Vanhemmat neuvottomia lasten ja nuorten kapinoidessa
julkaistu eilen klo 20:34, päivitetty eilen klo 21:17
Monilta vanhemmilta loppuvat keinot, kun lapsi kapinoi. Väestöliitto on julkaissut oppaan, joka tarjoaa vanhemmille käytännön keinoja lasten ja nuorten uhman käsittelyyn.
Väestöliitossa on huomattu, että suomalaisvanhemmat kaipaavat lisää neuvoja kouluikäisten lasten ja nuorten uhman kohtaamiseen. Kapinakirjan kirjoittaneen asiantuntijalääkärin Raisa Cacciatoren mukaan monet vanhemmat eivät tiedä, kuinka suhtautua lapsen aggressiivisiin tunteisiin.
- Aika tavallinen ongelma on se, että mennään lapsen tai nuoren tasolle. Ollaan ivallisempia, uhmakkaampia, väkivaltaisempia tai hylkäävämpiä. Se ei auta ketään, Cacciatore toteaa.
Tunnekuohujen sijaan vanhempien kannattaisi Cacciatoren mukaan tarjota kapinoitsijalle aikuisen mallia. Uhmaan kannattaisi suhtautua rauhallisesti ja asiallisesti. Näin lapsi tai nuori voi säilyttää turvallisuuden tunteen, kun hän itse on pulassa tunteittensa kanssa.
10-vuotiaan Valtterin äiti Pia Svärd kertoo, että hankausta syntyy monesti silloin, kun pitäisi lähteä paikasta toiseen.10-vuotiaan pojan uhmakkuus ja oma tahto näkyvät äänen kovenemisena ja sanailuna. Ristitiidat lapsen ja vanhempien välillä saadaan ratkaistua neuvottelemalla ja sovittelemalla.
Kesäpäivää viettävät nuoret Nea Klossner ja Leea Patrakka puolestaan kertovat, että vanhempien kanssa tulee kahnausta muun muassa kotiintuloajoista ja siivouksesta.
- Joskus vanhemmat suostuvat vähän joustamaan esimerkiksi kotiintuloajoista, mutta yleensä joudun tottelemaan, Klossner sanoo.
- Minun vanhempani sanovat, että kulutan enemmän aikaan tappelemiseen siitä, että en siivoa kuin mitä itse siivoaminen veisi, Patrakka nauraa.
Vanhemmilta vaaditaan jämäkkyyttä
Aiempien sukupolvien kasvatuskulttuurissa voimakkaat kielteiset tunteet monesti tukahdutettiin. Kapinointi on kuitenkin tärkeää, sillä sen avulla rakennetaan itsetuntoa ja kykyä ilmaista omia mielipiteitä. Väestöliiton asiantuntijalääkäri Raisa Cacciatore korostaa, että aggressiivisia tekoja ei kuitenkaan pidä hyväksyä.
- Kapina on välttämätön, kehityksellinen pakko. Se ei ole pahuutta. Sen sijaan aggressiivisuus, väkivaltainen käytös ja pahanteko eivät ole sallittuja, Cacciatore sanoo.
Cacciatoren mukaan vanhemmilta vaaditaan jämäkkyyttä lapsen tai nuoren kapinan kohtaamisessa. Rajoja täytyy osata vetää. Myös temperamentti vaikuttaa tapaan, jolla uhma purkautuu. Jotkut tarvitsevat muita enemmän kasvatusta aggressiivisten tunteiden käsittelyssä.
YLE Uutiset / Elisa Kallunki
http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2009/06/vanhemmat_neuvottomia_lasten_ja_nuorten_kapinoidessa_824265.html
julkaistu eilen klo 20:34, päivitetty eilen klo 21:17
Monilta vanhemmilta loppuvat keinot, kun lapsi kapinoi. Väestöliitto on julkaissut oppaan, joka tarjoaa vanhemmille käytännön keinoja lasten ja nuorten uhman käsittelyyn.
Väestöliitossa on huomattu, että suomalaisvanhemmat kaipaavat lisää neuvoja kouluikäisten lasten ja nuorten uhman kohtaamiseen. Kapinakirjan kirjoittaneen asiantuntijalääkärin Raisa Cacciatoren mukaan monet vanhemmat eivät tiedä, kuinka suhtautua lapsen aggressiivisiin tunteisiin.
- Aika tavallinen ongelma on se, että mennään lapsen tai nuoren tasolle. Ollaan ivallisempia, uhmakkaampia, väkivaltaisempia tai hylkäävämpiä. Se ei auta ketään, Cacciatore toteaa.
Tunnekuohujen sijaan vanhempien kannattaisi Cacciatoren mukaan tarjota kapinoitsijalle aikuisen mallia. Uhmaan kannattaisi suhtautua rauhallisesti ja asiallisesti. Näin lapsi tai nuori voi säilyttää turvallisuuden tunteen, kun hän itse on pulassa tunteittensa kanssa.
10-vuotiaan Valtterin äiti Pia Svärd kertoo, että hankausta syntyy monesti silloin, kun pitäisi lähteä paikasta toiseen.10-vuotiaan pojan uhmakkuus ja oma tahto näkyvät äänen kovenemisena ja sanailuna. Ristitiidat lapsen ja vanhempien välillä saadaan ratkaistua neuvottelemalla ja sovittelemalla.
Kesäpäivää viettävät nuoret Nea Klossner ja Leea Patrakka puolestaan kertovat, että vanhempien kanssa tulee kahnausta muun muassa kotiintuloajoista ja siivouksesta.
- Joskus vanhemmat suostuvat vähän joustamaan esimerkiksi kotiintuloajoista, mutta yleensä joudun tottelemaan, Klossner sanoo.
- Minun vanhempani sanovat, että kulutan enemmän aikaan tappelemiseen siitä, että en siivoa kuin mitä itse siivoaminen veisi, Patrakka nauraa.
Vanhemmilta vaaditaan jämäkkyyttä
Aiempien sukupolvien kasvatuskulttuurissa voimakkaat kielteiset tunteet monesti tukahdutettiin. Kapinointi on kuitenkin tärkeää, sillä sen avulla rakennetaan itsetuntoa ja kykyä ilmaista omia mielipiteitä. Väestöliiton asiantuntijalääkäri Raisa Cacciatore korostaa, että aggressiivisia tekoja ei kuitenkaan pidä hyväksyä.
- Kapina on välttämätön, kehityksellinen pakko. Se ei ole pahuutta. Sen sijaan aggressiivisuus, väkivaltainen käytös ja pahanteko eivät ole sallittuja, Cacciatore sanoo.
Cacciatoren mukaan vanhemmilta vaaditaan jämäkkyyttä lapsen tai nuoren kapinan kohtaamisessa. Rajoja täytyy osata vetää. Myös temperamentti vaikuttaa tapaan, jolla uhma purkautuu. Jotkut tarvitsevat muita enemmän kasvatusta aggressiivisten tunteiden käsittelyssä.
YLE Uutiset / Elisa Kallunki
http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2009/06/vanhemmat_neuvottomia_lasten_ja_nuorten_kapinoidessa_824265.html
Vastaukset 1
Vanhimmat
tarvi kopsata