minkä ikäisenä sitten ajattelit sitten ryhtyä ukiksi? Taitaa olla ukittomia uusien lastesi lapset aikanaan ???? Tai tietty mistä tiedän kuinka nuorekas olet 8-kymppisenä? Harva sen ikäinen kuitenkaan jaksaa kovasti enää pienten kanssa touhuta.

Sinusta tulee ukki.

Ole aikuinen ja sopeudu ajatukseen!
Viestisi vaikuttaa äärimmäisen itsekeskeisen ja vastuuttoman ihmisen kirjoittamalta. Ajattelet vain omaa "imagoasi" etkä hyväksy vastuuta entisistä ja nykyisistä tekemisistäsi.

Jos tyttäresi on aikeissa lapsen tehdä, niin älä missään tapauksessa tee mitään niin kauheaa, että vihjailisit abortista tai tilanteen epämieleisyydestä sinun kannaltasi. Paitsi jos haluat pilata luottamuksesi ja välisi vanhimman tyttäresi kanssa.

Tiedän erään pariskunnan, jossa mies 42-v. Heillä 3 pientä lasta, nuorin viime vuonna syntynyt.

Viime vuonna myös tämän miehen 17-vuotias tytär sai vauvan. Eli mies on isä ja ukki saman vuonna syntyneille lapsille. Koko perhe oli innoissaan, myös miehen uusi vaimo.

Ylpeä tyttäreni teki minusta isoisän 48v. Olisiko kiva jos tulisit isoisäksi 80v etkä voisi viettää aikaa lapsenlapsen kanssa kun olisit niin sairas/huonokuntoinen? Eli nauti siitä vaikka oletkin mukamas niin nuori... Minua ei haittaa pätkääkään vaikka olen isoisä tässä iässä, vaan voin ylpeänä esittää kavereilleni olevani niin vanha vaikka en sitä oikeasti ole....

Juu, itse tulin mummiksi 36 vuotiaana eikä se ole ollut minun uudelle liitolleni mitenkään vaivaksi.On ollut kiva seurata ja hoitaa.. (vielä kun pystyy ja on itsekkin voimissaan) lapsnelapsiaan.Ole onnellinen siitä että sulla on lapsenlapset tai on tulossa....sillä lapset on elämämme suola ja lapselapset sen sokeri;;))
Terveisin: onnellinen mummi

kyllä sinulla on murheet .minun mielestä sinun pitäisi tukea tytärtäsi ,
taidat olla enempi huolissasi siitä mitä nytyinen vaimosi siitä sanoo .vai onko siinä takana ikäkriisi ettei se kestä ukiksi tuloa vielä.eikö tässä ole kysymys tyttäresi elämästä eikä sinun perheestäsi?ryhtistäyty ja anna kaikki tukesi tyttärellesi .

itselläni sama tilanne ollut,
paitsi sain samaan aikaan oman vauvan, kun minusta tuli mummi
ja se tuntui kyllä aika oudolta.
Toisaalta en myöskään osannut iloita niin paljon lapsenlapsesta, kuin
mummit tekevät, koska itselläni oli myös pieni vauva.

En nyt kyllä ymmärrä paniikkiasi.

Mitäpä jos ajattelisit ja opettaisit myös pikkuisesi siellä kotona siihen ajatukseen että heillä on sisko, joka on saamassa heille leikkikaverin?

Kyllä ne sinun toiset pikkuisesi ymmärtää sitten ajallaan sen että isä on myös ukki! Kunhan et hätäile!

Tiedäthän mitä saa kun hätäilee?

äiti alkoi jo kovasti odottaa ja toivoa lapsenlapsia 40 ikäisenä, ja saikin ensimmäisen lapsenlapsensa 41 vuotiaana, oman nuorimman lapsensa ollessa 7 vuotias. Nyt tämä mummo on 46 vuotias ja kaksi lastenlasta on tulossa lisää :)

Kyllä tuo on jo todellakin ukki-ikä!

Itse tulin paapaksi 45 vuotiaana ja nautin siitä suuresti. Nyt alle 50:senä olen kahdesta lapsenlapsesta todella ylpeä. Jaksaa vielä tehdä kaikenlaista heidän kans.

Itse tulin paapaksi 45 vuotiaana ja nautin siitä suuresti. Nyt alle 50:senä olen kahdesta lapsenlapsesta todella ylpeä. Jaksaa vielä tehdä kaikenlaista heidän kans.

minun isä on nyt 45 vuotta ja tuli vaariksi pari vuotta sitten ja on aivan haltioissaan lapsenlapsestaan..kyllä se niin on että jos tyttäresi on valmis äidiksi ja kantaa itse vastuun ei auta kun totutella ukki ajatukseen..onhan sinulla nyt 9kk aikaa sopeutua tilanteeseen..ja antaa kaikki tuki tytöllesi..se on taas teidän välinen asia ei "uuden" naisesi ja mitä sitten jos lapsesi ovat vielä noin pieniä..siinähän se samassa menee uusi tulokas..nauti mielummin nyt tai ei koskaan!!

rusinaan lapsinesi ja uusine vaimoinesi ja ole hiljaa. 17-vuotias elää omaa elämää.

Minä tein aikanani lapset kun niitä tuli , ei niitä sen kummemmin suunniteltu jokainen oli tereve tullut.
Kuolema erotti meidät ja edesmennyt mieheni ei koskaan ehtynyt tutustua poikansa poikaan, sinulla se mahdollisuus on tutustua lastesi lapsiin.
Mietin motiivejasi tai yleensä sitä miksi sinulle ylipäätään näin ihana asia on ongelma.
Vielä vähemmän ihmettelen miten tämä asia kuuluu sinun nykyiselle vaimollesi? olihan sinulla elämää ennen häntä ja se elämä tulee kuulumaan sinuun niin kauvan kuin sinä elät ja sen jälkeen lapsisasi ja lapsen lapsissasi.
Oma äitini tuli mummoksi 36v eikä se häntä ahdistanut , hän sai minut 16v ja minä omia 20v .
Ole onnellinen että olet vielä elossa ja sinulla on mahdollisuus tutustua omaan jälkikasvuusi .
Vaikutat jotenkin turhamaiselta ja kummalliselta juttuinesi.

Elämä on kasvamista myös 44-vuotiaana. Läpi elämän joudumme mietiskelemään tunteitamme elämän realiteettejä vasten. Tyttäresi murrosikäisenä 13-vuotiaana on joutunut käsittelemään sinun uutta elämän ihmettä, kun teille syntyi vauva. Kysyittekö tyttäreltäsi haluuako hän vauvan siskoksi tai uutta äitipuolta? Ehkä tyttäresi on saanut teidän vauvoista mallin elämäänsä hänen herkässä elämän vaiheessa. "Mitä isommat edellä sitä pienemmät perässä." Voin lohduttaa että lapset kasvattavat isäksi niin käy myös ukiksi kasvussa. Aikaa hoitaa ja kun tuleva vauva on 18-vuotias, niin olet ollut aivan varmasti luonteva ukki, olipa se lähestymistapa mikä tahansa.Jokainen tyylillään luistelee täällä maan kamaralla. Sanotaan, että kaikesta suurin voima on rakkaus. Raukkaus vaimoasi ja tytärtäsi kohtaan auttaa molempia elämän vaikeissakin hetkissä. Avoin ja lämmin ilmapiiri vie asioita myönteisesti eteenpäin. Joten en voi kun onnitella, miten hyvin teillä asiat oikein ovatkaan! Teillä on onni olla isä lapsille ja lapsen lapsille! Katso asioita myönteisesti, niin asioilla on tapana selvitä peremmin.

Minusta on hyvä jos ukki ja mummi ovat vielä voimissaan kun saavat lapsenlapsen. Jokainen tehköön lapsensa koska parhaaksi näkee, mutta tehköön sen sitten itselleen eikä mummin ja ukin takia ja varten. Itse olen eronnut sinkku ja etsin ystävää samalla kun hoidan pojantytärtä jota luullaan minun omaksi lapseksi. Toki rakastan häntä yli kaiken, mutta en suostu jokaviikonloppu kaisemishommiin koska minulla on oma elämä jota haluan elää täysillä vielä kun voin.Jos sinulle uutinen ukiksi tulemisesta on vaikea, niin puhu tyttäresi kanssa asiasta ja pyydä että lapsenlapsesi kutsuu sinua nimellä ei siis ukki vaan "Jussi" näin se ei sekoita omien lapsiesi päätä.

Tulin itse mummoksi 38 vuotiiaana,,,,
En tiedä maailmassa mitään ihanampaa kuin lapsenlapseni..
Omat lapseni ovat nuorempia kuin tyttäreni lapsi,
eikä minulla ole mitään ikäkriisiä mummoudelleni..
Tue tytärtäsi,äläkä käyttäydy kuin säälittävä moralisti.
Nuoret äidit ovat taatusti yhtä vastuullisia kuin vanhemmatkin..
Ei ole olemassa oikeaa ikää tulla Ukiksi tai mummoksi.
Mielestäni olet etuoikeutettu kokemaan niin suurta Rakkautta kuin
olla Ukki

Mun tilanne on tällainen: lapseni isä oli kolmekymppinen ja minä noin seitsemäntoista, kun tapasimme. Mistään hyväksikäytöstä ei ollut kyse ja tiesin tarkalleen mitä olin tekemässä. Aikaisemmista suhteista hänellä oli neljä lasta, joista vanhin tuolloin 14-vuotias. Hän oli tullut 16-vuotiaana isäksi. Lapsia oli kahden eri naisen kanssa tuolloin.

Minusta tuli kolmas hänelle lapsen synnyttänyt nainen, ja tämä lapsi oli siis viides. Erosimme pitkän tarinan kautta, minusta tuli ensin yksinhuoltaja, kunnes työkuvioiden takia teimme niin, että lapsi vietti viikonloput minun luonani ja viikot isällään. Lapseni isä meni naimisiin pari vuotta sitten ja he ovat nyt saaneet kaksi lasta, minkä lisäksi tämä vanhin tytär synnytti juuri pojan. Ukki lapseni isästä tuli 33-vuotiaana. Olemme kaikki yhtä suurta perhettä, eikä mitään kaunoja mihinkään suuntaan ole.

Pistääkö joku paremmaksi? :D

vanheneminen? Kun itse elää uutta nuoruutta...heheheh. Itsekäs olet.

Eipä varmaan ole sun valintas.

pidät tytärtäsi edelleen lapsena, vaikka hänellä on valta omiin päätöksiinsä.
Etkä halua menettää sitä kuvitelmaa mielestäsi.

Vivahduksen huumoria osoittaa se, että olet hankkinut uuden vaimon (jonka ikää et ole kertonut) ja hänen kanssaan kaksi lasta, jotka 1 ja 4 v.

Et sinä rakasta tytärtäsi, sinä rakastat itseäsi ja haluat tyttäresi toimivan sinun tahtosi mukaan, koska et halua isovanhemmaksi.

Ei kai se ukkius sinua yhdessä yössä vanhenna. Itse olin 21v. tullessani äidiksi ja esikoistytär oli 19v. eli tulin mummiksi 40v. Nyt 46-vuotiaana olen triplamummi ja ihanat ipanat juuri yökylässä. Ja eihän nykyinen vaimosi mummoksi ole tulossa.
Mieheni oli 46v. ukiksi tullessaan ja nauroi vaan, että vaikeinta siinä tilanteessa on, että joutuu mummin vieressä nukkumaan. :))
Ja lapsenlapsissa on sekin kiva puoli, että heistä saa nauttia täysillä, mutta heillä on myös palautusoikeus, heh.

Joten tue nuortasi täysillä, hän sitä tarvitsee. Abortista ei henkisesti helposti selviä ja on kyse ihmishengestä. Älä ainakaan aja nuorta moiseen ratkaisuun omalla jäykällä asenteellasi.

Voimia tyttärellesi ja kaikkea hyvää.

Mitä, jos, kun tyttäresi synnyttää tulevan lapsen lapsesi, antaisit kutsua heidän sinun etunimelläsi? Minä ainakin itse tekisin niin, jos minun kohta täysi-ikäinen lapseni tulisi isäksi. Silloin sinun ei tarvitsisi tuntea itseäsi vielä vanhaksi.

Omat lapsesi voisivat kutsua sinua isäksi, kuten tähänkin asti ja kaikki olisivat tyytyväisiä. Sitten, kun lapsesi lapsi on vähän isompi tai, kun tyttäresi rupeaa saamaan lisää lapsia, voisitte olla ukki ja mummi. Entä ex-puolisosi? Hän tuskin myöskään haluaa olla nelikymppisenä vielä mummi tai pahimmimmassa tapauksessa mamma kuullostaa vieläkin enemmän korvissa ikälopulta, vai mitä?

Mitä pidät tällaisesta ajatuksesta?

Mitä, jos, kun tyttäresi synnyttää tulevan lapsen lapsesi, antaisit kutsua heidän sinun etunimelläsi? Minä ainakin itse tekisin niin, jos minun kohta täysi-ikäinen lapseni tulisi isäksi. Silloin sinun ei tarvitsisi tuntea itseäsi vielä vanhaksi.

Omat lapsesi voisivat kutsua sinua isäksi, kuten tähänkin asti ja kaikki olisivat tyytyväisiä. Sitten, kun lapsesi lapsi on vähän isompi tai, kun tyttäresi rupeaa saamaan lisää lapsia, voisitte olla ukki ja mummi. Entä ex-puolisosi? Hän tuskin myöskään haluaa olla nelikymppisenä vielä mummi tai pahimmimmassa tapauksessa mamma kuullostaa vieläkin enemmän korvissa ikälopulta, vai mitä?

Mitä pidät tällaisesta ajatuksesta?

haluaako hän olla imeväisten isosisko?
Niille pienille lapsille on ihan sama, mitä kaikkea olet, jos ennen kaikkea olet heidän isä. Ei sulle enää kuulu 17vuotiaan tyttäresi raskaus. Toivotat vaan onnea. Jos et pysty olemaan ukkina, niin se on sun häpeäs, ei tyttären, tai syntyvän lapsen.

Aika lapsellinen olet nelkytneljävuotiaaksi.

Mä en haluuuuuuuuuuuu!!

Mitä, jos, kun tyttäresi synnyttää tulevan lapsen lapsesi, antaisit kutsua heidän sinun etunimelläsi? Minä ainakin itse tekisin niin, jos minun kohta täysi-ikäinen lapseni tulisi isäksi. Silloin sinun ei tarvitsisi tuntea itseäsi vielä vanhaksi.

Omat lapsesi voisivat kutsua sinua isäksi, kuten tähänkin asti ja kaikki olisivat tyytyväisiä. Sitten, kun lapsesi lapsi on vähän isompi tai, kun tyttäresi rupeaa saamaan lisää lapsia, voisitte olla ukki ja mummi. Entä ex-puolisosi? Hän tuskin myöskään haluaa olla nelikymppisenä vielä mummi tai pahimmimmassa tapauksessa mamma kuullostaa vieläkin enemmän korvissa ikälopulta, vai mitä?

Mitä pidät tällaisesta ajatuksesta?

Kaikki järjestyy.

Et voi olla tosissasi :), johan sinulle nauraa kaikki, itket sen perään, että olet 44 v, ja tulossa ukiksi. Suurempaa kunniaa ei ole, kuin päästä isovanhemmaksi..Olen itse saanut vanhimman tyttäreni 17 vuotiaana ja nyt olen 48 ja vuosia odotellut ja toivonut pääseväni Mummiksi :) voi jeesus, minkälainen mies olet, oletko mies tousta itkusta päätellen?

ja elämäntilanne onkin varsinainen syy haluttomuuteesi ukiksi???!

Et kertonut pienten lasten äidin ikää. Siitä olisi voinut päätellä myös muita syitä siihen miksi et halua ukiksi. Oletan pienten lasten iän perusteella vaimosi olevan reippaasti sinua nuoremmaksi.

Jos nyt rehellisesti asiaa mietit kyse on ehkä siitä ettet voi mieltää ikäistäsi ihmistä ja varsinkaan itseäsi ns.vanhusikään jolla on lapsenlapsia.

Olet ylittänyt keski-iän rajapyykin ja pian elät kultaista vahuutta. Mietippä minkä ikäisiä pienet lapsesi ovat kun olet 54v. Mitä luulet kumpi herättää enemmän huomiota silloin kun lastesi ikiä kysytään lasten iät vai että sinulla on lapsenlapsi?
Valitettava tosiasia myös että tulet herättämään huomiota enemmän esim. koulun juhlissa sillä että olet lastesi luokkatovereiden vanhempia huomattavasti vanhempi et lapsenlapsella.

Toivottavasti osaat nauttia uudesta roolistasi jonka vanhempi tyttäresi sinulle suo. Voi olla hyvin mahdollista myös sekin että nuorempien lastenlapsia et ehkä pääse tuntemaan jos aloittavat 30 kympin tienoilla lasten hankinnan.
Ei ole määrättyä ikää jolloin voi isovanhemmuuden roolin aloittaa.

Moikka 44 v!

Sait Juuri tietää asiasta ja tottakai se tulee sinulle järkytyksenä, kun lapsestasi tulee äiti nuorena ja sinusta tulee ukki nuorena. Mutta ajattele se niin että voit seurata ensimmäisen lapsen lapsesi kasvua jopa 40 vuotta. Monella isovanhemmalla siihen ei ole mahdollisuutta. Ajattele positiivisesti!

Se on hieno asia että voit temmeltää ja tehdä tulevan pikkuisen kanssa vaikka mitä ja teille kehkeytyy ihan erilainen lapsenlapsi-ukki suhde, kuin esimerkiksi tulevaisuudessa sinulle ja sinun nuorimmaisen lapselle. Mietit varmaan että miten voit antaa rakkautta ensimmäiselle lapsenlapselle, kun omat nuorimmaiset ovat melkein yhtä pieniä? Ukin rakkaus on kuitenkin erilaista kuin isän rakkaus. Ei ne sinun nuorimmaiset lapset asiasta ole moksiskaan, niiden mielstä on vain kivaa kun on samanikäisiä leikkikavereita.

Sinä kasvat kyllä hyväksi ukiksi tämän 9kk aikana kuin myös tyttäresi valmistautuu ja kasvaa äitiyteen! Joka tapauksessa Onnea teille molemmille.. jospa se ajatus siitä muuttuisi hyvään suuntaan!

-ta-

Mun vanhin poika on 18 ja seurustelee, eikä mua haittais yhtään jos tulisin mummuksi iässä jossa voisin vielä ittekin muutaman muksun pyöräyttää.... =D

mietti jos sinun tytö ajatele , kuinka huulu isä teke lapsia kun hän on 17 v, misä sinun mooralli? hän on aikuinen , asia ei kuulu sinun vaimolle, miksi se meni naimisin vanhan ukon kansa?????

Herranjestas! Luettuani viestisi, kauhistuin! Voiko joku todella ajatella niin, huhhuh. Pidätkö lapsiasi ollenkaan tasavertaisina? Nauttisit hyvä mies siitä, että saat edes tuollaisen tilaisuuden, moni ei saa nauttia ukkina olemisesta ollenkaan. Nykyinen vaimo ei ilahdu..voi,voi..kai se on sinut ottaessaan tiennyt että sinulla on jo lapsia, ei voi muuta kuin ihmetellä! Kyllä oma lapsi on aina etusijalla, joka-asiassa.

Tähän sitä törmää valitettavasti, kun keski-ikä saapuu ja haluaa aloittaa elämänsä pesäpuuhat uudelleen "nuorena tai nuorekkaana" ja ei siinä hiusten lähtö ole mielessä. Kun monta kertaa eroaa ja aina vaan alottaa uudelleen "nuoruuden unelmat" niin ehtii saada vastaansa niin ukin kuin iso-iso-ukin roolin. Eikö olekin somaa olla "itsekin nuori"?
Onnea ja menestystä kaikille osapuolille!

