Auringon lämpöenergian heijastaminen

Siis, äh, tulos on: 11 TWh ja arvio oikeasti poistuvasta energiasta 2,5 - 3 TWh.

Jos maahan lankeava säteily on 8,7TWH menee ulos hyvinkin 6TWh, koska peili ei muuta aallonpituutta merkittävästi, pidempiaaltoinen jäisi loukkuun ilmakehään.
Peilillä on lisäksi 92-95% heijastuskyky.

Kilometrin peili ei muuttaisi ilmastoa mihinkään suuntaan. Paitsi paikallisesti, syntyisi korkean keskus ja ympärille peilituuli, "merituulen vastine"

Niin jos otettaisiin tietysti koko vuorokauden heijastuskyky, niin tulos olisi tuota luokkaa. Mutta mutta,koska ilmasto on tasapainossa, koska aavikko ei lämpene päivä päivältä kuumemmaksi. täytyy yöllä teho hävitä jotenkin. Se säteilee avaruuteen. Peili ei säteile juuri mitään,, joten vaikutus olisi vieläkin pienempi käytännössä, ellei peiliä suunnata siten että maan pinta pääsee jäähtymään.

Loppu kiteytys: Jos on peili kilsan kanttiinsa ,, saamatta jäänyt säteily, kompensoituu lähes täysin, kun yöllä ei säteily jäähdytä autiomaata..
Ei siis vaikutusta maapallon säähän globaalisti.

Tuo 1300 W/m2 likimain Auringon säteilytehotiheys Maan kiertoradan etäisyydellä, siis ilmakehän ulkopuolella. Maanpinnalla lukema on parhaimmillaan n. 1000 W/m2, siis päiväntasaajalla keskipäivän aikaan ja kirkkaalla säällä.

airfoil kirjoitti:

Jos maahan lankeava säteily on 8,7TWH menee ulos hyvinkin 6TWh, koska peili ei muuta aallonpituutta merkittävästi, pidempiaaltoinen jäisi loukkuun ilmakehään.
Peilillä on lisäksi 92-95% heijastuskyky.

Kilometrin peili ei muuttaisi ilmastoa mihinkään suuntaan. Paitsi paikallisesti, syntyisi korkean keskus ja ympärille peilituuli, "merituulen vastine"

Niin jos otettaisiin tietysti koko vuorokauden heijastuskyky, niin tulos olisi tuota luokkaa. Mutta mutta,koska ilmasto on tasapainossa, koska aavikko ei lämpene päivä päivältä kuumemmaksi. täytyy yöllä teho hävitä jotenkin. Se säteilee avaruuteen. Peili ei säteile juuri mitään,, joten vaikutus olisi vieläkin pienempi käytännössä, ellei peiliä suunnata siten että maan pinta pääsee jäähtymään.

Loppu kiteytys: Jos on peili kilsan kanttiinsa ,, saamatta jäänyt säteily, kompensoituu lähes täysin, kun yöllä ei säteily jäähdytä autiomaata..
Ei siis vaikutusta maapallon säähän globaalisti.

Lue lisää

Siis aurinko paistaa vain 12 tuntia vuorokaudessa. Niistäkin vain yhden hetken suoraan zeniitistä. Muulloin se paistaa vinosti peiliin. Siis aurinkotunneista johtuen teho ensin puolittuu ja sitten tuon kulman vuoksi vielä (melkein) puolittuu. Ilmakehälläkin on varsin suuri absorptiviteetti, mutta jo maahan päässyt säteily pääsee paremmalla prosentilla pois kuin kokonaissätely tänne.

>

Tottakai peili säteilee. Lämpösäteily johtuu lämpötilasta - ei materiaalin heijastuskyvystä. Vain jos maapallon lämpötila pienenee, yöllinen lämpösäteily vähenee.

wileni kirjoitti:

Tuo 1300 W/m2 likimain Auringon säteilytehotiheys Maan kiertoradan etäisyydellä, siis ilmakehän ulkopuolella. Maanpinnalla lukema on parhaimmillaan n. 1000 W/m2, siis päiväntasaajalla keskipäivän aikaan ja kirkkaalla säällä.

