Jos törmäät filosofiin kysäise hältä
noin paljon rikkautta, miks sait elämältä?
Jos istut seurassa sä runonrustaajan,
kysymys tää tekemästä vältä!
''''''''
Korkeeta Voimaa aamusella hain,
se illansuuhun kupli seuranain.
Yön saapuessa kannu sirpaleina,
siis jälleen yksin kera ongelmain.
''''''''''
Sä kaivelet ja tongit kenen syy
ja minä myönnän minun. Selvä pyy.
Partaani naurahtaen yks on lysti.
kun molempien loppu lähestyy.
''''''''''
Viinistä juopuneena veisatkaa
voit kännissäkin kiittää jumalaa,
ei Bacchus ota lainkaan nokkiinsa,
kiittävää tahoa vaik renttu edustaa.
''''''''''''
Mä makaan lakanoissas juopuneena
alasti, arvoistani luopuneena.
Ei kossu syy oo tämän humalan,
vaan Sina minä Sinuun suopuneena.
''''''''''''
"Vain aaseilta mun täytyy kieltää viini",
tää vastaus Omarille jumii aatoksiini.
Vaan entäs sika, mites suhtautuisit sikaan,
maljanko tarjoisit, vai kiertäisit korkin kiinni?
''''''''''''
Lievästi sairaana käyn Pyhäin Huoneelle
kiitoksen ajatuksin kaiken luoneelle.
Siis mikään mahdotonta sinulle ei lie?
Tarjooppa malja viikon juoneelle!
'''''''''''
Kun illan taivaan kattaa kaunis rusko
se poutaa tietänee, vai väärä uskomusko?
Ei suurin huoli tuo, vaan sepä mieltä vaivaa,
kun uskokseni kasvanut on suuri epäusko.
''''''''''''
Kun mä kerran seurastanne lähden
salaa en, en taakse kaukotähden,
vaan haipuvana savuhattarana
piipusta krematorion ja teidän nähden.
noin paljon rikkautta, miks sait elämältä?
Jos istut seurassa sä runonrustaajan,
kysymys tää tekemästä vältä!
''''''''
Korkeeta Voimaa aamusella hain,
se illansuuhun kupli seuranain.
Yön saapuessa kannu sirpaleina,
siis jälleen yksin kera ongelmain.
''''''''''
Sä kaivelet ja tongit kenen syy
ja minä myönnän minun. Selvä pyy.
Partaani naurahtaen yks on lysti.
kun molempien loppu lähestyy.
''''''''''
Viinistä juopuneena veisatkaa
voit kännissäkin kiittää jumalaa,
ei Bacchus ota lainkaan nokkiinsa,
kiittävää tahoa vaik renttu edustaa.
''''''''''''
Mä makaan lakanoissas juopuneena
alasti, arvoistani luopuneena.
Ei kossu syy oo tämän humalan,
vaan Sina minä Sinuun suopuneena.
''''''''''''
"Vain aaseilta mun täytyy kieltää viini",
tää vastaus Omarille jumii aatoksiini.
Vaan entäs sika, mites suhtautuisit sikaan,
maljanko tarjoisit, vai kiertäisit korkin kiinni?
''''''''''''
Lievästi sairaana käyn Pyhäin Huoneelle
kiitoksen ajatuksin kaiken luoneelle.
Siis mikään mahdotonta sinulle ei lie?
Tarjooppa malja viikon juoneelle!
'''''''''''
Kun illan taivaan kattaa kaunis rusko
se poutaa tietänee, vai väärä uskomusko?
Ei suurin huoli tuo, vaan sepä mieltä vaivaa,
kun uskokseni kasvanut on suuri epäusko.
''''''''''''
Kun mä kerran seurastanne lähden
salaa en, en taakse kaukotähden,
vaan haipuvana savuhattarana
piipusta krematorion ja teidän nähden.
Vastaukset 10
Vanhimmat
tekstissäsi jonkin verran leinomaista omaperäistä sanantaa(kin). Hän kai keksi uusiakin sanoja, jolleivät säkeet muuten stemmanneet.
Sinulla näyttää stemmaavan.
Hienohan tää runo on, Upea, täyteläinen, monimuotoinen, etsijän ja pohdiskelijan runo. Eihän runoilija voi olla salaa, ei elää, ei kuolla.
k.l.
Pidin tästä. Oli runoilijan ote tekstissäsi ja sen kuljetuksessa!
Hyvin rakennettua rubaijia nyky sävyttyisesti. Yuhat vuotta siiten sai puhua jo näin.
jaa tekaisit ?
Sanoisin, että kyllä tämä on taiten punottua tekstiä.
Tekaisu on mielestäni sana, joka kuvaa hutiloidusti tehtyä.
Tämä EI ollut sellaista, Leinomaista poljentoa, Khaijamilaistakin
varmasti osin. Mutta ei voi olla pitämättä.
Sinä olet kipollinen kultaa ja muita jalometalleja =)
Upeeta!!!
Jestas
aika nolo loilotus, pystyt parempaankin, päätön ja hännätön ja edes rehellistä suolisolmua ei löytynyt.
... tekase lisää,
oli mukava lukea
tuli sellainen runollinen viilis ja hiukka shakkespeeriäkin viuhahteli jotenkin kesäisesti
lisää lisää lisää...
mutta aika raskasta "sanomaa"
Kiitokset kaikille myönteisestä palautteesta! Vähän kylläkin odotin Raittiuden Ystäwien käyvän kimppuuni. Mutta eipäs vain. Porukka näyttää tuntevan Omar Khaijamin ja tietävän, että vaikka hän olikin "rypälemehun" suuri ystävä, niin hänen nelisäkeissään viini useinkin tarkoittaa henkeä, ajatusta ja sen vapautta. Ja humala hengen innoitusta. Toisaalta, kyllä hän useinkin sortui liikaan maljojen kallisteluun ja aamusella kotiin palatessaan saattoi tapahtua niinkin että kaftaanin helma teki Omarille tepposet. Omista tarkoituksistani ei tässä sen enenpää, koska en itsekkään ole niistä niin kovin varma.
Kommenteista erityisesti lämmitti "vanhan tutun" kehaisu pystyvyydestäni vieläkin parempaan.
Palaan ehkä asiaan syssymmällä jolloin on taas aihettakin synkistelyyn.
pämppääjiä koko porukka.
(siiderin kirkastama hymiö)