Lukaisin Aarre Läntisen tutkielman
Pohjanmaan ruotsalaiset - valloittajia vai uusisasukkaista?
lainauksia:
- Ruotsalaisten muutto Pohjanmaalle 1200-1300-lukujen taitteessa oli massiivinen ja nopea tapahtuma
- Muuttajat pääasiassa suur-Helsinglantin alueelta
- Ruotsalaiset eivät muuttaneet asumattomalle rannikolle
- Alkuperäiset suomalaiset paikannimet vääntyneet "ruotsinkelisiksi"
- Sopimus rantaseutujen luovuttamisesta ruotsalaisille Vetelinjoen (Perhojoen) tasalle vuoden 1270 vaiheilla
- Tehtiin jonkinlainen sopimus, jolla ruotsalaisille annettiin oikeus muuttaa Pohjanmaan rannikolle kainulaisten menettäessä asemansa. Sen korvauksena toiset satakuntalaiset - pirkkalaiset - saivat privilegion Pohjan perien hyödyntämiseen.
- ruotsalaisilla oikeus "vesijättömaihin"
- ruotsalaisia voidaan pitää Pohjanmaan rannikolla enemmänkin valloittajina kuin uudisasukkaina
Pohjanmaan ruotsalaiset - valloittajia vai uusisasukkaista?
lainauksia:
- Ruotsalaisten muutto Pohjanmaalle 1200-1300-lukujen taitteessa oli massiivinen ja nopea tapahtuma
- Muuttajat pääasiassa suur-Helsinglantin alueelta
- Ruotsalaiset eivät muuttaneet asumattomalle rannikolle
- Alkuperäiset suomalaiset paikannimet vääntyneet "ruotsinkelisiksi"
- Sopimus rantaseutujen luovuttamisesta ruotsalaisille Vetelinjoen (Perhojoen) tasalle vuoden 1270 vaiheilla
- Tehtiin jonkinlainen sopimus, jolla ruotsalaisille annettiin oikeus muuttaa Pohjanmaan rannikolle kainulaisten menettäessä asemansa. Sen korvauksena toiset satakuntalaiset - pirkkalaiset - saivat privilegion Pohjan perien hyödyntämiseen.
- ruotsalaisilla oikeus "vesijättömaihin"
- ruotsalaisia voidaan pitää Pohjanmaan rannikolla enemmänkin valloittajina kuin uudisasukkaina
Vastaukset 4
Vanhimmat
asti tällä nyt pääsee?
Kyllä ne viikinkiajalla tulivat tänne jo, luultavasti aikaisemmin. Silloin tällä ei ollut kuin lappalaisia, suomalaiset (mikä lie sekoitus) olivat jossakin muuaalla ja tulivat myöhemmin. 1100-luvulla alkoi myös muutto Hälsingland:ilta, rannikkoseudut saivat pysyvän asutuksen ja maan raivaaminen pelloiksi aloitettiin. Harva lappalais-suomalainen asutus oli metsästäjä/kalastajaporukkaa (pyyntikansa) eikä viljellyt maata nimeksikään. Onneksi tulivat tänne lännen suunnalta ja saatiin vauhtia maan kehitykseen. Suomi oli sen jälkeen osa Ruotsia aina 1800-luvulle asti, vähän saman tapaan kuin Taalainmaa tai Svealand. Sen jälkeen oltiin pieni osa valtavasta Venäjän maasta kunnes 1900 luvulla tehtiin oma maa Suomi, nuori itsenäinen valtio, jossa asuu ja on aina asunut ruotsinkielisiä, suomensukuisia ja lappalaisia.
Tästä on hyvä mennä eteenpäin! Mutta älä aina usko tutkijoita, niillä on omat tarkoitusperät...
Lainaus Yrjö Koskisen tutkielmasta v.1857:
Koko tämä maa on ensinnä ollut Suomalaisten hallussa, mutta sitten tulivat Ruotsalaiset ja ottivat rantamaat valtoihinsa ikäänkuin pienellä sodalla. Kun he silloin saivat Suomalaiset pakenemaan, niin ilosta hurrasivat, ja siitäpä heitä vielä nykyänsäkin Hurri-nimellä kutsutaan.
Tämä tarina on siitä merkillinen, että se antaa selityksen tuohon tavalliseen herjaus-nimeen, jonka Suomalaiset antavat Pohjanmaan Ruotsalaisille. Muutoin se vahvistaa Vöyriläisten tarinan, että muka Ruotsinväki oli väki-voimalla rantamaan valloittanut. Suomenkieliset paikan-nimet jo kyllä todistavat, että. tämä rantamaa oli Suomalaisten hallussa ollut, ja arvattava on, etteivät nämä suosiolla jättäneet asuntojansa. Liikaa ei siis liene, jos näitten todistusten nojassa otamme tämän asian jotenkin täydeksi historialliseksi todeksi.
Dosentuurihakemus
FT Aarre Läntinen on toimittanut Oulun yliopistolle 23.10.1995 päivätyn
hakemuksen, jossa hän pyytää, että hänet nimitettäisiin Suomen historian
dosentiksi Oulun yliopistoon.
OyA 35 §:n mukaan dosentiksi voidaan hakemuksesta nimittää henkilö,
joka on suorittanut tohtorin tutkinnon tai tohtorin arvoon oikeuttavat
opinnäytteet ja jolla on perusteelliset tiedot omalta alaltaan, julkaisuilla ja
muilla tutkimuksilla osoitettu kyky itsenäiseen tieteelliseen tutkimus-
työhön sekä hyvä opetustaito. Lisäksi dosentilta vaaditaan tarpeellinen
käytännöllinen kokemus alaansa liittyvissä tehtävissä silloin, kun alan
hallinta sitä edellyttää.
OyA 36 §:n mukaan jos tiedekuntaneuvosto katsoo, että dosentiksi hake-
van kiinnittäminen yliopistoon on opetuksen ja tutkimustyön kannalta tar-
koituksenmukaista, se hankkii selvityksen hakijan tieteellisistä ansioista.
Neuvosto käyttää asiantuntijoita pätevyyden arvioinnissa, jollei hakijan
tieteellistä pätevyyttä ole neuvoston käsityksen mukaan aikaisemmin
todettu.
Dosentiksi hakevan opetusnäytteestä on voimassa, mitä OyA 34 §:ssä sää-
detään.
Humanistinen tiedekunta on pyytänyt asiantuntijalausunnot professori
(emer.) Mauno Jokipiiltä ja professori Viljo Rasilalta. — Asiantuntijalau-
sunnot liitteenä.
Humanistisen tiedekunnan tiedekuntaneuvosto on todennut FT Aarre
Läntisen täyttävän dosentin kelpoisuusvaatimukset ja esittänyt, että hänet
nimitettäisiin Suomen historian dosentiksi Oulun yliopistoon.
Päätösesitys: Hallitus nimittää FT Aarre Läntisen Suomen historian dosentiksi Oulun
yliopistoon 1.7.1997 lukien.
Päätös: Päätettiin esittelyn mukaisesti.