Lue lisää

Siis kuitenkin esim. Turun mittarit kertovat, että kesäpäivänä saavutetaan max n. 1000 W/m2 (http://at8.abo.fi/cgi-bin/fi/get_weather). Tuo on varmasti mitattu aurinkoa kohti olevalla mittarilla, mutta onko niin, ettei päiväntasaajallakaan tuo aurinkoa kohti mitattu ole yhtään suurempi kuin Suomessa ?

uudelleen ! kirjoitti:

Siis aurinko paistaa vain 12 tuntia vuorokaudessa. Niistäkin vain yhden hetken suoraan zeniitistä. Muulloin se paistaa vinosti peiliin. Siis aurinkotunneista johtuen teho ensin puolittuu ja sitten tuon kulman vuoksi vielä (melkein) puolittuu. Ilmakehälläkin on varsin suuri absorptiviteetti, mutta jo maahan päässyt säteily pääsee paremmalla prosentilla pois kuin kokonaissätely tänne.

>

Tottakai peili säteilee. Lämpösäteily johtuu lämpötilasta - ei materiaalin heijastuskyvystä. Vain jos maapallon lämpötila pienenee, yöllinen lämpösäteily vähenee.

Lue lisää

"Tottakai peili säteilee. Lämpösäteily johtuu lämpötilasta - ei materiaalin heijastuskyvystä. Vain jos maapallon lämpötila pienenee, yöllinen lämpösäteily vähenee."

Lämpötila vaikuttaa, mutta myös pinnan väri. Säteilyn vastakohtana on -200ast. joten muutama kymmenenkin astetta sinne tänne ei vaikuta paljoa.
Mikä lämpiää tehokkaammin , jäähtyy myös tehokkaasti. Musta kuumuu auringon paisteessa hyvin, musta myös jäähtyy säteilyn vaikutuksesta eniten. Kirkas ei juuri kuumene eikä myöskään säteile.

airfoil kirjoitti:

"Tottakai peili säteilee. Lämpösäteily johtuu lämpötilasta - ei materiaalin heijastuskyvystä. Vain jos maapallon lämpötila pienenee, yöllinen lämpösäteily vähenee."

Lämpötila vaikuttaa, mutta myös pinnan väri. Säteilyn vastakohtana on -200ast. joten muutama kymmenenkin astetta sinne tänne ei vaikuta paljoa.
Mikä lämpiää tehokkaammin , jäähtyy myös tehokkaasti. Musta kuumuu auringon paisteessa hyvin, musta myös jäähtyy säteilyn vaikutuksesta eniten. Kirkas ei juuri kuumene eikä myöskään säteile.

Lue lisää

Siis: peili on saman lämpöinen kuin ympäristönsä. Se säteilee varsin lähelle samaa vauhtia kuin ympäristönsä - ja tosiaan, ero sinne avaruuden kylmyyteen on varsin suuri (missä ei pari astetta paina). Kyse on nyt eri asioista peilin suhteen. Ei sen heijastava vaikutus kuitenkaan sen lämpötilaa muuta (juuri). Eikä tuo alue kuitenkaan helpolla pakkaselle mene vaikka maanpintaa peittäisikin kilometrin peili.

järki käteen kirjoitti:

Siis: peili on saman lämpöinen kuin ympäristönsä. Se säteilee varsin lähelle samaa vauhtia kuin ympäristönsä - ja tosiaan, ero sinne avaruuden kylmyyteen on varsin suuri (missä ei pari astetta paina). Kyse on nyt eri asioista peilin suhteen. Ei sen heijastava vaikutus kuitenkaan sen lämpötilaa muuta (juuri). Eikä tuo alue kuitenkaan helpolla pakkaselle mene vaikka maanpintaa peittäisikin kilometrin peili.

Lue lisää

Maanpinta jäähtyy yöllä vaikka se on "peili on saman lämpöinen kuin ympäristönsä." silti myös maanpinta jäähtyy yöllä kun tulee esim halla, kahden metrin korkeudessa oleva ilma ei jäähdy niin paljoa, säteily jäähdyttää. Kumma ettei ilma (kirkas)säteile ja jäähdy? Vaan maanpinta, ja se vetää mukanaan sitten alimmat ilmakerrokset

"Eikä tuo alue kuitenkaan helpolla pakkaselle mene vaikka maanpintaa peittäisikin kilometrin peili." Ei tietenkään mene pakkaselle ollenkaan, kun peili ei juuri säteile lämpöä avaruuteen. Viereisen paljaan maanpinnan jäähtyessä voimakkaasti.