Oma ukko tuli ukiksi 50v syntymäpäivillään, itse olin 20. Siinä ei paljon tarvitse sun haluumistas kysellä. Ymmärtäisin asian jos syy olis sulla ollut tyttäresi ikä, joka on kyllä kovin nuori, ei siltikään mikään este vanhemmuudelle. Mutta syynä onkin sun pikkumainen ajatusmaailma täydellisestä maailmasta sun ympärilläs.
Olet varmasti aivan samanlainen kuin oma isäukko, ainoa ero teillä on että hän sentään tajusi/tajuaa piilotella tuon mielipiteensä jonka sä nyt lauoit tänne.

Ei lapset kysy lupaa, kun ne syntyvät! Olen sitä mieltä! Olet juuri sopivan ikäinen ja jaksat vielä lapsenlapsesi kanssa tehdä kaikenlaista kivaa yhdessä.
Esimerkkinä minulla on se, kun itse aikoinaan avioiduin itseäni 13 vuotta vanhemman miehen kanssa. Hän oli 46 vuotias, kun esikoispoikamme syntyi, tytär syntyi vuotta myöhemmin. Kun lapset sitten olivat toisella kymmenellä, hän ilmoitti, ettei jaksa tehdä heidän kanssaan mitään, kun on "liian" vanha!! Nyt hän on jo 67 vuotias dementoitunut mies. Pian koittaa aika, kun yhteiset lapsemme pyöräyttävät meille lapsenlapsia, mitä iloa heillä on vanhasta ja sairaasta ukista?! Menepä itseesi ja ota vastaan mitä sinulle annetaan! Pois siis turhamaisuus! Et ole yhtään sen vanhempi kuin olet, vaikka kohta ukki oletkin!!
Minulla on poika aikaisemmasta avioliitosta ja hänen perheeseensä syntyi poika tänä keväänä! Olen siis onnellinen mummu!!

Sinuna miettisin suhdettasi 17 vuotiaaseen tyttäreesi. Miltä hänestä tuntuu se, että tuomitset ja et ole "itse valmis kasvamaan aikuisena ihmisenä" uuteen tilanteeseen.

Itse olen vakaassa pari suhteessa ja nyt 7 kuukaudella raskaana. Isäni on ikäisesi ja mielestäni lapsellinen ja epäkypsä käsittelemään asioita. Hänellä on itsellään uudesta liitosta 5 vuotias lapsi. Hän ei halua puhuttavankaan tulevasta lapsen lapsesta, eikä halua hyväksyä sitä. Minua se loukkaa.

Itse olen tulossa äidiksi ja isäni on aina ollut minulle läheinen. Rakastan jo tulevaa lastani niin paljon ja haluan hänen saavan rakkautta! Haluan olla hänelle hyvä äiti, mutta omaa lapsuutta muistellessani, toivoisin, että lapsellani olisi myös isovanhemmat, ja se satuttaa minua jo tarpeeksi tulevan lapseni puolesta, että isäni on mitä on.

Kyse ei ole sinusta, tai edes tyttärestäsi (vaikka hänestäkin: hän on ehkä elämänsä suurimman muutoksen ja mullistuksen edessä, hän tarvitsee SINUA!! Ihan yhtä paljon kuin sinun pienet lapsesikin tarvisevat sinua nyt) Mutta ennen kaikkea kyse on pienestä ja hentoisesta elämästä: sinun lapsenlapsestasi. Haluatko rikkoa hänen elämäänsä olemalla sitä mitä olet, hän kaipaa ja tarvitsee rakkautta ja aikuisia ihmisiä ympärilleen, hän tarvitsee sinuakin kehittyäkseen ihmissuhteisiin ja tunteisiinsa terveesti ajattelevaksi aikuiseksi ihmiseksi.

Minusta sinulla ei ole tilaa olla itsekäs, niin kuin ei ole tyttärelläsikään. Uskon, että tyttäresi kasvaa ja kypsyy seuraavan 9 kuukauden aikana paljon. Hän kasvaa äidiksi, niin tapahtui minullekin. Olen muuttunut valtavasti, ja paljon on vielä muututtavaa ja opittavaa äitiydestä. Ei ole yksinkertaista elää oman muuttuvan kroppansa ja elämänsä keskellä, jos oma perhe hylkää. Et usko miten minä olen sitä surenut ja miettinyt! Toisaalta se on tehnyt minusta vahvan ihmisen, ja muokannut omia periaatteitani omaa äitiyttäni kohtaan: en ikinä, ikinä hylkää tai käännä selkää lapsilleni, olivat he minkä ikäisiä hyvänsä! Älä sinä tee sitä suurta virhettä, mitä minun isäni on tekemässä! Pyydän, tee sinä jotakin ihmeellistä!

Niin ja vielä vaimostasi ja perheestäsi. Minusta vaimollasi ei ole mitään oikeutta loukkaantua tai suuttua! 17-vuotaias tyttäresi kuuluisi olla sinulle YHTÄ TÄRKEÄ JA RAKAS kuin pienet lapsesi: vai hylkäätkö pienimmäisesikin kun he ovat täysi-ikäisyyden kynnyksellä? Sinun pitää tehdä päätös ollaksesi isoisä, ja siihen päätökseen ei vaimosi tule osallistua. Hänen on ollut pakko hyväksyä naimisiin mennessään, että sinulla on jo lapsia. Ei hän voi sitä tosi asiaa poistaa!

Ja lapsista: lapset ovat ihmeellisen sopeutuvaisia. Ja hekin varmasti olisivat täysin rakastuneita ja tohkeissaan kun pääsisivät isin kanssa hoitamaan pientä nyyttiä. Lapset rakastavat vauvoja! Ja heidän ei pitäisi olla minkäänlainen ongelma. He toki eivät ihan välttämättä ymmärrä täysin tilannetta: mutta 5 vuotias siskoni (samoin kun varmasti 4-vuotias lapsesi) ainakin on jo nyt ihan tohkeissaan masustani ja kyselee aina: miten päin se vauva siellä on? mitä se vauva siellä tekee? onko sillä vauvalla siellä masussa tylsää? Miten se vauva tulee tuolta masusta ulos( tähän olen tyytynyt vastaamaan vähän lapsille sopivammin, että "siskollapa onkin vetoketju mahassa"). Ja pieni siskoni on jo niin tohkeissaan siitä, että pääsee hoitamaan pientä nyyttiä, se sopii vähän noihin lapsilla (myös pojilla) pyöriviin koti-leikkeihin. Tosin tietty vähän vakavampaa hommaan kun nuken kanssa. Mutta lapset haluavat olla osallisia, sinuna en heistä murehtisi!

Ei lapset kysy lupaa, kun ne syntyvät! Olen sitä mieltä! Olet juuri sopivan ikäinen ja jaksat vielä lapsenlapsesi kanssa tehdä kaikenlaista kivaa yhdessä.
Esimerkkinä minulla on se, kun itse aikoinaan avioiduin itseäni 13 vuotta vanhemman miehen kanssa. Hän oli 46 vuotias, kun esikoispoikamme syntyi, tytär syntyi vuotta myöhemmin. Kun lapset sitten olivat toisella kymmenellä, hän ilmoitti, ettei jaksa tehdä heidän kanssaan mitään, kun on "liian" vanha!! Nyt hän on jo 67 vuotias dementoitunut mies. Pian koittaa aika, kun yhteiset lapsemme pyöräyttävät meille lapsenlapsia, mitä iloa heillä on vanhasta ja sairaasta ukista?! Menepä itseesi ja ota vastaan mitä sinulle annetaan! Pois siis turhamaisuus! Et ole yhtään sen vanhempi kuin olet, vaikka kohta ukki oletkin!!
Minulla on poika aikaisemmasta avioliitosta ja hänen perheeseensä syntyi poika tänä keväänä! Olen siis onnellinen mummu!!

mutta isäksi olet turhan vanha. Lapsi parat. Joutuvat pelkäämään isän kuolemaa ym. Etkä enää noin vanhana ymmärrä ja jaksa heitä.

Alkuperäiselle: Tyttäresi äidiksi tulo ei juuri kuulu sinulle ja vielä vähemmän uudelle vaimollesi, mikäli teidän ei tarvitse huolehtia tulevasta lapsenlapsesta, mikä vaara on kyllä olemassa. Suurin osa 17-vuotiaista ovat täysiä lapsia, varsinkin nykyään. Vauvaa on mukava näyttää kavereille ja aluksi kaikki ovat innoissaan, mutta ajan mittaan lapsi lakkaa kiinnostamasta ystäväpiiriä ja silloin tyttö haluaa mukaan bailaamaan ja kuka lasta silloin katsoo.

Muille: Mitään hienoa ei myöskään ole "kauniit ja rohkeat"-suhteissa, jossa naidaan ristiin ja lapsia on joka puolelle. Hienoa, jos tulette toimeen keskenänne, mutta monesti entinen perhe unohtuu, kun uusi tulee tilalle.

Eräs vähän alle viiskymppinen tuttuni on tulossa kolmannen kerran mummoksi ja näyttää siltä, että tulevakin lapsenlapsi on pääosin mummon huollettavana, kuten kaksi aiempaakin. Koska mummo hoiti aiempiakin lapsenlapsia, miksei tätäkin? Asialla on myös tämä puoli. Koulut ovat kesken ja lapsia pitää jonkun katsoa iltaisin ja kuka siihen olisi sopivampi kuin oma mummo. Mummolta tätä ei tarvitse kysyä, koska onhan hän vahtinut muidenkin lasten lapsia, kun nuoret ovat halunneet juhlia ja matkustaa. Tämä mummo kertoi suunnitelleensa elämänsä viiskymppisenä toisenlaiseksi.

Sinun ukiksi tulosi 44-vuotiaana on tässä kai sentään se pienin murhe!!! Jos nyt on murhe ensinkään. Mitä omiin pienokaisiisi tulee, niin lapset ovat sopeutuvaista sorttia. Yleensä sopeutuvaisempaa kuin aikuiset. Normaali, turvallisessa kasvuympäristössä elävä lapsi ei totisesti mene sekaisin siitä, että joku kutsuu isää ukiksi.

Sympatiat tässä pelissä menevät 17-vuotiaalle tyttärellesi, joka joutuu nopeasti aikuistumaan ja ottamaan vastuuta syntyvästä lapsesta (mikäli siihen päätyy, että pitää lapsen). Otahan sinä itseäsi niskasta kiinni ja ole aikuisen miehen ja rakastavan isän lailla 17-vuotiaan tyttäresi tukena hänen ratkaisuissaan.

Ensimmäinen kysymys mikä nousee mieleen reaktiostasi on, oletko kypsä vanhemmaksi. Ukiksi tai mummiksi päästään. Ei jouduta. Minusta tuli eilen toista kertaa mummi. Rakastan tuota nimeä. En häpeä vaan olen pikemminkin ylpeä saamastani arvonimestä. Ei nimi miestä pahenna.
On onnenpotku että saa jälkikasvunsa varhain. Silloin siitä pystyy vielä nauttimaan. Toivottavasti puolisollasi riittää rakkautta iloita kanssasi hyvistä uutisista. Oma asenteesi ratkaisee paljon.
Sinuna olisin ylpeä! Onnea ja siunausta perheellenne. Lapsesi todennäköisesti ihastuvat ikihyviksi. 2Xmummi51

miten ajattelit välttyä tältä?et voi olla isä,ja ukki samaan aikaan?noh,ole sitten ukki vaan,sillä isyydestä et pääse edes eläkkeellä eroon.on se kummallista toi biologia,ei sitä tavallinen ihminen ymmärrä,että luonto ajaa tikanpojan puuhun.mitä mietit itse silloin kun otit ekan yhdynnän sen naisen kanssa?ei voi tulla lapsia?ei tietenkään!ajattele egologisesti,kuinka moni siittö saa elämän.kaikki runkkaamiset on turhaa,tuhlausta.mut onneks me miehet tuotetaan niin paljon,ettei me loputa.käveletkö muka kesälomalle?vitut,autolla,ja kaikki kaverien mökit läpi!syö ukko pallis,pure peräpukamas,ja sovellu yhteiskuntaan,niin me muutkin tehdään.ei auta ukin,vaarin,papan eikä muutkaan roolit,on vaan otettava vastaan se mikä tulee.

Minusta olis kivaa jos minusta tulis mummu. Saisin "hössöttää" lasten kanssa. Toivottavasti tyttöni joskus saa lapsia. Olen alle 50v. Joten ei ne todellakaan nuoret kysy että milloin haluan mummuksi.

On se iha kamalaa kun ttär ilmotti että on raskaana ja susta tulee ukki..
Julmakohtalo sanosin...Sun o vaa suhtauduttava asiaan tai ei, mun äiti tuli mummuks 52 v ja isä tuffaks 50v,itte oli 20. No ainakin ovat ylpitä isovanhempia =)
Jos mun lapsi tulis toteemaan 20 v et susta tulee mummu, se ois mulle ainaki mitä iloisin uutinen, itt osin vasta 40 v,sillon viel jaksaa touhata lapsenlapsen kanssa.
Sä tiajat olla narsisti, tai sitte vaa muute iha tollo, mä tossa tilantees ainaki kertosi uudellle kumppanile musta tulee isoäiti... Se miten sen kertoo ton ikäsille lapsilleo miettimist.. Mä luulen et taitaa ukila ola ikäkriisi.. Oisit onnellinen tyttäres puolesta ja kannustasit

En minäkään haluaisi 44 v. mummoksi vaikka pojat ovat jo 20 ja 23 v. Mutta päätöshän ei ole minun. Kyllähän se ajatuksena hurjalta tuntuu mutta lapset tekevät itse nämä päätöksensä milloin lapsia tekevät. Toivon vaan että nuoret nauttivat vielä pitkään nuoruudestaan ja elävät sitä nuorten elämää jottei se jää liian lyhyeksi. Jokaisen kuljettava elämän polkunsa itse mutta hyvä jos vanhemmat ovat tukena mikä on tärkeää.

Minulla oli 2v poika, kun 20 v poikani tuli isäksi.
Sanoin etten halua että minua kutsutaan mummoksi, mummiksi enkä mummuksi että olen edelleen mamma joksi lapseni oli minua jo aiemmin kutsuneet. Niimpä olen edelleen mamma lapsieni lapsille, mutta omat lapseni alkoi kutsumaan minua sitten äidiksi. Ei siitä mitään ongelmaa tule, kun ei itse sitä tee. Kyllä ne lapset sen omalla tavallaan käsittää.
Oma äitini sai lapsen vielä sen jälkeen kun vanhin sisareni oli saanut jo lapsen, niimpä nuorin veljeni oli eno jo syntyessään.

....jolle sinä et mahda mitään!

nimittäin oma lapsesi on nyt 1v, joten sillä ja sinun lapsen lapsellasi on pieni ikäero. kun joskus toivottavasti otat lapsenlapsesi luoksesi, sillä on jo kaverikin teillä. oletko ajatellut näin?

Tuttu tunne.Itselläni oli samanlainen tilanne viime keväänä kun tyttäreni ilmoitti,että on raskaana.Olihan siinä sulattelemista.Vauva syntyi viime vuoden loppu puolella.Eikä siinä auttanut kuin ottaa pienokainen vastaan.Mieheni sai tietää asiasta hyvissä ajoin.Ei hän voinut sanoa siihen mitään koska hänkään ei ollut tyttäreni isä.Joten ei sinun vaimollakaan ole siihen mitään sanomista.Minä olin vielä nuorempi kuin sinä,kun tyttäreni sai vauvan.Tarviset todella paljon voimia ja ystäviesi kanssa keskustelua tästä kyseisestä asiasta.Jos todella rakastat tytärtäsi,niin osaat hyväksyä asian myöhemmässä vaiheessa.Se helpottaa ku juttelee läheisten ystävien kanssa vaikka heillä ei olisi kokemuksia tällaisesta asiasta.Voimia sinulle.

Eiköhän tuo nyt ole aika itsekeskeistä ajattelua. Minun isä oli 41v. kun ensimmäinen lapseni syntyi. Itse olin 20v. Onnellinen vaari siitä ainakin tuli. Ei se ikää katso milloin niitä lapsia ja lapsenlapsia saa tulla. Aiheutat kyllä tyttärellesi tosi pahan mielen, jos sille laukaiset tuollaisen mielipiteesi. Joten ehdotan että pidät tuon mielipiteesi vain omana tietonasi ja nielet omahyväisyytesi. Jos minun isäni olisi aikoinaan ollut tuota mieltä ja sanonut sen minulle, niin voi olla että minun lapseni olisi saanut syntyä, mutta ilman vaaria se olisi maailmaan tullut. Koska en todellakaan olisi enää ollut väleissä isäni kanssa. Nyt minulla kolme lasta 8v. 7v. ja 2v. Ja isäni onnellinen 49v. kolmen lapsen vaari.

Kaikkee sitä kuulee ja näkee, ei lapset kysele omilta vanhemmiltaan milloin he haluavat ukiksi/mummiksi ja tee lapsia sitten kun niille sopii. Lapsia tehdään sitten kun tulevasta vanhemmasta siltä tuntuu! Voi elämä. Mun lapset eivät ole koskaan päässet nauttimaan mummo/ukki suhteestaan koska ne ei oo mummo/ukki ihmisiä. Vaikka ne nytkin on vasta 65 ja 66 ja mun vanhin lapsi täyttää tänä vuonna 25 niin ei niillä sen enempää ole mummoilu ukkeilu halua kuin silloin 25 vuotta sitten kun esikoinen syntyi! Minulla on lapsia 4 joista nuorin siirtyy juuri 3 luokalle syksyllä ja toivoisin ihan suunnattomasti itse pääseväni mummiksi! Olen toivonut jo vuosia vaan vanhin tyttäreni (23) ei kuulemma ole valmis äidiksi, eikä suhde ole niin vakavalla pohjalla että siiheh vauvoja tehtäisiin, opiskelut on kesken ym ym. Noh se on hänen asiansa silti, tekee sitten kun tekee, mutta suunnattomalla ilolla olisin ottanut ensimmäisen lapsen lapseni vastaan jo vaikka alle nelikymppisenä jos niin olisi käynyt! Ja kun niitä alkaa tulemaan/jos tulee niin jokaisen pikku taaperon otan riemumiellä vastaan! Huolimatta siitä että käyn töissä ja omátkin rientoni ovat välillä riehakkaampia kuin lasteni! Katsos meitä on moneksi! Toivon kuitenkin että hyväksyt tyttärenlapsesi jos hän sen päättää pitää ja ryhdyt ukiksi mukisematta sillä se on takuulla rikastuttava kokemus omista pienistä lapsistasi huolimatta! Älä tee samanlaisia päätöksiä kuin minun vanhempani ja ole noteeraamatta lapsenlapsiasi muutoin kuin kehumalla jollekin kuinka monta niitä on..Omani ovat ainakin tosi ihmeissään etteä mikseivät he käy/muista edes heidän syntymäpäiviään tai muuten käy kylässä. Noh, se onkin sitten jo toinen tarina. Tsemppiä sulle ja tyttärellesi/uusperheellesi toivottavasti kaikki kääntyy parhain päin ja onni kukoistaa jokaisella!

Kaikki ei mene aina kovin suunnitelllulla tavalla, mutta silti parasta on hyväksyä tilanne sellaisena kuin se on.

Itse tulin mummiksi 40-vuotiaana.

SINÄ et halua ukiksi, joo. Mutta kun 44 on ihan ukki-ikä jos ajatellaan yhtään ns. normaalia kiertokulkua. Mitenkähän nämä viimeiset lapsesi ajattelevat, kun olet 60v.? Ehkäpä, että meillä ukki-ikäinen iskä... Teinit kun ovat aika kovia antamaan kritiikkiä.

Kaikki ei mene aina kovin suunnitelllulla tavalla, mutta silti parasta on hyväksyä tilanne sellaisena kuin se on.

