Moikka. Olen 19-vuotias tyttö ja menossa ammattikouluun syksyllä. Minulla on kyllä kavereita, mutta kaikki ovat vanhempia miehiä. En oikein osaa tutustua tyttöihin.. Tulen kyllä heidän kanssaan toimeen ihan hyvin, tulen ihmisten kanssa yleensäkin todella hyvin toimeen ja olen jopa sosiaalinen, mutta ei minulla ole ketään samanikäistä ja samaa sukupuolta edustavaa ystävää, eikä edes kavereita. Viihdyn vain miesten kanssa paremmin, mutta se on vähän ehkä rasittavaa osaltansa, kun ne miehet yrittävät minua aina..... haluaisin vain olla kaverina.
Miten pitää toimia jos haluaisin ihan sellaista seuraa vapaa-ajallekin, että kävisi lenkillä ja syömässä ym..?
Mä olen aika vahva ja itsenäinen ihminen, en tiedä sitten voiko siinä olla ongelmaa, etten saa seuraa, voiko se jotenkin pelottaa muita.. Ja muutenkin menen nyt ammattikouluun kolme vuotta nuorempien ihmisten seuraan, vaikka voihan siellä ikäisiänikin olla.
Tahtoisin sellaisia ihmisiä ystävikseni kuitenkin, jotka ovat aika fiksuja ja joilla on omia näkemyksiä... Mutta kuitenkin, koska olen itse aika erikoinen tapaus niin olisi kiva jos toinenkin olisi edes vähän friikki, vaikka näyttäisikin ihan normaalilta.
Miten pyydetään puhelinnumeroa..... Mä en osaa kysyä minunikäisiltäni mitään..... Tai siis osaan, mutta vaikea saada joskus samanlaista yhteyttä ja kemiaa...hmm..
Miten pitää toimia jos haluaisin ihan sellaista seuraa vapaa-ajallekin, että kävisi lenkillä ja syömässä ym..?
Mä olen aika vahva ja itsenäinen ihminen, en tiedä sitten voiko siinä olla ongelmaa, etten saa seuraa, voiko se jotenkin pelottaa muita.. Ja muutenkin menen nyt ammattikouluun kolme vuotta nuorempien ihmisten seuraan, vaikka voihan siellä ikäisiänikin olla.
Tahtoisin sellaisia ihmisiä ystävikseni kuitenkin, jotka ovat aika fiksuja ja joilla on omia näkemyksiä... Mutta kuitenkin, koska olen itse aika erikoinen tapaus niin olisi kiva jos toinenkin olisi edes vähän friikki, vaikka näyttäisikin ihan normaalilta.
Miten pyydetään puhelinnumeroa..... Mä en osaa kysyä minunikäisiltäni mitään..... Tai siis osaan, mutta vaikea saada joskus samanlaista yhteyttä ja kemiaa...hmm..
Vastaukset 4
Vanhimmat
En tiedä meneekö teillä naisilla samalla kaavalla, mutta kummiskin. Otat selvää missä ne seuraavan kerran ryyppää. Tuppaudut sinne aika päissään ja aamulla onki kännykkä täynnä tuntemattomia numeroita, facebook-osoitteita ja jokut tervehtivät sinua koulussa. Ellet sitten käyttäydy asiattomasti humalassa?
Noin se varmaan oikeasti käy, mutta kun minä en sattumoisin käytä alkoholia, en jaksa sitä enää.. Teen aivan tavallisia asioita arkena ja viikonloppuisin enkä kaipaa alkoholia elämääni, olen sitä kyllä kokeillut. Muita ideoita?
No, minulla oli vähän samanlainen tilanne, koska itselläni oli ollut samat ystävät jo ihan ala-asteelta asti, mutta sitten joskus lukiossa tuntui, että olimme kasvaneet jotenkin erilleen, eikä enää paljoa yhteistä ollut, vaikka olimme olleet oikeita bestiksiä koko pienen ikämme. Sen jälkeen huomasin, etten oikeen tiennyt miten pitäisi ottaa kontaktia muihin samanikäsiin, mutta kyllä sitäkin nyt lähivuosina on oppinut, onneksi.