Ajattele vielä termospulloa, sisällön ero ulkoilmaan sata-astetta, pullon sisäpinta on peilimäimen/kirkas. Pitää olla merkitystä säteilyllä eihän muuten sisäpintaa hopeoitaisia. Nyt on yli kaksisataa astetta ero avaruuden ja maanpinnan ero. vaikka siinä on maanpintaa lämpimämpää ilmaa välissä, mutta säteily läpäisee vaikuttamatta kirkkaan ilmakehän.

airfoil kirjoitti:

Maanpinta jäähtyy yöllä vaikka se on "peili on saman lämpöinen kuin ympäristönsä." silti myös maanpinta jäähtyy yöllä kun tulee esim halla, kahden metrin korkeudessa oleva ilma ei jäähdy niin paljoa, säteily jäähdyttää. Kumma ettei ilma (kirkas)säteile ja jäähdy? Vaan maanpinta, ja se vetää mukanaan sitten alimmat ilmakerrokset

"Eikä tuo alue kuitenkaan helpolla pakkaselle mene vaikka maanpintaa peittäisikin kilometrin peili." Ei tietenkään mene pakkaselle ollenkaan, kun peili ei juuri säteile lämpöä avaruuteen. Viereisen paljaan maanpinnan jäähtyessä voimakkaasti.

Ajattele vielä termospulloa, sisällön ero ulkoilmaan sata-astetta, pullon sisäpinta on peilimäimen/kirkas. Pitää olla merkitystä säteilyllä eihän muuten sisäpintaa hopeoitaisia. Nyt on yli kaksisataa astetta ero avaruuden ja maanpinnan ero. vaikka siinä on maanpintaa lämpimämpää ilmaa välissä, mutta säteily läpäisee vaikuttamatta kirkkaan ilmakehän.

Lue lisää

Onneksi nyt tajuan, missä ajattelet pieleen.

>

Peili heijastaa lämpösäteilyä takaisin esim. termospullossa. Siis jos peilipinta on ulospäin (peilaava termari), niin silloin siitä ei ole mitään hyötyä. Jääkaapissa on (usein) peilaava pinta, mutta nyt tietysti ulospäin, koska ulkoapäin tuleva säteily halutaan heijastaa takaisin jääkaappia lämmittämästä. Taas jääkaappiin sisällepäin heijastavasta pinnasta ei ole mitään hyötyä: ei ole mitään "kylmäsäteitä", jotka haluttaisiin pitää kaapin sisällä - on vain lämpösäteitä, jotka halutaa pitää ulkona.

Peilaaminen ei vaikuta kuitenkaan mitenkään ko. kappaleen omaan lämpösäteilyyn, joten peili jäähtyy aivan samalla tavalla kuin mikä tahansa muukin kappale kun heijastettavaa säteilyä (auringonvaloa) ei enää tule.

pahasti ! kirjoitti:

Onneksi nyt tajuan, missä ajattelet pieleen.

>

Peili heijastaa lämpösäteilyä takaisin esim. termospullossa. Siis jos peilipinta on ulospäin (peilaava termari), niin silloin siitä ei ole mitään hyötyä. Jääkaapissa on (usein) peilaava pinta, mutta nyt tietysti ulospäin, koska ulkoapäin tuleva säteily halutaan heijastaa takaisin jääkaappia lämmittämästä. Taas jääkaappiin sisällepäin heijastavasta pinnasta ei ole mitään hyötyä: ei ole mitään "kylmäsäteitä", jotka haluttaisiin pitää kaapin sisällä - on vain lämpösäteitä, jotka halutaa pitää ulkona.

Peilaaminen ei vaikuta kuitenkaan mitenkään ko. kappaleen omaan lämpösäteilyyn, joten peili jäähtyy aivan samalla tavalla kuin mikä tahansa muukin kappale kun heijastettavaa säteilyä (auringonvaloa) ei enää tule.

Lue lisää

Nimittäin auton ikkunakin kuurittuu pintojen säteilessä lämpönsä avaruuteen ja kirkas ikkuna ei jäähtyisi samalla tavalla kuin maalipinta, jos aijempi väittämäni pitäisi paikkansa.. Pitääpä asiaa vielä tutkiskella :))))

Mietin jo edellisen vastauksen aikaan tuota auton ikkuna asiaa, miksi se kuitenkin on kuurassa, vaikka on kirkas.

airfoil kirjoitti:

Nimittäin auton ikkunakin kuurittuu pintojen säteilessä lämpönsä avaruuteen ja kirkas ikkuna ei jäähtyisi samalla tavalla kuin maalipinta, jos aijempi väittämäni pitäisi paikkansa.. Pitääpä asiaa vielä tutkiskella :))))

Mietin jo edellisen vastauksen aikaan tuota auton ikkuna asiaa, miksi se kuitenkin on kuurassa, vaikka on kirkas.