Itse tulin mummiksi 40-vuotiaana.

minusta sinun pitäisi tukea tytärtäsi eikä miettiä itseäsi. tyttärelläsi on nyt hyvin vaikeaa joten älä ajattele vain itseäsi. minun äitistäni tuli 37v mummo ja on hyvin tyytyväinen asiaan. et voi ajatella vain nykyistä liittoasia. kaikkia lapsia pitää kunnioittaa samalla tavalla. hän ei kuitenkaan tee päätöstä sinun sanojesi mukaan. minusta toi on todella itsekästä sanoa noin.

Vilkaisin että tämä siis oli skenaario, mutta tekee kuitenkin mieli sanoa että helvettiäkö olet ollut niin itsekäs että vielä vanhana äijänä pitää mennä tekemään itse omia pieniä lapsia. Minkä vuoksi tyttäresi pitäisi pidättäytyä kun et itsekään ole niin tehnyt?

Ei ole ihmisiä ennenkään haitannut leikkiä itsensä ikäisten setien, enojen ja tätien kanssa.

Itse tulin 37-vuotiaana mummiksi. Sain ensimmäisen lapsen ollessani 16-vuotias, oma lapseni sai ensimmäisen täytettyään 19v.

Millainen mäntti sinä oikein olet? Sinunlaisen miehen ei olisi koskaan pitänyt tulla isäksi, saati sitten ukiksi. Olet henkisesti lapsen tasolla.

Jos olisit kypsä ihminen, niin iloitsisi tyttäresi raskaudesta ja nykyisen vaimosi mielipiteellä ei pitäisi olla mitään merkitystä tässä asiassa. Häpeä jos osaat.

täs käy sääliksi sun tytärtä kun oma isä on noin itsekeskeinen!!! Olisko helpompi sulle jos hankkiutuis eroon raskaudesta, sittekö kiittelisit?? Kasva nyt aikuiseksi hyvä mies! Mun oma pikkuveli on nuorempi kun vanhin poikani, eikä se oo mikään ongelma, ovat hyviä kaveria ja olin 20v kun sain esikoiseni.

otan osaa.....heh--heh...............

Mun miehen äiti oli 40 ja isä 39 kun heistä tuli mummi ja ukki..ovat molemmat todella innoissaan lapsenlapsestaan ja tukeneet perhettämme täysillä.Onhan tyttäresi melko nuori äidiksi,mutta sinä et voi päättää,milloin sinusta ukki tulee..se on tätä nykyaikaa...

Kannattais hiukan valistaa ehkäisystä ettei lapset pamahda paksuksi heti leikki-iän jälkeen. Hyvää elämää vain tyttärellesi tulevana yksinhuoltajana ja sosiaalituilla eläjänä, koulut käymättä, on siinä elämälle eväät. Tässä seksuaalisesti vammaisessa maailmassa näitä surullisia teiniraskauksia on yhä enemmän ja enemmän.

44v. on aivan sopivan ikäinen ukiksi! Kyllähän tiesit lapsia tehdessäsi, että nainen voi tulla raskaaksi niin 17v. kuin 37 vuoden ikäisenä. Olet onnekas, kun saat lapsenlapsia. Kaikki ei niitä saa vaikka kuinka toivovat. Äitini sanoi haluavansa mummiksi ennen kuin täyttää 50v. Ikä tuli vastaan viime jouluna, ja nyt äitini ymmärsi, että lapsenlapsien syntyminen ei ole hänestä kiinni. Ymmärrän, että muuttuvat tilanteet hämmentävät. Kehottaisin sinua käymään asiaa läpi ja keskustelemaan tyttäresi kanssa, ehkä se auttaa sinua sopeutumaan tilanteeseen. Ole hyvä isä ja tue tytärtäsi. Se on kaikki mitä tyttäresi toivoo ja eikö hänen onnellisuutensa ole sinulle tärkein asia? Tsemppiä! :)

Nelikymppinen on jo kuule hyvinkin mummo- ja pappaiässä! Olet KESKI-IKÄINEN, et enää mikään nuori. 17-18-vuotiaana voi aivan hyvin saada esikoisensa, joten koita vaan kestää ja niellä oma vanhentumisesi. Se on edessä meillä kaikilla!

Mieluummin tekisi lapset nuorena eikä näin yli kolmekymppisenä, jolloin alkaa mennä hommat jo vaikeaksi eikä raskautuminen ole ollenkaan niin helppoa kuin nuorempana. Paras synnytysikä olisi parinkympin paikkeilla, mutta elämäntilanne ei valitettavasti aina kaikilla sovi lastenhankintaan...

..tuleva ukki =D

Olen vasta 30 vuotias ja odotan jo innolla tulevaa mummoutta! Lapset yhä pieniä ja aion nauttia heidän seurastaan nyt täysillä, mutta kun lapseni lentävät pesästään perustamaan omaa perhettään... voi sitä päivää kun saa taas pienen lapsosen syliin halittavaksi =D ja vielä omaa verta ja sukua! Tiedän kyllä jo valmiiksi, että tulen lellimään lapsen lapseni pilalle, vielä pahemmin kun omani, hih! Miten joku voi sanoa "ei" mummoudelle tai vaariudelle??? Minusta lapset ovat elämän suola! Ilman niitä.... mitä elämässä olisi herkkää ja kaunista?

Kuinkahan nuorena pidät itseäsi :) Aivan mahdollisessa ukin iässä, eikö vaan. Sinulla voisi hyvinkin olla jo vanhempikin lapsi tekemässä omia lapsiaan.
44-vuotias ei ole enää mikään nuorukainen, jos kumppanisi olisi ikäisesi,mitä hän luultavasti ei ole,sinulla ei olisi noin pieniä lapsia. Joten hyväksy vain ikäsi, sillä siitähän siinä ehkä on kysymys, pienten lasten isänä voit ehkä hieman kuvitella kuuluvasi vielä ns nuoriin vanhempiin :) Ja sitten joku pikkuinen sanookin sinua vieläpä toisten ihmisten kuullen ukiksi. Lapsille se ei ole outoa, ainoastaan sinulle ehkä sietämätöntä :) Toisaalta tietenkin onhan tyttäresi nuori äidiksi, nykypäivän mittapuun mukaan. Oletko oikeasti huolissasi hänestä kenties, ehkäpä niinkin. Nyt vain vaikutti, että ongelma lienee se, että tulet kategoriaan isovanhemmat :)

Ei millään pahalla, ymmärrän hyvin, että se voi hieman riipaista, varsinkin, kun sitä ei ole ehkä odottanut. Mutta usko pois hyvin se menee, ole ylpeä ukki ja ole ylpeä tyttärestäsi, kun hän kantaa vastuunsa. Opasta häntä ja tue häntä ja lasta nyt rupeaa rakastamaan joka tapauksessa, yleensä. Alä vain tee sitä virhettä, että yrität pakottaa tytärtäsi abortiin, nimittäin se päätös vaikuttaa naisen elämään lopun ikää. Lapsi sensijaan ottaa aina paikkansa. On täysin yhdentekevää, onko joku tuntenut olevansa ukki liian vanhana. Nuorimmille lapsillesihan sinä tulet aina olemaan ns vanha isä. Ei siitä mihinkään pääse.
Ja eihän se ole ensimmäinen kerta, jos setä tai täti on nuorempi kuin itse lapsi.

Kyllä se mieli muuttuu, jos lapsista yleensä pidät. Ja omaan vanhenemiseen joutuu sopeutumaan, sitähän ei kysytä eikä vaihtoehtoa anneta :)
Vaimosi on myös hyväksyttävä asia, eihän sitä häneltä kysytä. Tyttären äidin suhtautuminen lienee tärkeämpää.

Sä et haluu ja ei haluu vaimokaan ja lapset... Ikävää, mutta niin yleistä itsekeskeisyyttä. Ensin tulen mä, mä ja mä itse, sitten vasta muut. Aikuistu hyvä mies. Aika monille miehille uusi sarja lapsia on haikailua menetetyn nuoruuden perään. Niinkö sä teit kuin laitoit "usvaa putkeen" ja aloit uudestaan isäksi yli nelikymppisenä? Entäs jos sun tyttäres olisi sanonut että ei haluu uusia, huomattavasti nuorempia sisaruksia? Mites olis suu sitten pantu? AIKUISTU, jos se sun resursseilla on mahdollista....

Olin 39 kun tulin mummiksi ja 3kuukautta myöhemmin sain oman lapsen.Mielessä ei käynyt kertaakaa että olisin liian nuori mummiksi.Kun liikun tyttärenpojan sekä oman(molemmat 8v) tyttären kanssa kaupassa toinen huutaa mummi ja toinen äiti.Eikä lapset mene sekaisin että olet isä ja ukki kun totuvat siihen.Ja heistähän voi olla hauskaa tulla tädiksi/enoksi. Mulla ainakin tytär ylpeänä on aina kertonut olevansa täti

No joo'o. Kuulostaa vähän siltä, ettet niin välttämättä enään edes haluaisi olla isä "vanhan perheen" tytölle. Ei taida sun nykyinen vaimokaan oikeen tykätä ajatuksesta, että sulla on lapsia ennen teitä. Mitä sun uuden vaimon mietteillä on tekemistä sun tytön raskauden kanssa? Siinä ei ole mitään vaikeeta! Sun tyttö on raskaana. Susta tulee ukki, pappa, isoisä... Jos nyt et tue tyttöäs ni menetät jotain, mikä kaduttaa. URPO!

Olin 39 kun tulin mummiksi ja 3kuukautta myöhemmin sain oman lapsen.Mielessä ei käynyt kertaakaa että olisin liian nuori mummiksi.Kun liikun tyttärenpojan sekä oman(molemmat 8v) tyttären kanssa kaupassa toinen huutaa mummi ja toinen äiti.Eikä lapset mene sekaisin että olet isä ja ukki kun totuvat siihen.Ja heistähän voi olla hauskaa tulla tädiksi/enoksi. Mulla ainakin tytär ylpeänä on aina kertonut olevansa täti

Olen nyt 19-vuotias, 6kk ikäisen tytön ylpeä äiti. Äitini ehti täyttää juuri 40 ja isäni vähän 40 päälle. Toinen mummeistani tuli isomummiksi alle 60-vuotiaana. Ja kaikki rakastavat tytärtäni valtavasti, eivätkä ikimaailmassa olisi voineet painostaa minua aborttiin. Nuorin sisaruksistani täytti juuri 4v. eikä hänelle ole ollut mikään ongelma ymmärtää, että äitimme on myös mummi.

Kuten aikaisemminkin joku sanoi, tue tytärtäsi, teki hän minkä päätöksen tahansa. Sinä et voi kuitenkaan päättää hänen puolestaan. (: Hän kaipaa nyt paljon tukea läheisiltään ja vaikka hän on vielä nuori, niin jo pelkästään raskausaika kasvattaa! Tsemppiä!

vois vähempää kiinnostaa tulla isäksi

on sulla kans jutut ja murheet. Miten ne sun lapset muka menee sekaisin jos olet ukki???? Taidat ite olla jo sekaisin....

Minua kaksi vuotta vanhempi siskoni tuli yllättäen raskaaksi muutettuaan kotoa 19-v:na pääkaupunkiseudulle. Ylpeänä hän ilmoitti vanhemmilleni asian kotona käydessään ja äitini purskahti itkuun ja halasi. Äiti oli tuolloin 40-v ja edesmennyt isäni oli 44-v. Kun poikalapsi syntyi, olivat vanhempani ikionnellisia ja ylpeitä tyttären pojastaan. Isäni oli salaa toivonut aina poikalasta ja siinähän hänelle oli nyt se kamu "miesten hommiin". Poika vietti kesiä ja lomia paljon vanhempieni luona pienenä ja on tosi rakas. Äidilläni on jo viisi lapsenlasta eli 5 poikaa yhteensä mulla ja siskollani.

Jos tyttäresi haluaa pitää lapsen ja on terve nuori nainen, niin raskauden keskeytykseen ei ainakaan pitäisi painostaa. Etköhän sinäkin ole toiminut niinkuin olet halunnut, kun on jo uusi perhekin ja kaksi pienokaista. Lapset kyllä ymmärtävät ja sopeutuvat ja ovat joustavia. Eiköhän ole aivan turhaa siitä huolta kantaa. Tulee uusi leikkikaveri.

Lapset ovat lahja ja elämän rikkaus.

Vaikka tyttäresi on alle 18 ei tämä päätös ole sun edes. Tyttäri saa itse päättää pitääköhän lasta vai ei. Tosiaan on hyvä selittää hänelle säännöt, mutta samalla tukea häntä. itse olen aborttia vastaan aika vahvasti jos olotilanteet eivät ole pahat, ymmärrän naisia joita on raiskattu esim. että he haluavat abortin mutta jos tämä tyttö on terve, ja on ajatellut asiaa, uskalsi sanoa sinulle että "hei iskä olen raskaana!" se on jo iso askel hänelle, se asia mitä sä ajattelet on nyt itseäsi eikä häntä, hänen elämänsä tulee muuttumaan paljon...

Koita antaa hänelle tukea vaikka et olisi valmis ukiksi, tuskin kukaan halua siinä iässä jos voisi valita. mun vanhemmat olivat 53 kun heistä tuli isovanhemmat mutta he olivat innoissaan tästä, mielestäni sun pitäs unohtaa vähän itseäsi ja oikeasti olla iloinen jos tyttäresi päättää pitää lasta. Mutta tosiaan tämä on mun mielipide...

Oletkohan miettinyt tuota ihan loppuun asti. Kysyitkös itse tyttäreltäsi lupaa tehdä hänelle uusia pikku sisaruksia vaikka heille tulee noin iso ikäero? Mieti, ehkä tytärtäsi hävetti myös että hänen isänsä tekee ton ikäsenä vielä lapsia! Et varmaan kysynyt häneltä mielipidettä? Sinun uuden perheesi takiako tyttäresi joutuu unohtamaan oman tulevaisuutensa ja perheen perustamisen. Miksi 40 vuotias mies itse noin vanhana alkaa enää tekemään lapsia! Jos kerran ei halua olla isä pienille lapsille ja ukki yhtä aikaa. Olisit miettinyt sitä silloin 5 vuotta sitten ku perustit uuden perheen. Yhtä kohtuutonta nimittäin pyydät tyttäreltäsikin. JÄRKYTTÄVÄ ASENNE ALOITTAJALLA. Luuletko olevasi molempien perheidesi napa uuden ja vanhan.

Joo todella harvalta kysytään haluaako ukiksi tai mummiksi.
Nykypäivänä on uusioperheitä ja perhekuviot ovat muutenkin menneet sekaisin.
On mielestäni aika ontuva selitys sanoa, että lapset menevät sekaisin isä/ukki jutusta...
Itse olin vielä pieni lapsi kun isästäni ensimmäisiä kertoja tuli vaari. Vanhin lapsista (isän lapsista) sai ensimmäisen lapsenlapsensa, juuri ollessaan keski-ikäinen. No joo, ei isänikään riemastunut isosiskoni todella ollessa silloin todella nuori. Mutta isosiskoni teki päätöksen ja hoiti vastuullisesti lapsensa.

Kehottaisin sinua tukemaan tytärtäsi, hänen päätöksissään. Tekee hän sitten minkä päätöksen tahansa. Joo onhan hän nuori, mutta varmasti (toivottavasti) tietää mitä tuleman pitää, mikäli aikoo lapsen pitää.

Moni lapsi olisi varmasti jäänyt syntymättä jos isovanhemmat saisi päättää, koska haluavat isovanhemmiksi.
Mikä myös varmaan tarkoittaisi jossain vaiheessa sitä, että tulevat vanhemmat saisivat melko varmasti paineita lasten hankkimisen suhteen.

Eikö olekin niin, että vähän hävettää sanoa, että sinulla on jo 17-vuotias tytär ja voisi olla periaatteessa jo vaikka 27-vuotias tyttö. Onko niin, että mieluummin annat muiden olettaa sinun olevan vielä alle nelikymppinen.. pienten lasten isä.

Mutta sinä olet nuoren aikuisen isä ja niin vanha, että sinun tulisi olla kypsä tukemaan aikuisia lapsiasi myös. Ethän ole vain unohtanut vanhempaa tytärtäsi
uuden perheen perustamisen tiimellyksessä. Onko seuraukset nyt siinä mitä on tapahtunut. Ehkä sinun on nyt vihdoin aika oppia isäksi!

elämä on oppimista, se opettaa, jos ei ole aiemmin tajunnut asioita..

..että uusi suhde määrää miten entisen elämän kanssa menetellään. Kokemusta on. Onko mies aina uuden rouvan tahdon alla.:(((
Minä olin 46v. kun tulin mummuksi. Minulla oli uusi suhde tuolloin, ja kuopukseni oli vuoden vanha. On hauskuus kaupassa, kun molemmat on mukana ja toinen huutellee "äiti" ja toinen"mummu":).

teit uudet kersat?

Teitkö sen ilahduttaaksesi tytärtäsi, siis sitä joka nyt on raskaana?

Miksi uusien kersojen onni olisi rahtuakaan isompi asia kuin nyt raskaana olevan tyttäresi elämä - ja pitäisikö lapsenlapsesi lunastaa (toistaiseksi) uusimman satsisi onni sillä että hänet abortoitaisiin?

Meinaatko vielä puskea uuden naisen kanssa yhden satsin tenavia ja minkä ikäinen olisi nuorimmaisesi oltva, jotta vanhimmat saisivat alkaa elää omaa elämäänsä?

17-vuotias on pirun nuori mutsiksi, mutta toisaalta ikä ei kerro kaikkea. Sen huomaa jo siitä, miten itsekeskeistä tuubaa yli nelikymppinen osaa suoltaa, kun oikein on laput silmillä ja oma napa viritetty maailman tapiksi.

Niinpä just. Sinä ja sinä . Onneks et voi asiaan enää vaikuttaa!! Toivottavasti tyttäresi pitää perheensä kaukana sinusta. Sinä ja sinä ... Sinusta ei ole ukiksi edes silloin kun kuvittelet ajan olevan SINULLE SUOTUISA. kyllä tuossa iässä pitäs olla jo aikuinen.

Onnea, Onnea, onnea vaan - punainen tupa ja perunamaa!

Muistitko kysyä tyttäreltäsi haluaako hän sisarpuolia?
Onneksi sinulla ei ole sananvaltaa tässä ukkiasiassa...

Mitä ihmettä se nykyiselle vaimollesi kuuluu milloin tyttäresi saa lapsia? Onko mielestäsi nykyinen vaimosi lapsineen jotenkin tärkeämmässä asemassa, kuin aikaisemman liiton tytär? Nyt häpeä AIKUINEN MIES!! Silloin, kun olet (nyt raskaana) olevan tyttäresi tehnyt olet sitoutunut hänestä huolehtimaan ja häntä tukemaan kuten nuorempiakin lapsiasi. Hän on raskaana, ole onnellinen hänen puolestaan jos hänkin on onnellinen! Toki omassa rauhassasi saat huokaista syvään mutta päätös on tyttäresi. Omat eronneet vanhempani tulivat isovanhemmiksi äiti 43-vuotiaana ja isä 44-vuotiaana ja heistä se on ollut loistava ikä! Vaikkakin tiedän etteivät he olleet kovin ylpeitä yllätysraskaudestani niin he osasivat tukea ja kannustaa omasta mielipiteestään huolimatta ja nyt he eivät millään luopuisi rakkaasta lapsenlapsestaan.
Ja jos meillä lapsi ymmärtää suomenkielisen papan (isoisä) ja ruotsinkielisen papan (isä) eron ja osaa niitä oikein käyttää niin tuskinpa omat lapsesi kovin sekaisin voivat mennä. Nykyinen vaimosi huolehtikoon omista lapsistaan. Tyttärelläsi on oma äiti jolle asia taas kuuluu kuten sinulle.

Haluaisin sanoa sinulle, että onneksi olkoon! Tuon isompaa arvonimeä ei voi saada.

Tyttäresi tarvitsee nyt erityisesti tukea ja "luvan" olla itse äiti. Teiltä ei nyt tähän asiaan lupaa tarvita, olipa uudet lapsesi kuinka pieniä tahansa.