Eli Sinulle, jos olet järkevä ihminen(et siis sellainen teiniangsti-ihminen, jonka koko elämä pyörii vain ja ainoastaan ryyppyreissujen ympärillä) ja haluat ystäviksesi muita järkeviä ihmisiä, niin sinulla on nyt erinomainen tilaisuus saada niitä kun olet aloittamassa uudessa koulussa.
Koulun alusta voin sanoa, että on tärkeää tehdä tuttavuutta jo heti ensimmäisenä päivänä, sillä jos vain passiivisesti odotat, että saat pakostakin joskus ystäviä, sillä olet niin mukava ihminen, niin jäät helposti ulkopuolelle, ja annat muille kuvan, että et ole kiinnostunut tekemään tuttavuutta kenenkään kanssa..
Siispä neuvon sinua, että etsit vaikkapa yksin olevia ihmisiä ja menet esittäytymään ja kyselet vaikka mistä päin hän on kotoisin ja muuta small talkia. Toki voit mennä juttelemaan sellaistenkin kanssa, joilla on jo ystävä mukana, sillä varmasti kaikki haluavat tutustua uusiin luokkatovereihinsa.
Ja ruokailun aikana kannattaa rohkeasti mennä joidenkin pöytään syömään ja taas jutustella niitä näitä, ja yrittää selvittää ovatko he samanhenkisiä ihmisiä kuin sinä.
Se on kuitenkin huono tapa saada ystäviä, että alkaa haukkumaan toisia luokkalaisia yrittäen näin vaikuttaa heitä paremmalta toisten silmissä. Valitettavan monet itsestään epävarmat ja muutenkin epätasapainoiset ihmiset kuitenkin käyttävät tätä keinoa saadakseen ystäviä, mutta näin he kuitenkin pian saavat kaksinaamaisuuden leiman, eivätkä muut halua enää olla tekemisissä hänen kanssaan. Eivätkä usein hänen omat "ystävänsäkään" ole oikeasti hänen ystäviään, vaan puhuvat hänestä paskaa selän takana ja pian ystävyys loppuukin. Tämä on hyvin todennäköistä, sillä perustuihan koko ystävyyskin vain paskan puhumiselle toisista.
Kuten huomaat, koulumaailma voi olla raadollinen, joten kannattaa heti aluksi tarkkaan miettiä mitä oikein haluaa siltä. Ajan kanssa oikeita ja pitkäaikaisia ystäviä, vai paineita, ongelmia ja pahaa mieltä selkäänpuukottajien kanssa.
Kannustankin siis Sinua, olemaan aina oma itsesi, ja tutustumaan ihmisiin avoimin, positiivisin mielin, niin saat varmasti elämäsi varrella monia ihania ihmisiä ympärillesi ja sitäkin enemmän ikimuistoisia hetkiä heidän kanssaan, jotka sinusta aidosti välittävät.
Onnea matkaan, ystäväiseni! :)
Kiitos paljon sinulle nimimerkki ystävällinen! Sain paljon vinkkejä ja rohkaisua, varmaan ensimmäinen päivä on juuri tärkein, tai ensimmäiset..
Ja nimenomaan järkevää porukkaa, koska itsekin olen sellainen.
Kyllä minua voi jännittää jonkun verran se toiselle juttelemaan meneminen, koska yleensä minulle ollaan tultu juttelemaan. Mutta kun joku sitten on tullut niin olen ollut mukava ja sosiaalinen, se tutustuminen ja aloitteen teko on vaikein osuus, mutta ilmeisesti jos sen hoitaa alta pois niin on jo helpompaa.
Kiitos vielä kerran =)