T: 19-vuotiaana äidiksi tullut, nyt jo kolmen äiti.

Mitäs jos oisit pitäny housut jalassa aijemmin, hupasaa mussuttaa tommosia "ääneen"

Kaipa jo huomasit, ettei tälle foorumille kannata kirjoittaa mitään todella merkityksekästä. Suuri osa viesteistä on ihan outoja huuteluja, joilla ei ole mitään tekemistä todellisen elämän tai vakavan keskustelun kanssa.

Ukkiudesta: Ei se tule muuttamaan mitenkään raflaavasti elämääsi eikä uuden perheesi elämää - ainakaan huonompaan suuntaan. Pienet lapsesi saavat uuden leikkitoverin, ja tyttäresi tulee sinulle luultavasti vain läheisemmäksi uuden aikuisroolinsa myötä. Itse et vanhene hiukkaakaan nopeammin tuon uuden pienen ihmisen takia. Kaikkea hyvää teille!

Joo just noin... Ett hän sä ite pysty päätää miloin tuut ukiksi. Sun lapset hän itse päätää milin ne haluu lapsia ja siloin sun vaan pitää itse hyväksyä se. Sun tyteres tarvii sun tukea nyt. Se hän on vasta 17v. Mä itse tulin raskaaks kun olin 18 ja sain tytäreni 19vuotiaana. Hänen isänsä on 18 nyt. Ja meitä tuetiin vaikka oli eka myös meiän vanhemille oli se kyllä aika moinen choki mutta kyllä se on meille kaikkille nyt aivan ihana asia. Että on oma lapsi meillä vaikka olaan nuoria. Sun pitää vaan yritää hyväksyä se. Vaikka se olisi vaikeeta. Jos hylkäät tyttäres niin saat katua sitä loppu elämäs. Se tarvii sun tukea nyt oikeesti vaikka kuinka vaikeeta se olis sulle hyväksyä! Ja sun vaimos ei oo sen äiti niin sillä ei oo oikeestaan sen asian kanssa mitään tekemistä. Hyvää kesää sulle:)

Voi hyvänen aika kuinka itsekäs olet! Oma isäni oli viidenkymmenen kun aloin odottamaan esikoistani ja isäni sanoi että "on ihan liian nuori vielä isovanhemmaksi".. Se tuntui todella pahalta koska lapsi oli hyvinkin hartaasti toivottu.. Eipä tuo kommentti koskaan unohdu, vaikka isäni suoriutuu todella hienosti ukiudestaan ja nauttii lapsenlapsestaan täysin rinnoin.

mitä väliä sillä on jos uusi vaimo ei hyväksy ei se asia periaatteessa edes hänelle kuulu

ei 17-vuotias ole mikään äiti! vaan ohjattavissa oleva lapsi! Puhuhan nyt vaan järkeä tälle teinillesi. Lapsentekoikä on se, kun biletykset on biletetty ja aikaa ITSE hoitaa lapsi.

että uusi elämä määrää, miten edelliseen suhtaudutaan! Onko niin, että uusi rouva määrää miehen tahdin.
Minä tulin mummuksi 46-vuotiaana. Minulla oli tuolloin uusi suhde ja vuoden ikäinen lapsi. On hauskuus, kun olen molempien kanssa kaupassa ja toinen huutelee "äiti" ja toinen "mummu".

Haloo.. tulin itse Mummaksi 41 vuotiaana ja nyt minulla on 2 ihanaa lastenlasta. Koetko itsesi vanhaksi?? Ylpeitä ovat myös pikkuenot 4 ja 7 vuotiaat viikarit. Uusioperheeni on ottanut hyvin asian, myös mieheni joka on vasta 37 vuotias.

...on hyväksyttävä. Jos tulet ukiksi niin tulet ja tilanne on hyväksyttävä. Ei ne lapset
sekaisin tuosta mene. Joudut kyllä vähän selittämään asioita lapsillesi. Ota ohjat
miehenä käsiin, hyväksy tilanne ja ja yritä avartaa vaimosikin mieltä. On tässä elämässä
kummempiakin asioita tapahtunut. Sitten Raamatun jae, jonka varaan kannattaa
elämänsä rakentaa Elämäksi:

Johanneksen evankeliumi:
3:16 Sillä niin on Jumala maailmaa rakastanut, että hän antoi ainokaisen Poikansa, ettei yksikään, joka häneen uskoo, hukkuisi, vaan hänellä olisi iankaikkinen elämä.

Hyvää jatkoa!

Eipä sitä ole ennenkään kysytty kuka ja minkä ikäisenä haluaa tulla ukiksi tai mummiksi.
Se "vaara" on tosiaan olemassa jos lapsia alkaa nuorella iällä tekemään...ei nyt auta ottaa vastaan kuin mitä ylhäältä annetaan...

Jos nainen saa lapsen ok. Kohta 18v ja ei sitä kuule kiinnosta mitä sinä ajattelet. Viestistäsi paistaa läpi vain minä minä ja minä. Uusioperheet ei kuule toimi eikä tule toimimaan.

Ei sitä yleensä tulevilta ns. isovanhemmilta kysytä, että haluavatko he sitten tulla isovanhemmiksi tai ei.

Yleensä se on tulevien vanhenpien päätös.

Eikö se kuitenkin ole ihana nähdä tulevia jälkipolvia suht nuorena ja eikä
haudanpartaalla sitten vasta.

Eikä se ikä katso sitä, että onko vastuuta. Tiedän kyllä pariskunnan jolla on ikää
ihan kiitettävästi ja ei oo silti niin kovin vastuuntuntoinen pari,
mitä olsi iän perusteella voinut aatella. Että se siit vastuun tuomasta iästä.

Mutta oletko aatellu itse sitä, että tulit itse jälleen kerran aika vanhana
uudestaan isäksi. Oliko se järkevää? Saavatko he nauttia isästä pitkään
kun ovat täyskasvuisia...

Et tainnu tulla ajatelleeksi sitä...
Tää on tälläistä ikuisuus kysymyksia olla liian nuori tai liian vanha
no, siinäpä pulma...

Hyvää kesää kumminkin kaiklle sivuston katsojille =)

Ennemmin on outoo, kun itse tulet isäksi 44 vuotiaana. Lapset kuuluu tehdä nuorina. Kun nuorin lapsesi on 18 olet jo ikäloppu ja kenties jos sairaseläkkeellä? Jos olisit nainen naapurit katsoisivat vinoon noin vanhaa pienten lasten äitiä. Olet just sopiva ukiksi silloin, kun lapsi syntyy. Itselläni oli likkakaveri jonka äiti sai samoinhin aikoihin kaksoset kuin hän ensimmäisen lapsensa ja ikää sillä oli 18 vuotta. Teidän miesten kannattaa pitää niitä korsuja mukana eikä vain luottaa jos nainen sanoo että ehkäsy on. Ei se abortti mikään hammaspaikkaus ole. Onnea uudelle ukille! Kyllä sinä siihen totut.

Ei sitä yleensä tulevilta ns. isovanhemmilta kysytä, että haluavatko he sitten tulla isovanhemmiksi tai ei.

Yleensä se on tulevien vanhenpien päätös.

Eikö se kuitenkin ole ihana nähdä tulevia jälkipolvia suht nuorena ja eikä
haudanpartaalla sitten vasta.

Eikä se ikä katso sitä, että onko vastuuta. Tiedän kyllä pariskunnan jolla on ikää
ihan kiitettävästi ja ei oo silti niin kovin vastuuntuntoinen pari,
mitä olsi iän perusteella voinut aatella. Että se siit vastuun tuomasta iästä.

Mutta oletko aatellu itse sitä, että tulit itse jälleen kerran aika vanhana
uudestaan isäksi. Oliko se järkevää? Saavatko he nauttia isästä pitkään
kun ovat täyskasvuisia...

Et tainnu tulla ajatelleeksi sitä...
Tää on tälläistä ikuisuus kysymyksia olla liian nuori tai liian vanha
no, siinäpä pulma...

Hyvää kesää kumminkin kaiklle sivuston katsojille =)
Ja sekä tuleville nuorille ja vanhemmille isovanhemmille jaksamisia
isovanhemuudesta =)

Itse en tykkäisi, kun isäni olisi 53v, kun olisin 10-vuotias! Omat vanhempani ovat vanhoja (olen nyt 19v, isäni 64v ja äitini 57v) ja todellakin lapsena toivoin, että olisivat olleet nuorempia. Kumpikaan ei jaksanut leikkiä, ei lähteä kävelylle saati kuunnella mun ja PIKKUVELJENI juttuja.. Olin täti ennen syntymääni. Toisinsanoen isosiskoni sai esikoisensa 17-vuotiaana ja poika syntyi mua 4kk ennen. En todellakaan mennyt sekaisin siitä, kun siskoni pojat olivat meillä ja äitini sekä äiti että mummu. Tuolloin vain toivoin kovasti, että mullakin olisi nuori äiti, koska siskoni jaksoi poikien jutuissa mukana..

Itse sain esikoiseni juuri 18 vuotta täyttäneenä, seuraava syntyy pari kuukautta ennen, kun täytän 20 vuotta. Omat vanhempani ovat sii ns.sopivan ikäisiä isovanhemmiksi. Isäni kuitenkin niin sairas, etteivät lapseni häntä ehkä tule tuntemaan.. Joten vaikka tein lapseni näin nuorena, ovat omat vanhempani jo LIIAN VANHOJA isovanhemmiksi, jos olisin tehnyt lapset n.25-30 -vuotiaana, ei isäni olisi koskaan heitä ehkä tavannutkaan..

Lopeta itsekeskeinen ajattelusi, kyse EI OLE SINUSTA ja siitä, oletko SINÄ VALMIS ukiksi. Kyse on tyttärestäsi, hänen elämästään ja päätöksistään. Mitä ne ovatkin, tue häntä, olet myös hänelle isä..

Ei sitä yleensä tulevilta ns. isovanhemmilta kysytä, että haluavatko he sitten tulla isovanhemmiksi tai ei.

Yleensä se on tulevien vanhenpien päätös.

Eikö se kuitenkin ole ihana nähdä tulevia jälkipolvia suht nuorena ja eikä
haudanpartaalla sitten vasta.

Eikä se ikä katso sitä, että onko vastuuta. Tiedän kyllä pariskunnan jolla on ikää
ihan kiitettävästi ja ei oo silti niin kovin vastuuntuntoinen pari,
mitä olsi iän perusteella voinut aatella. Että se siit vastuun tuomasta iästä.

Mutta oletko aatellu itse sitä, että tulit itse jälleen kerran aika vanhana
uudestaan isäksi. Oliko se järkevää? Saavatko he nauttia isästä pitkään
kun ovat täyskasvuisia...

Et tainnu tulla ajatelleeksi sitä...
Tää on tälläistä ikuisuus kysymyksia olla liian nuori tai liian vanha
no, siinäpä pulma...

Hyvää kesää kumminkin kaiklle sivuston katsojille =)
Ja sekä tuleville nuorille ja vanhemmille isovanhemmille jaksamisia
isovanhemuudesta =)

Itselläni on 17v tytär täytää kyllä kohta 18v mutta, epäilen ettei ne multa kysy haluanko tulla mummaksi vai en.
En minäkään omiltani vanhemminta siihen lupaa kysynyt.
Lapset ovat taivaan lahja. Ota vastaan se mitä ylhäältä päin annetaan. Sitä vain ajattelet itseäsi.

Ei sitä yleensä tulevilta ns. isovanhemmilta kysytä, että haluavatko he sitten tulla isovanhemmiksi tai ei.

Yleensä se on tulevien vanhenpien päätös.

Eikö se kuitenkin ole ihana nähdä tulevia jälkipolvia suht nuorena ja eikä
haudanpartaalla sitten vasta.

Eikä se ikä katso sitä, että onko vastuuta. Tiedän kyllä pariskunnan jolla on ikää
ihan kiitettävästi ja ei oo silti niin kovin vastuuntuntoinen pari,
mitä olsi iän perusteella voinut aatella. Että se siit vastuun tuomasta iästä.

Mutta oletko aatellu itse sitä, että tulit itse jälleen kerran aika vanhana
uudestaan isäksi. Oliko se järkevää? Saavatko he nauttia isästä pitkään
kun ovat täyskasvuisia...

Et tainnu tulla ajatelleeksi sitä...
Tää on tälläistä ikuisuus kysymyksia olla liian nuori tai liian vanha
no, siinäpä pulma...

Hyvää kesää kumminkin kaiklle sivuston katsojille =)
Ja sekä tuleville nuorille ja vanhemmille isovanhemmille jaksamisia
isovanhemuudesta =)...

Ei noin tyhmää tulevaa ukkia voi olla edes olemassa

Ei noin tyhmää tulevaa ukkia voi olla edes olemassa

Minusta tuli ukki 45-vuotiaana ja on kyllä tosi upeeta.
En vaan tajua miten joku voi sanoa ettei halua ukiksi.
Ihmeellistä...........Outoa.............

Ihan normaalia tulla ukiksi vaikka on vielä pieniä lapsia. Itse olin 3 v. kun isäni tuli ukiksi, enkä siitä mennyt sekaisin. Tuskin omatkaan 4 ja 1 v. lapsesi menevät siitä sekaisin. Outo koko ajatus. Ja se ei varmaan oo tyttärelle syy tehdä aborttia että isi ei halua olla ukki. Ainahan voit muuttaa kanarialle ja kieltää sukulaissuhteesi entisen avioliittosi lapsiin.

Olin 24 v. ja mieheni 32 v. kun suku alkoi kysellä vauvajuttuja. Olimme olleet 4 v. naimisissa ja suvussa on joka ikäpolvessa ollut runsaasti lapsettomia pariskuntia, joten kyselyyn liityi uteliaisuuden lisäksi myös huoli mahdollisista ongelmista. Oma äitini parahteli useampaan otteeseen noihin kyselyihin, ettei hän halua mummiksi vielä - 57 vuotiaana. Kuuntelin kommentteja loukkaantuneena ja täysin typertyneenä. Asiahan oli avioparin - siis meidän. Emmekä olleet enää mitään teinejä. Sitten kun viimein tulin raskaaksi, jäin ilman sitä oman äitini tukea - olisin sitä kuitenkin kaivannut. Välit eivät ole kovin kummoiset nykyään. Olen nyt 45 v. ja haluan tulla mummoksi - nyt tai tulevaisuudessa. Haluan myös tukea lapsiani silloin kun heistä tulee vanhempia. Ongelma ei ole lapsi tai ikä tms. - ongelma on huono suhtautuminen vanhemmuuteen. OLE TYTTÄRESI TUKENA - HÄN TARVITSEE ISÄÄ!!!

Jos hän on raskaana, siinä ei taida enää olla juurikaan vaihtoehtoja. Olisi pitänyt ajatella tuota silloin, kun rupesit itse lapsia tekemään. Luonnonlakien mukaan on hyvinkin mahdollista, että omatkin lapset saavat jälkeläisiä. Siihen sopeutuminen on asennekysymys. Jos ajattelet kaikki asiat vain itsesi kannalta, ompa hyvinkin mahdollista, että ongelmia tulee. Mikä MINUN mielestä olisi hyvä, mitä MINÄ nyt teen, miten MINUN nyt käy - paljon on oppimista. Asiat eivät pyöri oman navan ympärillä.

ymmärrettävää, että sitten saa hoidella sekä omat lapset että sen rinnalla lapsensa lastakin luultavasti melko usein. Mutta eikö ole kivaa, että kun alat olla vanha ja väsynyt, niin lapsenlapsesi on jo iso lapsi, eikä kaipaa hoitosetää. =) Paitsi, että jos tyttäresi alkaa lisääntymään oikein urakalla. ;)

Eli pari pientä tenavaa nyt. Ukiks haluan kyllä, mutta se taitaa olla missionimpossible ainakin seuraavat 10 vuotta.

Ja sittenhän olenkin jo siinä "ukiksi vaadittavan 60v iässä".

Joten, oisit tehnyt kuten mä. Rokannut ja bailannu ja hillunu kunnes olisit saanut rokkaamisesta, bailaamisesta ja hillumisesta tarpeeksi.

Ps.Ei sun oo pakko tukea tytärtäs, kuhan hyväksyt vaan mitä hän tekee.

Oudompaa on, että 44 vuotias on vuoden vanhan lapsen isä. No miehiltähän tuo onnistuu, mutta kun lapsi on rippikouluiässä ja kaipaa vaikkapa seuraa harrastuksiin, on isä jo auttamatta vanhus. Että ajatellaanpa niitä lapsiakin jos niitä tehdään, eikä ainakaan näytetä niille esimerkkiä oman navan tuijottamiseen.

...moisesta turhamaisuudesta ja itsekkyydestä. Etkö ajattele tytärtäsi ja sitä mitä hän haluaa. Muka lapsesi uudesta liitosta menevät sekaisin. Et sinä tule yhtään vanhemmaksi etkä nuoremmaksi olet sitten ukki tai et. Pitäisi sinun sentään olla kypsä isä, joka ajattelee KAIKKIA lapsiaan.

No eipä sitä sinulta kysytä jos tyttäresi haluaa lapsen pitää. Nuorihan Hän on, mutta tapahtunut, mikä tapahtunut. Onko sitten suunniteltu teko vai ei - se on taas tyttäresi päätettävissä, pitääkö lapsen. Tsemppiä vaan nuorelle äidille, mutta nyt siirtyy iltajuoksut reilut 10 vuotta, että pääset ns. rilluttelemaan, mutta on sitä aikaa sittenkin. Jää typeryydet tekemättä!!

Et todellakaan vaikuta vielä henkisesti tarpeeksi kypsältä tullaksesi ukiksi. Oletkohan ollut kypsä vanhemmaksikaan, vähän pistää viestisi epäilyttämään.

Sinulla on kuitenkin tyttäresi raskausajan verran aikaa opetella olemaan kypsempi. Aikuistu jo, hyvä mies!

oletko järjiltäsi tuo ukiksi tulo ei pitäisi suo hetkauttaa yhtään ole onelinen kun tytäresi saa vauvelin !!! tietenkin se tuo sulle velvolisuuksia lisää mutta nauti niistä !! ei uusi perheesi siihen vaikuta ukiksi tulemiseen milään lailla. mun systeri on mummo ja nautii silti asiasta ja on itselään pieniä lapsia se ei muutta sitä asiaa mitenkään... (on saman ikäinenkuin sinäkin) voit tehdä ukina aivan samoja asioita kuin muuttenkin ei muuta yhtään ainut et saa jätää velvolisuutta jos nyt ukiksi pääset pitäisi silti ola yhtä rakas muksu kuin muutkin : ällä inise turhasta helpompi nuri ukki kuin vanha jaksatpas paremmin ola ukina ja perheen isänä!!!!!!!!! ole onelinen tytäresi tähden sekin on onelinen kuin hyväksyt sen asian teistä voi tulla erittäin läheisiä viellä siittä mitä olette nyt!!!!!!

oletko järjiltäsi tuo ukiksi tulo ei pitäisi suo hetkauttaa yhtään ole onelinen kun tytäresi saa vauvelin !!! tietenkin se tuo sulle velvolisuuksia lisää mutta nauti niistä !! ei uusi perheesi siihen vaikuta ukiksi tulemiseen milään lailla. mun systeri on mummo ja nautii silti asiasta ja on itselään pieniä lapsia se ei muutta sitä asiaa mitenkään... (on saman ikäinenkuin sinäkin) voit tehdä ukina aivan samoja asioita kuin muuttenkin ei muuta yhtään ainut et saa jätää velvolisuutta jos nyt ukiksi pääset pitäisi silti ola yhtä rakas muksu kuin muutkin : ällä inise turhasta helpompi nuri ukki kuin vanha jaksatpas paremmin ola ukina ja perheen isänä!!!!!!!!! ole onelinen tytäresi tähden sekin on onelinen kuin hyväksyt sen asian teistä voi tulla erittäin läheisiä viellä siittä mitä olette nyt!!!!!!

Ukiksi taikka mummiksi tulo ei kysy ikää, itse tulin 40v mummiksi ja nyt on 2 aivan ihanaa tyttären poikaa. Tytär on sinun, muista se aina!! Eikö hänen pitäisi olla ykkösenä elämässäsi?? Ja nykyiselle vaimollesi ei pitäisi asian kuulua, aivan sama ilahtuuko vai ei. Eivätkä ne pinet lapsesi uudesta liitosta mene sekaisin vaikka ukiksi tuletkin, ovat niin píeniä vielä etteivät asiaa sisäistä!! Enemmän tunnut olevan huolissasi omasta itsestäsi... Herää pahvi!

Hei minusta tuli mummi kun olin 42v. Eikä se minua haittanut. Kaksosistani (8v) tuli vaan pienelle tytölle täti ja eno. En vieläkään tunne, että se mitenkään rajoittaisi elämääni. Voivat jopa liikkua joskus yhdessä. Jos on lapsia tehnyt niin kaikki pitää ottaa huomieen, eikä ajatella mitä nykyinen puoliso siitä ajattelee. Hyvää jatkoa.

tuon tyylipuhtaanpaa huomionkerjäämisviestiä ei voi ollakaan, onnittelut siitä

Oma isä on 46v ja on jo pari vuotta puhunu siihen malliin ettei varmaan panis pahakseen tulla ukiksi päin vastoin ois iloinen.Mutta kyllä sinunkin mieli varmaan muuttuu monet järkyttyy eka uutisesta mutta pian on jo innoissaan..

että mielestäni olet itse hiukan jo vanha isäksi. Tuskin uusi vaimosi on myös 44 v.? En kunnioita miehiä, jotka keski-ikäisenä alkavat pykätä uutta perhettä nuoremman naisen kanssa.

Tyttäresi on hiukan nuori äidiksi, mutta onhan hän jo peruskoulun käynyt. Hän tarvitsee kaiken tukesi; jos yrität painostaa häntä, pilaat välinne loppuiäksi.

Itsestäni tuli myös äiti 17-vuotiaana. Siitä huolimatta kävin koulut loppuun, lopulta tohtoriksi asti. :)

Itse olin 40 v.,kun minua voitiin mummoksi kutsua! En ole sitä koskaan hävennyt,vaan reilusti siitä kertonut. Nyt olen 52 ja minulla on jo 6 rakastettavaa lastenlasta. Hienoa olla mummo,kun jaksaa vielä touhuta niiden kanssa ihan mitä vaan. Olen itse lastenhoitoalalla, ja säälin niitä vanhempia, jotka tekevät lapsensa vasta 35 - 40 v.!!! Luonto on tarkoittanut,että lapset tehdään nuorina - silloin niitten kanssa jaksaa. 40 - vuotiaat pitävät lapsensa esim. päivähoidossa silloinkin,kun olevat itse kotona - kun "ei jaksa"!!!
Luulen,että Sinun tuntemuksesi johtuu siitä,että haluat olla uuden perheesi kanssa "nuori"?! Eihän se ole tyttäresi vika,että Sinulla on niin pienet lapset?!!!
Toivon kaikkea HYVÄÄ tyttärellesi - ole ylpeä hänestä ja lapsenlapsestasi!

No sinä olet tosi vanha 1v lapsen isäksi. huom.

Ajattele kun lapsesi pääsee ripiltä, olet eläkeiässä.

Saisit ihmetellä ekaksi miksi sinulla on noin nuoria lapsia ,kuinka vanhin lapsista suhtutu nuorenpiin "sisariinsa" sillä ikää.Ei lapset ota yleensä perheen koukeroita kovinkaan ihmeellisenä asioina ,jollette te vanhemmat tee asioista vaikeita.
Lapset hyväksyy asiat jos niissa ollaan rehellisiä ja vastataan heidän kyselyynsä asiallisesti.
Eiköhän tässä ole jotain muuta henkilökohtaista takana.
Siispä nauti ukista tulosta,sinulla riitää virtaa enemän kaikille nyt kun kymmenen vuoden päästä

Hei älä turhaan panilkoi sillä tyttäreni sai lapsenlapseni saman ikäisenä joten olin 40 kun minusta tuli mummi.Tällä hetkellä on ihanaa olla nuori mummi.Nykyään olen ollut avioliitossa toisen mieheni kanssa 15 vuotta niin hänen lapsen lapsensa sanovat myös mummiksi ja on ihanaa kun saa olla isovanhempi, se on rikkaus.Eli meillä on kolme lastenlasta josta nuorin täyttää viisivuotta ja vanhin täyttää 10 . Elämä on ihanaa vaitsi vanhin menetti isänsä keväällä.Nautitaan elämästä ja lapsista.

Sinun toisensarjan lasten kaverit voivat joskus ihmetellä että asuvatko he ukin luona. Miksi teidän ukki aina kuljettaa harjoituksiin ja käy koulun juhlissa ym.

Ei kuulu nykyiselle vaimolles paskanvertaa koko asia.Ja kysyitkö itte tyttäreltäs,haluaako se vielä sisaruksia.Tuskin moista ajattelit lykkiessäs nykyistä muijaas.Oot itsekäs pska.Toivottavasti tytär ei ees ilmota sulle ku lapsi on syntyny eikä tuu käymään vauvan kans.

Rakastatko myös lapsenlastasi? Vaiko vain itseäsi?

Voiko joku aikuinen ihminen kirjoittaa noin lapsellisesti. Mitä väliä sillä nyt on, mitä sinä haluat?

Olisit isänä vaikuttanut siihen, ettei 17-v. tyttäresi olisi tullutkaan raskaaksi. Ehkä olet omalta osaltasi yrittänyt vaikuttaa, sitä en tiedä, mutta raskauden keskeytys on vakava asia... Toivon, että tyttäresi - sinusta huolimatta- haluaa itse saada lapsensa. Voikohan tyttäresi äiti kasvattaa lasta, jos tyttäresi ei sitä vielä haluaisi? Mitenköhän parhaiten tossa tilanteessa voit osoittaa tyttärellesi rakastavasi häntä? Mitä vaihtoehtoja on?

Raskauden keskeytyksestä voi mennä mielenterveys. Onko se mikään vaihtoehto alkaa omaa lastaan tappamaan? Nyt pidä hyvä mies mölyt mahassasi ja tue 17 v- tytärtäsi kaikin mahdollisin tavoin.

Kysyitköhän sinä tyttäresi mielipidettä kun rupesit itse lisääntymään uuden vaimosi kanssa?
"pienet lapsesi menevät aivan sekaisin" HÖPÖ HÖPÖ!
Miten luulet että tämä 17v. tyttäreesi vaikuttaa että toivot hänen tuhoavan sekä oman että tulevan lapsensa elämän, jotta voisit rauhassa elää "uutta nuoruuttasi".
Mietitkö meneekö hän sekaisin siitä että hänen hänen oma isänsä ei häntä tuekkaan tälläisessä asiassa, vaan miettii pelkästään oman uuden vaimonsa "ilahtumista"
Eihän sinusta ole tulossa ukkia omille lapsillesi joten heillehän olet edelleen isä. Nykyisen vaimosi ilahtumisella ei valitettavasti ole mielestäni mitään tekemistä sinun tyttäresi raskauden kanssa.
Ei minusta tuossa ole mitään vaikeaa, kunhan vaan heräät tuosta itsekkyydestäsi, niin voisit jopa olla onnellinen tyttäresi raskaudesta!

elämässäsi.

Sinä olet ukki-iässä hankkinut uusia lapsia ja kuvittelet olevasi nuorukainen jälleen. Lähes aikuinen tyttäresi on oikeassa vaiheessa ja hyväksy se. Teet hirveän virheen, jos rupeat tytärtäsi pakottamaan aborttiin tai ohjaamaan siihen suuntaan.

Kaikki perusteesi ovat ûber-itsekkäitä! Häpeä!

Mun äiti oli 42vee kun tuli ekan kerran mummuksi...nyt äitini on 46vee ja kohta jo neljän lapsen mummu. Hän on ylpeä mummu ollut alusta saakka ja ollut mun tukenani. Ei se ikää kato...taitaa sulla nyt olla asennevamma tässä asiassa.

vaimosi lienee sinua 20 vuotta nuorempi ja kuvittelet olevasi nuori mies edelleen. Oikeasti olet vanha mies ja sinua luullaan (jatkossa yhä enemmän) heidän isoisäkseen. Silloin on hyvä, jos olet oikeastikin isoisä. Taidat pelätä tätä ilmiötä ts. sinua luullaan lapsesikin ukiksi. LOL!

vaimosi lienee sinua 20 vuotta nuorempi ja kuvittelet olevasi nuori mies edelleen. Oikeasti olet vanha mies ja sinua luullaan (jatkossa yhä enemmän) heidän isoisäkseen. Silloin on hyvä, jos olet oikeastikin isoisä. Taidat pelätä tätä ilmiötä ts. sinua luullaan lapsesikin ukiksi. LOL!

katkaise välit 17v tyttäreesi.

Sääli että tyttärelläsi on tuollainen isä?

Olet onnen PEKKA..... ei kulu aikaa kuin hetki (= n.20v) ja olet onnellinen isoisä!!!!

SOHIT SILLÄ HEPILLÄS JOKA PAIKKAAN KESKENKASVUSENA.ITSE TULIN ISÄKSI
45V.OMA VALINTA!!!

Ei ukiksi-tulo sinua vanhenna. Vai mitä pelkäät? Samanlaisena pysyt. Omat lapsesi ja lapsenlapsi kasvavat tilanteeseen täysin normaalisti eivätkä sitä ihmettele - ellet itse tee asiasta ongelmaa...

Olen 38, vanhin poika 18. Ei haittais yhtään et tulis mummiks.. Nuorena jaksaa paremmin ja lapsille ei oo mikään ongelma että isä on ukki, aikuiset tosin voivat tehdä siitäkin ongelman... Itsekäs aloittaja.

No ongelmahan tässä jotka eivät halua mummoksi tai ukiksi on tajuaminen siitä, ettei itsekään ole enää nuori. Tietenkään ei ole kypsä ukiksi tai mummoksi jos haikailee menetettyä nuoruuttaan, mutta elämä on sellaista, ettei kaikkea voi itse päättää. Teistä tulee katkeria isovanhempia. Tosin onhan tuo 17-v vähän nuori äidiksi, mutta onhan noita ennenkin ollut. Nuorin tuntemani mummo on ollut 32-vuotias. Sukuvika. Mutta jos lapsen saa vaikka 22 ja oma lapsi taas 22, niin eihän sitä kovin vanha mummo tai ukki ole. Mutta mitäs aloitte itse lisääntyä niin nuorena, voisi sanoa että sitä saa mitä tillaa. Jos ei ole nelikymppisenä kypsä isovanhemmaksi, ei olisi itsekään pitänyt alkaa lapsia vielä parikymppisenä laittamaan.

En tunne tilannettanne, mutta heitän kysymyksen pohdittavaksi, että miksi tyttäresi näin nuorena lapsen hankkii? Voisiko syynä olla oma eroperhe ja nyt hakee perhettä tällä tavoin? Olen kokenut paljon ja kuullut paljon ja tämä tuli ensimmäiseksi mieleeni. Koita sinä ukkina olla hyvä ihminen äläkä vaan tuomitse tytärtäsi siksi, että hänen lapsensa ei sovi sinun kuvioosi.

En tunne tilannettanne, mutta heitän kysymyksen pohdittavaksi, että miksi tyttäresi näin nuorena lapsen hankkii? Voisiko syynä olla oma eroperhe ja nyt hakee perhettä tällä tavoin? Olen kokenut paljon ja kuullut paljon ja tämä tuli ensimmäiseksi mieleeni. Koita sinä ukkina olla hyvä ihminen äläkä vaan tuomitse tytärtäsi siksi, että hänen lapsensa ei sovi sinun kuvioosi.

Ei ongelma lapsille

Tosi on ettei ole mikään ongelma lapsille, ennen kuin aikuiset tekevät siitä ongelman.

Mummini oli 49v kun isäni syntyi, aika vanha.
Itse sain tyttäreni 17v.
Äitini oli silloin 39v.
Itse tulin mummoksi 38v ja iso-mummoksi 61v.
Äitinikin elää vielä, meitä on viisi polvea elossa.
Emme ole ihan keskivertoperhettä.
Hyvin pärjääviä ja kunnon ihmisiä silti ollaan.

et kai pakota tytärtäsi tekemään aborttia , kun et halua tulla ukiksi . mieti vähän miten olet lapsiasi tehnyt aikasemmin ,, eihän sille voi mitään anna tyttäresi vaan tehdä lapsi..

mutta ei se ole sinun käsissäsi. Et ole ensimmäinen 44v ukki, niitä on nuorempiakin.
Ettei nyt vaan pukkais ikäkriisiä päälle. Nykyinen vaimokin varmaan ymmärtää asian ja noin pienet lapset tottuu itsestäänselvyytenä asiaan, ei ne edes ymmärrä ihmetellä moista....vielä, myöhemmin ehkä. Mutta sitten sinäkin alat olla ukki-iässä.
Sun olis varmaan itsekkin kannattanu miettiä miltä tästä tyttärestä on aikoinaan tuntunu kun on alkau tulla pikkusisaruksia maailmaan ja isä on jo aikamies.

Minkäs teet ku toosaas on tyttäresi jo antanut ja siinä tulos Tyydy "Raukkis" kohtaloosi!!

sitä se nyky aikana on elämä ei auta kuin mennä virran mukana ja nauttia joka hetkestä minkä kerkee elämä on joskus hyvin lyhytkin joten terhat valitukset pois....
odotan innolla kuopuksen lasta kerkeempä olla ukkina pidemmän aikaa.....

Olet tuleva ukki nyt vain järkyttynyt. Uskon että mielipiteesi muuttuu. Missä iässä ne lapset kuuluu tehdä? Rohkea tytär sinulla. Ystäväni sai ensimmäisen lapsensa 17 vuotiaana, aluksi se oli järkytys kaikille. Lapsi kun oli "vahinko". Nykyään hänellä on kaksi lasta ja elämä kaikella tapaa hyvin.

Minusta tulee syyskuussa iso-mummo.Olen 56v,tyttäreni täyttää 37v ja hänen poikansa 19v.Itse olin 19v,kun sain tyttäreni,Tyttäreni oli 18v,kun sai poikansa.Oon eronnut ja mulla on itselläni poikaystävä.Monikaan ei usko asiaa,Mut otan asian elämän rikkautena.jokainen päättää itse asioistaan.Toivon ,et äitini 88v ennättäsin nähdä tulevan vauvav.Meitä olisi viisi sukupolvea.Ja tämä tuleva isä,lapsen lapseni on 4kk nuorempi kuin poikani,joka on myös 19v.Meni kyllä tää eka lapsenlaps vähän oho,kun oli omakin vauva.Kun nää vauvay oppivat puhumaan,tytönpoikani huusi,mummo,Poikani sanoi ,etten oo mikään mummo vaan äiti.Monta ihanaa juttua.Ole iloinen ja onnellinen lapsistasi ja lapsenlapsista.En minäkään aio heittäytyä kiikkutuoliin sukkaa kutomaan,vaan liikun ja nautin elämästa ja läheisistäni.

Itse olen 45-vuotias enkä todellakaan halua vielä mummuksi!!! Joten ymmärrän sinua todella hyvin. Kuitenkaan en aborttiakaan haluaisi kenenkään kokevan, joten yritähän sopeutua tilanteeseen. En lukenut koko ketjua, sillä mieltä on yhtä monta kuin kirjoittajaa, minunkin mielipiteeni vain minun. Mutta oikeus sinulla on tuntea noin. Älä pahoita mieltäsi, jos joku alle 20-vuotiaana vanhemmaksi tullut nyt kritisoi. Parempi olisi elää elämää ennen äidiksi / isäksi tuloa, mutta minkäs teet. Tsemppiä!

nehän ei mieti niin kuin aikuiset ihmiset,kun ne saa uusia leikkikaveria itselleen ole ylpee ukkina,kun ei kaikki saanoin nuorena lapsen lapsia

Pukki itse olet???
Kakaroita pusket maailmaan noin vanhana!
Nuorin on vasta vuoden????Laske miten vanha äijä olet kun kakarasi pääsee ripille!
ziisus onneksi et ole minun isäni,häpeäisin sinua mikä ikäero näillä sinun lapsillasi on!!!!!!
Sinulta pitää laittaa munat solmuun ettet lisää kersoja maailmaan lyki ties kuinka monella muijalle!

Toivoin tulevani mummiksi jo 37 ja olisin voinut tullakkin.....tein tyttäreni niin nuorena......nyt olen jo 60 ja minusta ei koskaan tullut mummia.....
Olen joskus surullinen, olisi varmaan ihanaa olla mummi ....mutta elämä ei aina
anna kaikkea.

Ei 44 vuotias ole liian nuori ukiksi, papaksi saati vaariksi.
Nämä nuorimmat lapsesi voivat ehkä joskus tulevaisuudessa, hävetä vanhaa isäänsä. Itsestäni on tullut täti 4-vuotiaana ja mummo alta 40 vuotiaana. Ja toisekseen nauti tulevasta ukin roolistasi, se on hyvin antoisaa.

elämäänsä.. ja sunkin vaimo saa tyytyä siihen, että hänestä kenties tulee sijaismummi.. oikea mummihan hän ei oo.. vaan se sun aiempi vaimosi josta oot eronnut..

mielipide asiasta, olisit kasvattanut tyttäresi huolellisemmin, että toimisi niinkuin sinä haluaisit, miksi itse olet perustanut uuden perheen ja tehnyt noin vanhana vielä lapsia ja tuon tyttäresi on hyväksyttävä sinun uudet lapsesi, sinun nykyisellä puolisolla ei pitäisi olla mitään oikeutta arvostella tyttäresi raskautta...olet aika itsekäs aikuinen...tekisi mieli kirjoitta tähän jotain pahempaa...

Mitä ihmettä mies(?) oikein sopotat? Eivät sinun lapsesi mitään ihmettele, eivät sekoa siitä että heidän siskonsa on raskaana ja heistä tulee setiä tai tätejä. Enemmän he sekoavat, jos eivät saa aamupuuroaan ja kuivaa vaippaa, pölhö.

Sinulle tuleva isoisyys on merkki siitä että vanhenet, et olekaan enää nuori pojankoltiainen, vaikka omat lapsesi ovat leikki-ikäisiä ja luovat sinulle sellaisen harhan. Sinulla on ikäkriisi, hae apua siihen. Tyttäresi raskaus on vain tekosyy. Ajattele, millainen kriisi tyttärellesi on ollut, kun sinä lisäännyit toisen naisen kanssa juuri silloin kun hän oli murrosikäinen. Oikeastaan teiniraskaus voi ollakin sinun syysi! Jätit tyttäresi huomiotta ja perustit uuden perheen ja uudet lapset ja jätit entisen oman onnensa nojaan.

Luoja varjelkoon lapsianne, jos sinun nykyinen vaimosi on niin tyhmä, mitä aloituksessasi kerroit!

Mistä tuollaisia idiootteja oikein sikiää.

olet itsekäs pöhkö

Kysyitkö Sinä tyttäresi mielipidettä uusien lapsien hankintaan? Tai isältäsi haluaako tämä ukiksi? Kyllähän minunkin mielestäni 44v on nuori ukki ja vielä "hurjemmalta" kuulostaa 17v äiti....Mutta vauva on jo tulossa ja äiti tarvitsee tukea, niin vanhemmiltaan kuin muiltakin tuttavilta ja ystäviltä.

itse nuorena äitinä ajattelen vain kuinka ikinä mitenkään voisin edes harkita olevani missään tekemisissä isäni kanssa jos hän sanoisi "ettei ole valmis ukiksi". täysin pöyristyttävää.. millä oikeudella sinä päätät oletko valmis ukiksi, etenkään kun kyse on asiasta joka ei millään tasolla sinulle ihan oikeasti kuulu.
ymmärtäisin vielä jos sanoisit ettet halua ottaa vastuuta lapsenlapsestaja hänen kasvatuksesta, koska tyttäresi ei olisi itse siihen kyvykäs, mutta siitä ei tainnut edes olla kyse. voisit sen verran kasvaa ihmisenä että tajuaisit ettei ole vanhempien tehtävä tuomita lasten tekoja tai tehdä päätöksiä heidän puolestaan, vaan tukea ja auttaa niillä tavoilla joilla pystyy vaikka ei itse kyseisellä tavalla toimisikaan.

Olisit käyttänyt kortsua silloin 18 vuotta sittenb niin ei tarvitsisi narista.

nyt lapsenlapsia 2, mutta en tapaa heitä oikein koskaan.
Olin 19v. kun sain esikoisen menin naimisiin 18v.
Esikoinen on jo melkein 27v..itse nyt 45v.
Ymmärrän tunteesi, alkuperäinen kirj.Samaan aikaan on isä..exä, uusio-isä ja vieläpä ukki.

Tiedän pariskunnan jossa vaimo on yli 20v ja mies jo yli 50v, heillä kaksi lasta.Miehellä on edell.liitosta jo yli 20v lapsia..Miten sitten kun lapset on 20v onko isä enää elossakaan..jne herää kysymyksiä.

kuulehan nyt vaari...sä olet just sopiva siihen ukin hommaan, etpähän luultavasti ehdi uuden perhees kanssa ees lapsenlapsi aikoja näkemään, kun alkaa olla tota ikää siinä vaiheessa. ..ja kumman "vapaata"sul näyttää olevan, ku joudat tääl netis itkemään kaatunutta maitoa...ja ymmärsinkö oikein...et ole viel ees kertonu vaimolles, mut tänne kyllä...hmmmm

Voi pyhä yksinkertaisuus miehiä.... pelottaa et nuorivaimo jättää ukin hahahaha.....

Tytär on nyt 15v ja olen itse 38v. Voisin hyvinkin kuvitella itseni isovanhemmaksi kuuden vuoen kuluttua iässä 44v. Toki toivon että tytär hankkii kunnon koulutuksen, mutta ei lapsi sitä estä. Päin vastoin, itse opiskelin perheellisenä insinööriksi ja luulen että hyvä opintomenestys oli enneminkin vakiintumisen ansiota.

Olisi kannattanut aikanaan miettiä, missä vaiheessa perustat perheen! Jos olisit ollut fiksu, ja tehnyt lapsesi vasta nelikymppisenä eli ts. jättänyt ensimmäisen avioliiton väliin. Silloin varhainen ukiksitulo on mahdotonta.

En voi käsittää, miten joku ihminen voi suhtautua noin itsekeskeisesti pienen lapsen syntymään. Eiköhän se lapsenteko ole tyttäresi oma asia ja oma ilo, ja hoida sinä vaan oma tonttisi!

Tuossa iässä pitäisi todellakin odotella isovanhemmuutta, eikä hoidella omia vaippaikäisiä.

Itse olen 38 ja tytär on 15, oikeastaan toivoisin olevani isoisä 44 vuotiaana, jolloin tytär on saman ikäinen kuin minä vanhemmaksi tullessani.

Itse olin vielä opiskelemassa kun perustin perheen ja väittäisin että opintomenestys vain parani perheen perustamisesta.

Tuossa iässä pitäisi todellakin odotella isovanhemmuutta, eikä hoidella omia vaippaikäisiä.

Itse olen 38 ja tytär on 15, oikeastaan toivoisin olevani isoisä 44 vuotiaana, jolloin tytär on saman ikäinen kuin minä vanhemmaksi tullessani.

Itse olin vielä opiskelemassa kun perustin perheen ja väittäisin että opintomenestys vain parani perheen perustamisesta.

VITU SPEDE EI TAIDA OLLA SULLA PÄÄTÖS VALTAA TULEEKO SUSTA UKKI VAI EI??? VITTU PITÄSKÖ SUN TYTTÖS TEHÄ LAPSIA SILLON KU SÄ SITÄ HALUU VITTU MEE ITTEES!!! JA MITÄ VITTUA SE SUN UUDELLE HUTSULLES KUULUU SAAKO SUN TYTTÖS LAPSEN VAI EI!!??!?!?! JÄTKÄ TAITAA OLLA PAHASTI TOSSUN ALLA AMMU ITTES VITTU HUH HUH UUDET LAPSENI MENEVÄT SEKAISIN KUN OLEN ISÄ JA UKKI HAISTA NYT VITTU!!!! TEITKÖ ITE LAPSESI KUN ISÄSI OLI 60V?? FUCK YOU DAMN ASS

kyllä on sitten säälittävää miten et voi olla onnellinen tyttäresi puolesta vaan heti olet ajattelemassa uutta perhettäsi!!

Jotenkin ihanaa. meistä tuli vaimon kanssa 32-vuotiaana isovanhempia, eli olemme mummu ja pappa =) Hassuahan tuo on olla näin nuorena isovanhempi, vaikka tyttäremme lapsi voisi olla meidän lapsi. Kyllähän tuo saa ihmisten ilmeet muuttumaan kun katsovat vaunuihin ja sanovat että onpas teillä suloinen lapsi ja siihen kun viellä lisää, että onhan tuo suloinen lapsenlapsi, niin kyllä siinä ihmisten naama muuttaa muotoaan tavalla tai toisella. Onhan tässä mukavaa se, että ei tarvitse enään itse tarvitse alkaa tekemään lisää vauvoja, kun tyttären vauvaa pitää hoidossa.

4 lasta joista 2 aikuista ja 2 alle 10 vuotiaita ja ja olen 44v.Vanhimmalla lapsellani on jo itsellä 2 lasta jotka ovat kohta 3,5v ja 5,5v. Itse olin siin alle 40 kun minusta tuli mummi enkä yhtään ole siitä pahoillani eikä minulle ole tullut tuollaista ajatusta etten halua lapsenlapsia eikä sitä vanhemmilta kysytä koska vanhemmat haluavat isovanhemmiksi, se kun on jokaisen ihmisen oma asia koska ovat valmiita perustamaan perheen. Ei ne sinun lapsesi mene siitä "sekaisin" niinkuin väität. Tuo sinun juttusi on aivan normaalia vaikkakin tyttäresi on hieman nuori mutta vain 2v nuorempi mitä itse olin kun sain esikoiseni.

Heppoinen selitys...ja mitä se uudelle vaimollesi kuuluu jos sinusta ukki tulee. Ole iloinen että lapsesi kertoi asian sinulle ja haluaa ottaa lapsen vastaan eikä tee aborttia joka luultavasti painaisi hänen mieltään loppuelämän. Ole tyttäresi tukena ja vaikka et ehkä niin iloinen ole asiata niin älä ainakaan tyttärelles sitä näytä ja sano. Toivon teille kaikille onnea ja iloa uudesta pienokaisesta !

Heppoinen selitys...ja mitä se uudelle vaimollesi kuuluu jos sinusta ukki tulee. Ole iloinen että lapsesi kertoi asian sinulle ja haluaa ottaa lapsen vastaan eikä tee aborttia joka luultavasti painaisi hänen mieltään loppuelämän. Ole tyttäresi tukena ja vaikka et ehkä niin iloinen ole asiata niin älä ainakaan tyttärelles sitä näytä ja sano. Toivon teille kaikille onnea ja iloa uudesta pienokaisesta !

Mikä ihmeen juttu tuo on????
Eihän se ole numeroista kiinni.

Nauti jos tyttäresikin nauttii.

Oletko kysynyt tyttäreltäsi haluaako hän äitipuolen...tai halusiko hän tulla tädiksi...tuskinpa vain olet kysynyt. Kyllä kai tyttäresi lapsi voi kutsua sinua vaikka sedäksi tai puhutella nimelläsi jos et ukki halua olla....Tärkeintä on kuitenkin, että tuet tytärtäsi ja olet lähellä tarvittaessa....Tässä ei todellakaan ole sinun kysymys.....

On kuule just niin vaikeeta kuin ite teet - omille lapsilles olet isä ja lapsenlapsille ukki! Niin se on mennyt ennenkin eikä tietääkseni kukaan ole ukki-tittelistä vanhentunut...HÖPSÖ!

Lieköhän sinulla omaakin syyllisyyttä kun et ole hoitanut omaa 17 vuotiasta tytärtäsi ,vaan olet jo heti laittanut uuden perheen ,ja kun nyt tytär raskaana tukesi hänelle vähäistä ja asia kiusallinen ?Ja lapsesi myös tämä tahtoisi tukeasi just tässä elämän tilanteessa enemmän kuin sinä lapsellinen joka mietit kuinka kiusallista jos tytär saa lapsen .ja uusia omia lapsiasi ,jotka kiireellä olet kyhännyt välittämättä siitä mitä jo olemassa oleva tyttäresi asiasta ajattelee ? mietippä tätäkin turhuuksissasi ?

Ei sinusta tee nuorta se, että olet ottanut uuden, itseäsi selkeästi nuoremman vaimon ja tehnyt muutaman taaperon hänen kanssaan. Ukki-iässä olet jo, pappa-hyvä..

mikset ajattelisi asiaa niin, että ompas ihanaa olla nuori ukki! jaksaa touhuta kaikkea lastenlasten kanssa ja näkee vielä seuraavankin sukupolven (kenties). jätä hyvä mies oma napa taka-alalle ja ajattele asian valoisia puolia!

itselleni jos omat vanhemmat olisivat tuumanneet, että he ovat liian nuoria ukiksi ja mummiksi (onneksi tilanne oli päin vastoin

Minkäs tuolle voi? Halusit tai et näi on asiat. Tyttäresi on jokatapauksessa viimeistään ensi vuonna täysi-ikäinen. Voi olla mieleltään vielä lapsellinen, mutta synnytys sinänsä varmasti parempi hoitaa hieman nuorempana kun vanhempana.

Et ole mikään kovin vanha ukiksi, mutta et enään mikään pikku-poikakaan. Etkä mikään kovin nuori isäkään 1-vuotiaalle. Omaa iän kertymistä ei vaan huomaa...
"Uus perhe" ja uudet lapset uuden puolison kansssa tuovat mielestäni aina myös "jotain ongelmia" mukanaan (verrattuna perinteiseen ydinperheeseen). Eikä tässäkään tapauksessa ainakaan mitenkään auta asiaa. Sillekään ei tietenkään voi mitään...Elämässä on asioita, joiden kanssa on vain opittava elämään.

... sitä sinulta kysytä. Ja nykyiseltä vaimoltasi vielä vähemmän. Pitäisikö tyttäresi tuhota yksi kokonainen ihmiselämä vain siksi että sinulla menee pasmat vähän sekaisin? Kasva aikuiseksi hyvä mies. Haluat itse elää kolmikymppisen elämää pienine lapsinesi, etkä mitään ukin titteliä? Minusta tuli täti 3 -vuotiaana, enkä ole saanut siitä mitään traumoja. Vaan siskon lapsesta ystävän ja kasvinkumppanin. Eivät lapsesi mieti sinun titteliäsi, vaan ottavat uuden tulokkaan lähinnä serkun tai sisaren asemaan elämässään.

mikä ongelma toi nyt voi olla luulis et olisit tyytyväinen jotta sinun / teidän ei tarvi enää tehä lapsii kun tyttäresi tekee ja saat vain katella vierestä. kyllä meillä on ainakin kaikki tykännyt lapsen lapsista jo nuorena kun ajattelee et minun mummo teki ekan 22v. ja äitini teki 22v. ja siskoni teki 22v. ekat lapset miten nuorii ne on ollut minä olin 19 kun tein ekan ja äitini oli sillon 45v. mitä sit kun olisit 60v. et sä sillon jaksaisi katsoo edes yhden päivän ajan vuodessa sitä lapsen lasta vaikka se olisi kylässä vain kun touhuu riittää ja ääntä ja vaipan vaihtoo. sinusta ei ole edes tueksi tyttärellesi..... muuta kun sanallista. luulis et iso ihminen osas jo ajatella enemmän tytärtään kun itseensä........... jos niin miten oot voinut tehdä lisää lapsii vai onko ne tehty vain siinä pelos että suhde pysyy tyytyväisenä .........

mikä ongelma toi nyt voi olla luulis et olisit tyytyväinen jotta sinun / teidän ei tarvi enää tehä lapsii kun tyttäresi tekee ja saat vain katella vierestä. kyllä meillä on ainakin kaikki tykännyt lapsen lapsista jo nuorena kun ajattelee et minun mummo teki ekan 22v. ja äitini teki 22v. ja siskoni teki 22v. ekat lapset miten nuorii ne on ollut minä olin 19 kun tein ekan ja äitini oli sillon 45v. mitä sit kun olisit 60v. et sä sillon jaksaisi katsoo edes yhden päivän ajan vuodessa sitä lapsen lasta vaikka se olisi kylässä vain kun touhuu riittää ja ääntä ja vaipan vaihtoo. sinusta ei ole edes tueksi tyttärellesi..... muuta kun sanallista. luulis et iso ihminen osas jo ajatella enemmän tytärtään kun itseensä........... jos niin miten oot voinut tehdä lisää lapsii vai onko ne tehty vain siinä pelos että suhde pysyy tyytyväisenä .........

Mieheni on 39 vuotias ja vaari, poika 17- vuotias. Meillä ei ole yhteisiä lapsia ja hänellä kaksi lasta ja on jo vaari. Minä olen tottunut siihen vuosien varrella...:)
Meni miehellänikin aikaa totutella ajatukseen, mutta loppujen lopuksi osasi iloita asiasta ja kun lapsi syntyy ja näet sen niin tilanne on varmaan eri, osaat ajatella asiaa eri kantilta.
Voimia ja kyllä kaikki järjestyy, usko pois...:)

Mitä sä sitä tänne tuut valittamaan.

Kysyitkö sinä tytöltäsi, halusiko hän pikkusiskoja tai -veljiä noin "isona"?
Nauti lapsistasi ja ukiksi tulostasi täysillä, kaikki eivät siihen osaan edes pääse vaikka tahtoisivatkin. Olet etuoikeitettu.
Tulin mummoksi 50 vuotiaana, ei minulta kysytty haluanko, enkä sellaista koskaan odottanutkaan. Nyt minulla on kaksi ihanaa pientä lapsenlasta ja kolmas tulossa.
Sitäpaitsi, jos nykyinen vaimosi on aikuinen nainen, ei hän loukkaannu, vaikka saakin nukkua ukin kainalossa.

Halusiko tyttäresi, että teet uuden naisen kanssa lapsia? tuskin häneltä kysyit! Olet todella lapsellinen ja vielä tuollaisella lapsia, kyllä on huvittavaa

...pienet on miehellä murheet. Tunnetko
itsesi vanhaksi jos tulet ukiksi tuossa iässä? Mikähän mahtaisi olla sinusta hyvä ikä siihen? Sittenkö kun olet jo toinen jalka haudassa ja toinen haudan partaalla? Vai kuin??

Minä olin 41v kun minusta tuli mummi ja mieheni silloin 48vja me oltiin kumpikin ihan onnessamme. Veljeni tuli ukiksi ollessaan 36 tai 37, eikä sitä yhtään harmittanut tulla ukiksi...tietysti mietitytti miten tyttö selviää ja miten he voivat olla tukena hänelle ja noin. Hänellä oli silloin vielä alle kouluikäisiä kaksi poikaa, eikä yhtään heitä ihmetyttänyt että miten iskä voi olla samaan aikaan ukki. Joten ei oikein pätevä selitys tuo.
Pelkäätkö että uusi vaimosi jättää sinut kun joutuu nukkumaan ukin vieressä *nauraa*

Ethän sinä mies hyvä ole yhtään sen vanhempi kuin olet vaikka ukiksi tulisitkin...ja se mitä mieltä ex-vaimosi on asiasta ei varmaan vaikuta asiaan mitenkään...siiis siihen että miten sinä koet asian.

Miettikää mieluummin exänne kanssa että miten voitte parhaiten tukea tytärtänne nyt, sillä nyt hän tarvitsee varmuuden että te kumpikin rakastatte häntä ja tuette kaikesta huolimatta. Tyttärenne on kuitekin ehkä se joka on kaikesta eniten hämillään tilanteesta koska hänestähän on tulossa nuori äiti ja se on suuri vastuu.

Tsemppiä vaan teille kaikille ja onnea kuitenkin kovasti :)

PS. Mikään ei ole ihanampaa kuin se kun pienet kädet kiertyvät kaulaan ja lapsi sanoo " mummi, mä rakastan sua tooosi paljon". Se on oikeesti mahtava tunne :))

vanhemmat lapset saivat omia lapsiaan jo vielä kun isi ja äiti puskivat uusia omiaan perheeseen. Eikä siinä ollut mitään outoa. Minunkin äiti teki nuorimman lapsensa, kun hänellä oli lapsenlapsia jo iso liuta.

Sinun tehtäväsi on olla onnellinen tyttäresi raskaudesta ja tukea häntä kaikin mahdollisin keinoin. Sinulla on kokonainen perhe, työ ja toimeentulo, mutta tyttärelläsi ne kaikki on vielä edessä. Sinun pienet lapsesi ottavat asian varmasti luonnollisemmin kuin sinä tunnut ottavan!

Ole oikea isä ja rakasta tytärtäsi auttaen ja tukien!

...pienet on miehellä murheet. Tunnetko
itsesi vanhaksi jos tulet ukiksi tuossa iässä? Mikähän mahtaisi olla sinusta hyvä ikä siihen? Sittenkö kun olet jo toinen jalka haudassa ja toinen haudan partaalla? Vai kuin??

Minä olin 41v kun minusta tuli mummi ja mieheni silloin 48vja me oltiin kumpikin ihan onnessamme. Veljeni tuli ukiksi ollessaan 36 tai 37, eikä sitä yhtään harmittanut tulla ukiksi...tietysti mietitytti miten tyttö selviää ja miten he voivat olla tukena hänelle ja noin. Hänellä oli silloin vielä alle kouluikäisiä kaksi poikaa, eikä yhtään heitä ihmetyttänyt että miten iskä voi olla samaan aikaan ukki. Joten ei oikein pätevä selitys tuo.
Pelkäätkö että uusi vaimosi jättää sinut kun joutuu nukkumaan ukin vieressä *nauraa*

Ethän sinä mies hyvä ole yhtään sen vanhempi kuin olet vaikka ukiksi tulisitkin...ja se mitä mieltä ex-vaimosi on asiasta ei varmaan vaikuta asiaan mitenkään...siiis siihen että miten sinä koet asian.

Miettikää mieluummin exänne kanssa että miten voitte parhaiten tukea tytärtänne nyt, sillä nyt hän tarvitsee varmuuden että te kumpikin rakastatte häntä ja tuette kaikesta huolimatta. Tyttärenne on kuitekin ehkä se joka on kaikesta eniten hämillään tilanteesta koska hänestähän on tulossa nuori äiti ja se on suuri vastuu.

Tsemppiä vaan teille kaikille ja onnea kuitenkin kovasti :)

PS. Mikään ei ole ihanampaa kuin se kun pienet kädet kiertyvät kaulaan ja lapsi sanoo " mummi, mä rakastan sua tooosi paljon". Se on oikeesti mahtava tunne :))

Jos rakastat tytärtäsi, kannattaa olla hänen tukenaan, muutenkin oli asia mikä tahansa. Vaikka uusi vaimo ei ilahtuisi, on kyse Sinun tyttärestäsi ja tulevasta lapsenlapsesta. Kyllä luulisi uuden vaimonkin olevan myös sinun tukenasi. No ei tyttäresikään ole kovin vanha äidiksi, joten te voitte yhdessä kasvaa sinä ukiksi ja tyttäresi äidiksi. Voitte yhdessä tukea toisianne.

Älä jätä tytärtäsi yksin. Se ei ole muutenkaan helppoa olla 17 vuotiaana raskaana.

hei, luulis että ero jo sinänsä olis pehmittänyt sut? Oletko tossun alla? Olet jo kokenut eron, eikö se pehmittänyt sua mitenkään? tajuamaan tätä elämää? älä ole itserakas, tossun alla. Jos mä olisin sun tyttäres ja raskaana ja saisin tollasen vastaanoton, en tunnistaisi sua ees isäkseni...elämä on tässä ja nyt. Mulla on myös sun tyttäres ikäisiä lapsia ja itsekin sain lapsen 44 vuotiaana, olen myös uusperheestä, ja nyt 4 ja 6 v lapset lisäksi, jos tyttäreni ilmoittaisi raskaudestaan, tukisin heitä tottakait, mutta ero onkin siinä että olen nainen, en tunteeton minä minä minä itserakas mies niinkuin sä olet, voi tytär parkaasi kun on tullainen isä tai isäksi sanottu...ei oikea isä....

Siis mikä on ihan oikea syy siihen, että olet niin järkyttynyt? Menevätkö nämä uudet lapset, joiksi heitä nimität, edellisen liiton lasten edelle? Kyllä kaikkien lasten tulisi olla yhtä arvostettuja. Olet tavattoman itsekäs mies, jos kuvittelet, että lapsesi kysyy sinulta, koska saa ruveta vauvoja tekemään. Kyllä niitä vahinkojakin valitettavasti sattuu myös teidän täydellisten ihmisten lapsillekkin, ja mieti olko uutinen järkytys tyttärellesikin. Tuijotatko ehkä vähän liiaksi omaa napaasi hyvä mies? Nämä uudet lapsesi ovat sen verran pieniä, etteivät tajua lastenlasten merkitystä, sehän on hienoa, että tyttäresi tulevalla lapsella on sitten aikanaan ikäistään seuraa. Omalla lapsellani ei ole ollut, koska sisaruksia ei ole siunaantunut ja serkut, tädit ja enot ovat jo aikuisia, kurjaa sekin on. ja voisinpa sanoa että olet itse jo sen verran iäkäs, että sinunakin jo harkitsisin lasten teon jatkamista, häpeävät lapsiraukat isäänsä, joka huitelee kuusissakymmenissä heidän olleessaan vasta parikymppisiä, ja voihan olla niinkin, ettet heidän lapsistaan ehdi koskaan nauttimaankaan. Joten kasva aikuiseksi ja nauti lapsenlapsistakin nyt, kun vielä jaksat touhuta.

Olisit itse ajatellut asioita ennen toisen sarjan tekemistä! Järkevä mies osaa tuollaisen asian ennakoida. Miksi ihmeessä pitää joka suhteeseen hankkia "rakkauden hedelmät"?? Ja joka tapauksessa asia on jo näin, lapsi tulossa, halusit tai et. Tuo ajatus ettei lapsesi ymmärrä on naurettava; lapsi ei moisella tavalla asiaa ajattele vaan asenne tulee aikuiselta. Ja jos nykyinen vaimosi ei suvaitse asiaa- olet valinnut huonon muijan! Tasapainoinen nainen hyväksyy kaikki lapset eikä koe tulevansa uhatuksi lapsen taholta. Suhteenne ei ole terveellä pohjalla, sentään uusioliitto! Lisäksi kehotan miettimään asiaa tyttäresi kannalta; mietitkö (kysyitkö hyväksyntää) uuden sarjan tehdessäsi miltä tyttärestäsi tuntui kun sai sisarpuolia??? Ja vielä noin suvaitsemattoman äitipuolen!!!

Itse sain esikoisen v.2005 23vuotiaana, vanhempani oli silloin 43-ja 42-vuotiaat.. Monta vuotta ennen kuin heistä tuli isovanhempia he pohtivat ääneen et olisi kiva kun olisi lapsenlapsia :D Jos tyttärestäsi tuntuu että nyt on aika perustaa perhe, ei siihen voi muut vaikuttaa, elämä menee niinkuin sen kohtalo on suunnitellut.. Et sinäkään tainnut lapsiltasi kysyä että haluaako ne vielä pikku sisaruksia kun lisää lapsia suunnittelitte.. Minä olisin onnellinen jos poikani tulisivat/tulevat kertomaan minulle joskus tulevaisuudessa että he puolison kanssa saavat vauvan, olin sitten 40v tai 60v.. Toivon sinunkin olevan onnellinen ensi reaktion laannuttua...

mun 2:lla serkulla on niitä nuorempi setä. Ja mun tädin nykyisen siskon poika on saman ikäinen kuin tädin nykyinen. Mitä suuremmalla ikä haaraumalla lapsia tekee sitä toden näköisempää se on. ja sä oot itse vielä nuori tekee lisääkin. lapsista voitulla hyvätkin kaverit

Itse tulin mummiksi 40 vuotiaana ja se oli aivan ihanaa.Nyt poika on 7v ja uusi lapsenlapseni 2kk.Minusta on hyvä olla nuori mummi.Asun yksin ja minulla on työn lisäksi paljon vapaa-aikaa

Minkäs ikäinen oma isäsi oli kun itse tulit isäksi? Ja miltähän sun lapsesta tuntuu kun olet 60v ja hän vasta 20 v. Ja jos sun nykyinen vaimo on yhtään älykkäämpi kuin sinä, tukee hän tytärtäsi, saahan oma lapsesi kivan kaverin muutaman vuoden päästä.
Kirjoituksesta päätellen olet aika itsekäs ja etääntynyt ensimmäisestä lapsestasi.

No eikös se ole ihan sun oma päätös jonka olet aikanasi tehnyt!!! Kun päättää tehdä oman lapsen nuorena ottaa sen riskin että tulee myös isovanhemmaksi nuorena. Mielestäni aika selvä juttu, ei voi vain valita toista (siis että saa lapsen nuorena, mutta tulee isovanhemmaksi vasta vanhana). Ja kysyitkö sinä silloin kun uutta perhettäsi perustit häneltä haluaako hän lähes aikuisena sisaruksia? Jos uusi vaimosi ei innostu, kannattaa todella miettiä miten sinä suhtaudut, se on sinun isovanhemmuutesi (jota ei kannata menettää...)!

Ovat vanhempani tulivat isovanhemmiksi alle 45-vuotiaina. Meillä ei ainakaan ollut ongelma, että sisarukseni kutsuivat vielä äidiksi ja isäksi ja lapseni mummoksi ja vaariksi. Eikä vanhemmillani ollut edes uusioperhettä vaan kaikki sisarukseni ovat "kokosisaruksia" (silloin sisarukseni 2v ja 6v).

Tilaisuus tulla isoisäksi ensimmäistä kertaa on nyt! Sitä ei kannata missata!!!

No eikös se ole ihan sun oma päätös jonka olet aikanasi tehnyt!!! Kun päättää tehdä oman lapsen nuorena ottaa sen riskin että tulee myös isovanhemmaksi nuorena. Mielestäni aika selvä juttu, ei voi vain valita toista (siis että saa lapsen nuorena, mutta tulee isovanhemmaksi vasta vanhana). Ja kysyitkö sinä silloin kun uutta perhettäsi perustit häneltä haluaako hän lähes aikuisena sisaruksia? Jos uusi vaimosi ei innostu, kannattaa todella miettiä miten sinä suhtaudut, se on sinun isovanhemmuutesi (jota ei kannata menettää...)!

Ovat vanhempani tulivat isovanhemmiksi alle 45-vuotiaina. Meillä ei ainakaan ollut ongelma, että sisarukseni kutsuivat vielä äidiksi ja isäksi ja lapseni mummoksi ja vaariksi. Eikä vanhemmillani ollut edes uusioperhettä vaan kaikki sisarukseni ovat "kokosisaruksia" (silloin sisarukseni 2v ja 6v).

Tilaisuus tulla isoisäksi ensimmäistä kertaa on nyt! Sitä ei kannata missata!!!

sano likallesi että opettaa lapsensa kutsumaan sinua nimeltä.
Olen pahoillani mutta valinta olet isovanhempi ei ole sinun.

Vai tuliko fiilis että et olekaan niin nuori kuin kuvittelit?
Selaista se on, kasva aikuiseksi, se auttaa.

sitähän ei sulta kysytä haluakko vai et

Heips!älä nyt hassuja höpise!Nythän on kaikkein paras aika tulla ukiksi.(Jaksat vielä omiesi ja lastenlastesi kanssa.)Jos tulisit ukiksi vasta esim.60v,eihän sitä tiedä jaksaisitko enää ja onko terveytesi vielä hyvä silloin,tai oletko elossa edes silloin?OLE YLPEÄ,KUN OLET NUORI UKKI!minä olen 41v. mummo ja olen nauttinut joka hetkestä täysin rinnoin.itselläni iltatähti 8v. ja ylpeänä selittää olevansa täti jo kolmelle.Leikkivät keskenään ja "täti" on "paras".jos nykyinen vaimosi ei ymmärrä asiaa,niin se ei ole sinun ongelmasi!Tue lastasi ja jos todella rakastat häntä,niin olet tukena ja turvana,kun vauveli syntyy!Lapset eivät mene sekaisin mistään,jos heille kerrotaan asiat rehellisesti niinkuin ne ovat ja eletään sen mukaan,miten elämän tosiasiat ovat.Toivon todella,että tyttäresi nauttii vauvastaan ja saa kaiken isällisen tukesi!ONNEA ja hyvää kesää teille kaikille!ps.mikään ei vedä vertoja sille,että pieni suloinen lapsi sanoo mummi "akas"!

ainakaan tee tyttärestäsi murhaajaa.

Voi, voi ... minusta tuli mummi 40 v ja olin onnellinen ja poikani on ollut onnellinen ja hänen perheensä, ovat kypsiä vanhempia.
Olen ylpeä mummoudesta ja toivon sinunkin kasvavan UKIKSI , toivon "uusio naimosikin" hyväksyvän? Elämän on jatkuttava, jookos?

Mitenkä se sun nykynen vaimo reakoi, ei taida tykätä olla vaarin vieres, pitää sua jo ikäloppuna vai............... Vai hajetko sä ite sitä ikinuorta itestäs.............. katoppa poika peiliin. Mummoksi 40 ja ylpeä olin nyt jo 5 lastenlasta ihanaa viettää aikaa lapsosten kans

Moi...olen itse 23 vuotias kohta neljän lapsen äiti.käynyt koulut tässä sivussa ja lisää opiskelemassa.lapseni ovat 5 4 ja 2 vuotiaat ja neljäs syntyy ensivuoden alussa olin itse 17 vuotias kun sain ensimmäisen lapseni ja sama tilanne muutenkin....vanhempani olivat eronneet aikoja sitten isälläni uusi perhe 4 ja 3 vuotiaat tytöt silloin ja isä oli 42 vuotias kyllä kaikki hyvin menee jos vaan tyttäresi itse pystyy kantamaan vastuun omasta ja saa tukea jota tulee tarvitsemaan!

Siis SINÄ olet liian nuori ukiksi?
Siksikö että olit sopivan nuori pyörittämään vielä VAIN 1v kakaran?

IIIIK en halua tulla ukiksi, koska MINUN lapseni olisi vasta 2v kun olisin jo UKKI miten MINÄ voin kestää tämän?

Onhan se kamalaa jos aina nussii nuorempia naisia ja saa aina vaan nuorempia lapsia.

Ne ensimmäiset "Väärät" lapsethan saavat tehdä lapsia VASTA kun ITSE en enää kykene tekemään lapsia!!

On maailma julma!!
Kuinka MAAILMA voi antaa toisten turhien lasteni tulla raskaaksi?
Kun pianhan MINULLA on uusi perhe, jossa tämän uuden vanhan perheen lapset ovat 17 .. OLEN vasta 57v kun uuden perheen vanhin lapsi on 17 ja saattaa olla raskaana.. IIIIK! EN OLE SOPIVAN IKÄINEN UKIKSI!!

AMEN!

Älä viitsi aikuinen mies vinkua turhasta!

Ihan hirveetä miten voitkin suhtautua noin tyttäreesi ja hänelle tärkeään elämän muutokseen. "Kun minun uusi vaimoni ja uudet lapseni voi voi mussun mussun"! ! ! Tajuatko edes mitä suustasi päästät!? Et selvästi välitä paskan vertaa "vanhoista" lapsistasi, uskottelet itsellesi vain että niin teet!

iässä tyttäresi lapsen tekee. Ei sillä ole mitään väliä minkä ikäisenä ukiksi tulee. Pääasia on että tukee omaa lastaa. Olisit onnellinen siitä että edes lapsenlapsia saat. Jos kauheasti rupeat tyttäresi raskaudesta motkottaa niin pian voi käydä niin että et saa ikinä nähdäkää lastenlastas. Olethan itsekin tehnyt lapsia "aika vanhana" jos lapsesi kerran on yksi vuotias. Sama homma siinäkin pätee (olisit kysynyt tyttäreltäsi haluaako se enään isosiskoksi).

et ole tosissasi, ethän?

44-vuotias on jo ihan ukin ikäinen siitä ei pääse mihinkään, mutta onko 50-vuotias enää sopiva teinien isäksi? Liika vanha ja ihan ukki, meinaa suurimmaksi osaksi teinien mielestä. Et sitten uuden vaimosi kanssa yhtään miettinyt näitä 4-ja 1vuotista lapsianne kuinka he kärsivät murrosikäisinä liian vanhasta isästä?

hän kysyy sinulta miten uusi vaimosi suhtautuu.... Herää pahvi!

Ei tässä pahasta mielestä ole kyse vaan siitä että tuohon ikään luulisi olevan jo aikuinen ja tyttäresi ei vielä ole ihan aikuinen. Sää ongelmoit itse miten omat pikkuisesi suhtautuu - ne suhtautuu ihan normaalina asiana koska niitä ei muiden ihmisten ennakkoasenteet häiritse. Itse sinä sekaisin olet eikä lapsesi

Tulipas aihe sopivasti tänne,näin nimittäin tänään pojanpoikani eka kerran ja olen 45 v. ja olen ylpeä pappa,siis ei harmita pätkääkään nähdä uuden sukupolven nostavan päätään.
Eli mitä mies valitat ole onnellinen tyttäresikin takia

minkäs sille voit, usein mies on samaan aikaa isä ja ukki!!mieti nyt vähän, et ole mikaan kummajainen tässä maailmassa.siis onnittelut sinulle!!

Jos kerran olet vastuuntuntoinen isä (myös ed avioliitosta olevalle tyttärellesi) ole sitä myös ukkina! Ei tilanne ole katastrofi alkuunkaan, kunhan totut ajatukseen ja saat myös nykyisen vaimosi siihen tottumaan. Ei tilanne vähennä miehisyyttäsi/mieskuntoasi, jos sitä pelkäät. Uudesta tilanteesta saattaa jopa olla etua, kun jatkossa mietitte, mistä saada luotettava lapsenvahti omille tenavillenne (tai päinvastoin voitte tarjota luotettavaa hoitopaikkaa tyttäresi muksulle). Huomaathan, että elämässä kaikki ei mene käsikirjoituksen mukaan, mutta yllättävät sivujuonet ovatkin juuri elämän suola, jota tarvitsemme.

oman tytön,ja siinä vaiheessa oli jo kahden lapsen mummo.Omalla lapsella ja lapsen lapsella on vain vuosi ikäeroa.On tosi kivaa kun lapset saavat leikkiä ja olla yhdessä.Nyt siskoni tyttö on jo viiden lapsen täti,vakka ikää on vasta kahdeksan vuotta.

oman tytön,ja siinä vaiheessa oli jo kahden lapsen mummo.Omalla lapsella ja lapsen lapsella on vain vuosi ikäeroa.On tosi kivaa kun lapset saavat leikkiä ja olla yhdessä.Nyt siskoni tyttö on jo viiden lapsen täti,vakka ikää on vasta kahdeksan vuotta.

Pitäisi vähän katsoa itseäkin peilistä. Kyllä lapset pitäisi hankkia alle 30 tai viimeistään alle 40, niin voisi itsekin tulla ajoissa ukiksi, niin jaksaa leikkiä niiden pikku nassikoiden kanssa. Oikeassa elämässähän ei edes tarvitse kysyä milloin vanhemmat haluavat ukiksi ja mummoksi ja lapsetkin tulevat maailmaan usein lupaa kysymättä.

Ensinnäkin tulee mieleeni,että tyttäresi on lähes täysi-ikäinen ja itse päättää asiasta varmasti ja vastuu on tärkein asia ,joka hänen tulee ymmärtää .

Toiseksi tuli mieleen, että ymmärrän tekstisi siten, että tuomitset tyttäresi jos /kun hänestä tulee äiti !
Eieiei.. Luulisi sinun tukevan häntä kaikin tavoin .

Kolmanneksi ... jos puolestani olisin esim .sun 1 v lapsi , en haluaisi, jos saisin valita, että isukki on 62 v kun täytän 18 vuotta...
Pointti on se ,että et mielestäni saa tuomita tytärtäsi !

Mun omat vanhemmat ovat sanoneet, että eivät halua vielä isovanhemmiksi.
Mua itseäni ärsyttää suunnattomasti, tuo että ruvetaan sanoo OMILLE lapsille, että "en halua vielä isovanhemmaksi".
Eikö siitä pitäisi olla iloinen, että saa lapsenlapsen? -Omasta mielestäni pitäisi!

Ei kukaan voi määrä sitä, milloin tullaan isovanhimmiksi.

Kuule tuleva 44 v. ukki....
Sinulla on neljänkympin kriisi ja haluaisit olla uuden vaimosi rinnalla vielä 30 vuotias ainakin kaksikymmentä vuotta.
Jos olet itse tehnyt lapsesi nuorena niin mitä muuta kuvittelet kuin, että tulet mahdollisesti nuorena ukiksi.
Mitä teit vanhoilla päivilläsi vielä lapsia jos ukiksi tuleminen noin paljon rassaa..
Olet sen ikäinen mitä olet ja onneksi tyttäresi saa lapsen ja katsokkin, etttä olet hyvä ukki. Ja mitä tyttäresi asia uudelle puolisollesi kuuluu... ei yhtään mitään.
Kasva aikuiseksi ja ota vastuu lapsistasi. Äly hoi älä jätä.

Itse olen 41v ja mummiksi tulossa, pienimmäiseni ovat 7 ja 8 vuotiaita ja heistä on oikein mukavaa tulla sedäksi ja tädiksi parikymppisen isosiskon lapselle.

Ei me ihan oikeasti voida sanoa, että koska lapsemme voivat perheensä perustaa. Ja oikeasti on kiva tulla isovanhemmaksi vielä kun jaksaa.

Itse synnyin aikanaan nelikymppisille vanhemmille ja koska vielä seitkytluvulla tuo oli juuri se oikea ikä tulla isovanhemmaksi, kutsuin sitten äitiä ja isää kaupoilla mummiksi ja papaksi, kun nolotti se, että he olivat kaikkien kavereiden vanhempia rutkasti iäkkäämpiä.

Ja niinhän siinä sitten kävi, että eivät ehtineet kumpikaan olla isovanhempia ensimmäiselle lapselleni kuin muutaman vuoden ennen kuolemaansa.

Nykyään me ihmiset ollaan vaan niin itsekkäitä, että haluttais leikkiä teinejä loputtomiin...Biologian kannaltahan paras ikä synnyttää se ensimmäinen lapsi on parin kympin hujakoilla.

Ongelmaa asiasta ei varmasti lapsillesi, eikä uudelle vaimollesi (jos ei sitten ole tytöllesi mustis) tule, vaan ongelma on oman pääsi sisällä.

Neuvoisin järjestämään omat ajatukset, ennenkuin loukkaat läheisiäsi millään typerillä jutuilla.

Jospa kasvaisit itse ensin aikuiseksi... omaa elämäänsä se tyttäresi elää - ei sinun! Sinulta ei varmaan kysytä lupaa tähän asiaan!

''Lapset ovat vain lainassa''näin ainakin itse ajattelen omistani.. ja innolla odotan päivää jolloin alkavat elää omaa elämää...

Kylläpä kiukustuin kun sattumalta luin kirjoituksesi! Itse olen mummo 46 v., ja 10-v. poikani on sekä eno että setä. Tyttäreni oli 18 v. kun ilmoitti olevansa raskaana ja isällään on 2 v lapsi nykyisestä liitostaan. Mulle eikä pojalleni tullut minkäänlaista identiteettikriisiä isosiskon ilmoituksesta, mutta tytön isälle sitäkin suurempi. Tosi lapsellista ja ennen kaikkea itsekästä! Tyttärentyttäreni on nyt jo 1,5 v ja maailman suloisin pikkuinen. Koetahan sinäkin kasvaa aikuiseksi ja nauti vaariudestasi! Kaikkea hyvää tyttärellesi! toivottaa Mumma 46-v.

... juu tulin mummiksi 39-vuotiaana, tyttäreni teki saman ikäisenä (39v) iltatähden, ja iltatähti täyttää pian 3kk (Aivan syötävän ihana nuorimies). Iltatähden vanhin sisko on 18v, joka teki minusta mummin.

Jotkut kysyivät aikoinaan saako sanoa mummiksi, joka kyllä ihmetytti minua, koska olinhan mummi ja ylpeä siitä. Tottakai minua pitää sanoa mummiksi, koska olen mummi. Sehän olisi samaa kun isää ei saisi sanoa isäksi, tai äitiä ei saisi sanoa äidiksi. Typerää!


Tyttärestäsi tulee teiniäiti, mutta ei se mailman kamalin asia ole, päin vastoin. Tulokkaasta voi tulla sellainen sydänten valloittaja, että ei paremmasta väliä.


Toivon mukaan herra 44v toipuu ikäkriisistään tuotapikaa ja nauttii uudesta perheestään ja asemastaan tyttären elämässä.

Oletko ajatellut että näiden nuorempien lasten lapsien ukkina et välttämättä kerkiä edes olla, huonolla tuurilla siis?

...valita. Ole tyytyväinen, että PÄÄSET ukiksi. Minä olen jo 50 ja kun lapsiltani kyselin, että milloikas minusta ukki tulee, niin kumpikin oli sitä mieltä, ettei hänen puolesta sellaista koskaan tapahdu. joten minusta ei siis tule ukkia koskaan. Arvaa harmittaako???

Tuli mieleen tähän viestiketjuun liittyen yksi jännä tapaus pari kuukauden takaa..

Eräillä messuilla tuli sattumalta törmättyä yläaste aikaiseen koulukaveriin. Lähdettiin sitten kahvilaan rupattelemaan ja muistelemaan menneitä. Siinä joku aika kerrattiin ja kerrottiin menneiden vuosien tapahtumia kummankin kohdalla (oltiin viime kerran nähty sinä päivänä kun saatiin peruskoulun päättötodistukset kouraan). Jossain vaiheessa tuli puheeksi perheasiat.
Itse kerroin omat "tietoni" ensin: onnellisesti oltu parisuhteessa viitisen vuotta, oma ensimmäinen poika täyttää syksyllä kolme vuotta, ja emäntä tällä hetkellä odottamassa seuraavaa lasta.
Sitten kun tuli kaverin vuoro kertoa, niin hän pisti samantien sellaisen "pommin", että meinasi cappucinot mennä väärään kurkkuun. Hän kertoi, että hänestä oli pari viikkoa sitten tullut VAARI. Oli kyllä omalla kohdalla aluksi vähän vaikeuksia sulattaa tuota, kun mm. samanikäisiä ollaan molemmat.
Peruskoulu kun oli päättynyt, niin meidän (minun ja kaverin) tiemme oli eronnut. Minä menin lukioon, kaveri amikseen. Oli kaveri sitten melkein samantien ammattikoulussa löytänyt itselleen sopivan seurustelukumppanin. Seurustelua oli kuulemma puolisen vuotta kestänyt, kun olivat huomanneet että jotain oli nyt tullut pahemman kerran möhläiltyä. Kouluterveydenhoitajan tekemässä testissä oli sitten selvinnyt, että kaverin tyttöystävästä oli tulossa "äitee". No, kaveri sai sitten vähän erikoisemman 17-vuotis syntymäpäivälahjan.
Kaveri ja hänen tyttöystävänsä olivat sitten melkein samantien menneet naimisiin, kun 18 vuotta oli kummallakin lasissa, eli olivat nyt olleet jo sellaiset 16 vuotta naimisissa. Tänä aikana olivat tehtailleet vielä neljä lasta lisää!
Kaverin ensimmäinen tyttö, eli tuo joka oli jo ammattikouluaikana syntynyt, oli sitten ilmeisesti päättänyt seurata isänsä jalanjälkiä, kun oli myös 17-vuotiaana potran pojan pyöräyttänyt :D

Että on meitä moneksi!

Olet itse jo vanha ukko ja noin nuoret lapset.

Mutta kun lapsesi ovat nykyisen tyttäresi ikäiset kutsuvat sinua varmaan papaksi.
Olethan jo ikäloppu kun nyt nämä pienet ipanasi ovat aikuisia.

Tue tytärtäsi ja kasvata vaikka kaikki lapset samassa ryppäässä myös tyttäresi.

Olet hiukan yksinkertainen isä/tuleva ukki.

Hei!Kuulepas sinun olisi pitänyt ajatella tuota asiaa jo 18v.sitten,kun laitoin tyttäresi äidin raskaaksi.Kyllä ne tosiasiat on pakko hväksyä.Itse sinä olet aloittanut.Yritä leikki kestää loppuun asti.On minullakin 16v,oma nuorin ja pojan tytär 14.Minkäs sille voi.Otetaan elämä Jumalan kädestä sellaisena ,kuin se tulee.Rakkautta teille kaikille.Äläkä loukkaa tytärtäsi.Ole iloinen ja kiitollinen jokaisesta lapsesta ja lapsen lapsesta.Ystävällisin terkuin Sally

Toivottavasti sun vanhin tyttäres kertoo joskus näille sun pienille lapsille millainen sairas paska olet!

Kun minä olin kuusi vuotias oma isäni oli 60 vuotias. Kumpaakaan ukkia en ole nähnytkään. Oma isäkin ollut haudassa jo yli 20 vuotta. Nyt olen 46 vuotias.

Teiniraskaus on nykysin yleistä, eikä kyllä välttämättä kovin positiivinen asia mutta kyllä isänä ja äitinä pitää osata tukea noin suuressa elämää mullistavassa asiassa!Lapsen saaminen kasvattaa ja lähentää suhteita kun osaisitte nyt hyväksyä asian ja olla iloisia uuden pienokaisen tulosta!Negatiivine asenne ja ajattelu että "olen liian nuori ukki" on puhtaasti vain itsekkyyttä. Äiti ja isähän lapsen kasvattaa.

Teiniraskaus on nykysin yleistä, eikä kyllä välttämättä kovin positiivinen asia mutta kyllä isänä ja äitinä pitää osata tukea noin suuressa elämää mullistavassa asiassa!Lapsen saaminen kasvattaa ja lähentää suhteita kun osaisitte nyt hyväksyä asian ja olla iloisia uuden pienokaisen tulosta!Negatiivine asenne ja ajattelu että "olen liian nuori ukki" on puhtaasti vain itsekkyyttä. Äiti ja isähän lapsen kasvattaa.

Kuulostaa aika pahalta kun sanot että minulla on uusi perhe. Ei perhettä vaihdeta ja lapsia jätetä sen vuoksi että olet hylännyt ensimmäisen vaimosi. Lisäksi pelkäät että nykyinen vaimosi ei hyväksy että sinulla on lapsi toisen naisen kanssa. Muista että sinä olet ensisijaisesti isä. et puoliso etkä ukki. Naiset näkyvät elämässäsi häviävän mutta lapsesi tarvitsevat sinua. Tyttäresi uusi tulokas muistutta sinua ikävällä tavalla menneisyytesi epäonnistumisesta eli perheesi hajoamisesta.

Kuulostaa aika pahalta kun sanot että minulla on uusi perhe. Ei perhettä vaihdeta ja lapsia jätetä sen vuoksi että olet hylännyt ensimmäisen vaimosi. Lisäksi pelkäät että nykyinen vaimosi ei hyväksy että sinulla on lapsi toisen naisen kanssa. Muista että sinä olet ensisijaisesti isä. et puoliso etkä ukki. Naiset näkyvät elämässäsi häviävän mutta lapsesi tarvitsevat sinua. Tyttäresi uusi tulokas muistutta sinua ikävällä tavalla menneisyytesi epäonnistumisesta eli perheesi hajoamisesta.

luuletko että asia ratkeaa että sulta kysytään?hanki elämä...niinhän sun tyttäreskin hankki!ja hankkikoon sun nykyinen vaimosikin elämän!kaikenmaailman palikoita...

johan on markkinat!

Toivoo: Trollin tappaja

johan on markkinat!

Toivoo: Trollin tappaja

Sinun lapsesi ei mene sekaisin jos olet isä ja ukki..

tunnen useampia, jossa eno/setä on nuorempi kuin -se_jolle_on_eno.

Ei lapset ota tuosta paineita, sinulla on vain ikäkriisi.. Myöhemmin olet onnellinen kun olet saanut olla nuorena ukki.

Mieti niitä joille ei ole lapsia siunaantunut, ja sinun huolesi on vain se että muutama vuosi liian aikaisin..

:)

Ei mee sulla huonosti..

Ajattelisit sitä 17 vuotiasta lastasi ja tukist häntä, etkä omaa napaasi. Ne pienemmät muksut kyllä sopeutuu tilanteeseen. Olet heille isä ja heidän siskonsa lapselle isoisä thats it. Ja miten tuo nyt juurikaan uudelle vaimollesi kuuluu? No okei kuuluu, kun tyttäresi varmaan vielä ainakin osiksi asuu teidän luona ja tuleva lapsi myös. Mutta koittakaa te kaksi nyt olla tässä tilanteessa aikuisia... Eiköhän niitä lapsia riitä ympärillä jo ihan tarpeeksi. Toivottavasti ahdistuksesi on vain alkushokki ja yhdeksän kuukauden päästä toivotat jo ensimmäistä lapsen lapseasi onnella maailmaan!

Hei ootpa itsekeskeisyyden huipentuma.Taitaa olla kuule ihan sama mitä sinä haluat.Jos suurin huolesi on ja PELKOSI olla ukki, niin onkohan aivosi pelkkä herne.Ja sitten vielä murehdit kunnon nuttuskehvelin lailla että mitä uusi vaimo sanoo.Taidat olla nynnyjen nynny.Pitäskö enemmän ajatella että kuinka tulet auttamaan ja tukemaan tytärtäsi!!!!!! Niin tekisi MIES joka on kasvanut miehen mittaan. Poika polo sinua, muuta takaisin mamman helmoihin aikuistumaan!!!!!

mitäs teit nuorempana lapsen... olisit aloittanut vasta 40v niin et olis tässä tilanteessa. pieni vihje kasva aikuiseksi!!!!

lapseni ei ole juuri sinun lastasi paljoo vanhempi .
itse olin sitä mieltä et tyttöni sai itse päätää onko äiti vai tekeekö abortin .
mut pitää jos lähtee painoastaa sitä abotiin niin onko tuo nuori valmi siihen tuskaan
mitä aborti voi tehdä. kuinka se voi rikkoa mielen.

Eli mielumin mieti sinä et olet vaari ja koita olla ylpeä ja hyvä sellainen.
se on parasta mitä voit antaa sen lisäksi että tuet omaa lasta päätöksessä minkä hän tekee.

hyvää kesää

mummo tai vaari. Itse tulin mummoksi samoin 44 vuotiaan, tosin tytär oli jo aikuinen. Nyt niitä lapsenlapsia on jo viisi 1-15 vuotiaat ja aika ihanaa kun vieläkin meitä usein luullaan näiden vanhimpien vanhemmiksi!
Nuorena sitä jaksaa puuhata kivasti lastenlasten kanssa. Kurjempaa olisi tulla äidiksi ja isäksi yli 40- tai 50 ja niinkuin jotkut jopa kuuskymppisenä, se vasta luonnotonta onkin. Ja jos sattuu olemaan 70-80 vee kun tulee isovanhemmaksi niin mitäs silloin enää jaksaa, ei varmaan juuri mitään!
Tietty asiassa on se puoli että kaikki 17-vuotiaat eivät välttämättä ole ihan valmiita vanhemmiksi, siinä on miettimistä tai olisi ollut. Mutta tukea ja hoitoapua taatusti tulee tarvitsemaan ja sitähän te varmasti noin nuorina jaksatte antaa.
Juuri nytkin meillä on kolme 6, 7 ja 8-vuotiaat lapset täällä hoidossa kaksi päivää, uimassa on käyty, jalkapalloa pelaamassa ja koiriakin kävelytetty ja huomenna samaan malliin. Ovat juuri sopivasti silloin tällöin, jää aikaa myös muuhun seuraelämään aikuisten kanssa. Ihanaa, suosittelen!

viivyttää isäksi tulemista tarvittavalla vuosimäärällä. Tarvittavan vuosimäärän saat, kun vähennät toiveesi mukaisesta iästä 44.

Rupea sitten papaksi, vaariksi tai taataksi. Äläkä tuijota niin paljon omaan napaasi. Lastenlapset ovat vanhusten kruunu, sanoo Sana.

ei ole oppinut ehkäisystä yhtään mitään koulun penkillä!!!

Ilahdutte siitä tai ette, tosiasia on se ettet SINÄ sitä asiaa päätä. Tottakai on kiva leikkiä uusionuoruuttaan uusien pienten lasten vanhempina mutta ei se pois sulje sitä että sinusta tulee aikaisemman lapsesi lapsen isoisä, pappa, vaari tai mikä nyt sitten alatkin olemaan. Tunnut pintajätkältä: en halua tulla vielä ukiksi!! Vaan kun tulet tai itket ja tulet. ;) TULET ja hoidat sen virkasi niin että voimme olla ylpeitä sinusta.
Siinähän tuo maailmaan saapuva menee kuin omasikin. Vieraat luulevat omaksesi kun liikut katraan kanssa kaupungilla. Ehkäpä vielä huomaat elämämän kuluessa että tästä lapsenlapsesta tulikin sen kaikkein läheisin ja ihanin olento elämääsi. Ken tietää? Minulle kävi niin. En tahtonut mummoksi, olin juuri aloittanut uuden suhteen ja haaveilin ... niin, mistähän lie haaveilin? Vannoin etten ole valmis mummeliksi, pelkäsin ettei rakkauteni mitenkään riitä ja mitähän kaikkea vielä muistaisinkaan... inhosin sanaa mummo ja sille keksittiinkin hauska korvaava sana:)
Nyt olen 4 vuotta saanut olla kaksikulttuuriselle tytölle esikuvana, rakkauden kohteena ja elämän kolhujen tasaajana. Hän on aina kun mahdollista kanssani täyttäen silloin joka hetken elämässäni tarpeellisuuden tunteella. Niin kovasti kuin vierastin ajatusta ja kiukkusin että taas se alkaa ja mä en jaksa.... niin päivääkään ei ole kulunut ilman etten tarkistaisi että sydänkäpyselläni on kaikki hyvin. Oma oli toki rakas, oli, on ja pysyy. Toinen lapsenlapsikin tuli, on todella suloinen ja hellyyttävä mutta saa olla enemmän äidin ja isin mukelo koska ovat jo aikuisempia ja vastuullisempia kuin silloin 4-vuotiaan aikoihin. Tämä lapsenlapsista ykkönen toi pintaan kaiken sen ihanuuden mitä lapsesta voi ottaa irti ja nauttia: se yhteenkuuluvuuden tunne, se ilo siitä että sain toisen tyttären vielä - kuule, ota iisisti ja nauti lapsistasi. Omaa tytärtäsi unohtamatta. Myös lapsenlapsi on lapsesi. Pidä heistä kaikista aina huolta ja ole rakastava mies, se riittää.

Tyttäresi saa lapsen, ja sinulla on huoli ukiksi tulosta.
Oletkohan henkiseltä tasoltasi aikuinen vieläkään?

Ymmärrän että mies 44v. on vielä "nuori mies" mutta aika kuluu...
Minusta tuli mummo tänävuonna ja olen aivan haltioissani. Mummona on paljon ihanampaa kun luulinkaan.

Äitini sai minut 18v. Minä jouduin asumaan mummoni luona lapsuuden.
Minulla oli eno joka oli minua vuoden vanhempi . Ikinään minua ei ole hämmentänyt asia miksi eno on "saman" ikäinen. Lähinnä olimme ylpeitä. Tietenkin asia on hiukan eroa kuin sinun tapauksessa. Kaikki koulussa luulivat enoani minun veljeksi, mutta ylpeänä oikaisimme asian. Edelleenkin olen ylpeä kun minulla on 44v. eno.
Ei lapset ymmärrä asiaa ja kun ymmärtävät niin varmasti ovat ylpeitä asiasta.
Toivon todellakin ettei nykyinen vaimosi avaa suutaan asiasta koska se ei kuulu hänelle milläänlailla. Ei ainakaan ikävällä asenteella vaan iloisella että kohta pääsee nukkumaan vaarin viereen... Ei kaikilla ole mahdollista nuoren ukin viereen mennä maate. =)

Oikein hyvää jatkoa sinulle ja ole todellakin ylpeä että tulet ukiksi.

-tyttäresi on ollut sukupuolisessa yhteydessä vastakkaisen sukupuolen kanssa ilman ehkäisyä, on tullut isäänsä.
-pienet lapset ( 4.v ja 1 v.) eivät ymmärrä sinun muita roolejasi kuin isä, ei todellakaan mikään vaikea tilanne.
-jos uusi vaimosi ei ilahdu tällaisesta asiasta niin asut uuden exäsi kanssa vielä yhdessä.

Minun vanhemmat olivat 37v. ja 41v. kun tulivat isovanhemmiksi. Olivat aivan onnensa kukkuloilla! Ei taida olla isovanhempien asia edes päättää milloin tulee mummoksi tai ukiksi.

_. Tällä kukaan ei ees Kykene ajatteleman, Ettei kaikkkee tarvii Hallita, eikä pystykkään. -elämä on- okeesti. minulla hieman Outo tilanne, mun omat tytöt 25v. ja 28v. toisella jo lapsi. minula uusi vaimo, 26v. ja hänen Äitinsä Äiti minua 3v Nuorempi.. siis Anopin Äiti Nuorempi Minua.. -Ikä on vain numero-.

Jo on taas ihme vinkumisen aihe.
Itse on tehnyt nuorena lapsia, mutta omalle
lapselle se ei käy. Todella vaikea tilanne.
Korjaa lääkitystä.

OLETKO JOTENKIN SEONNUT ITSE TULIN UKIKSI 42V JA ON KOLME IHANAA LAPSENLASTA OLIN TOSI ILOINEN KUN KUULIN ETTÄ MINUSTA TULEE UKKI EI SE KATSO IKÄÄ KOSKA HALUU UKIKSI ET TAIDA PITÄÄ LAPSISTA TURHA PULLISTELLA SITÄ ETTÄ PIDÄT LAPSISTA TOI SUN ASENNE ILMOITTAA AIKAPALJON KANNATTAS KATSOO PEILIIN JOKA AAMU KUN HERÄÄ JOS ET SATTUMALTA OMISTA PEILII NIIN VOIN HOMMATA SEN SINULLE

ajatellut ensin, ennen kuin rupeat ukki isässä pieniä lapsia tekemään, vaikka ennestäänkin jo teini-ikäinen lapsi! Oma mokasi mieti jatkossa etukäteen!

Kysyitkös itse tytöltä, haluaako uudet pikkusisarukset...? Pata kattilaa soimaa, musta kylki kummallakin.

Kysyitkös itse tytöltä, haluaako uudet pikkusisarukset...? Pata kattilaa soimaa, musta kylki kummallakin.