Lue lisää

Joo-o, ei tosiaan ole väliä vaikka kappale olisi läpinäkyvä (IR-alueellakaan). Se on kuitenkin lämmin, joten se säteilee lämpösäteilyä. Toki materiaalien ominaisuudet hivenen määräävät, kuinka paljon tuota säteilyä tulee, mutta materiaalien erot on kokonaiskuvassa melkoisen pienet.

Muuten niin noissa ulkona tapahtuvissa ilmiöissä yksi suuri vaikuttava tekijä on ilmankosteus, joten päättely niistä ei ole täysin suoraviivaista. Kuitenkin kun autolla on katto päällä, niin ikkunat ei huurru, koska katto heijastaa osan auton (ja maan) lähettämästä lämpösäteilystä takaisin (joten kosteudella on aina jokin kylmempi kohta tiivistyä/härmistyä kuin auton lasi).

tosiaan vaikuta kirjoitti:

Joo-o, ei tosiaan ole väliä vaikka kappale olisi läpinäkyvä (IR-alueellakaan). Se on kuitenkin lämmin, joten se säteilee lämpösäteilyä. Toki materiaalien ominaisuudet hivenen määräävät, kuinka paljon tuota säteilyä tulee, mutta materiaalien erot on kokonaiskuvassa melkoisen pienet.

Muuten niin noissa ulkona tapahtuvissa ilmiöissä yksi suuri vaikuttava tekijä on ilmankosteus, joten päättely niistä ei ole täysin suoraviivaista. Kuitenkin kun autolla on katto päällä, niin ikkunat ei huurru, koska katto heijastaa osan auton (ja maan) lähettämästä lämpösäteilystä takaisin (joten kosteudella on aina jokin kylmempi kohta tiivistyä/härmistyä kuin auton lasi).

Lue lisää

Ainakin kuuma vesi jäähtyy nopeammin mustaksi maalatussa alumiinikipossa kuin lähes identtisessä kiillotetussa alumiinikipossa. Sopii testata itsekin.

tosiaan vaikuta kirjoitti:

Joo-o, ei tosiaan ole väliä vaikka kappale olisi läpinäkyvä (IR-alueellakaan). Se on kuitenkin lämmin, joten se säteilee lämpösäteilyä. Toki materiaalien ominaisuudet hivenen määräävät, kuinka paljon tuota säteilyä tulee, mutta materiaalien erot on kokonaiskuvassa melkoisen pienet.

Muuten niin noissa ulkona tapahtuvissa ilmiöissä yksi suuri vaikuttava tekijä on ilmankosteus, joten päättely niistä ei ole täysin suoraviivaista. Kuitenkin kun autolla on katto päällä, niin ikkunat ei huurru, koska katto heijastaa osan auton (ja maan) lähettämästä lämpösäteilystä takaisin (joten kosteudella on aina jokin kylmempi kohta tiivistyä/härmistyä kuin auton lasi).

Lue lisää

Kappaleen säteilemää lämpötehoa voidaan kuvata Stefan-Bolzmanin-yhtälöllä, asiaa on selitetty seuraavassa: http://hyperphysics.phy-astr.gsu.edu/HBASE/thermo/cootime.html

Yhtälössä kappaleen materiaalin ja pintarakenteen ominaisuuksia kuvataan emissiivisyyskertoimella, linkin takaa löytyy muutama esimerkki: http://www.coleparmer.com/techinfo/techinfo.asp?htmlfile=Emissivity.htm&ID=254

näin ? kirjoitti:

Siis kuitenkin esim. Turun mittarit kertovat, että kesäpäivänä saavutetaan max n. 1000 W/m2 (http://at8.abo.fi/cgi-bin/fi/get_weather). Tuo on varmasti mitattu aurinkoa kohti olevalla mittarilla, mutta onko niin, ettei päiväntasaajallakaan tuo aurinkoa kohti mitattu ole yhtään suurempi kuin Suomessa ?

Lue lisää

Auringon paistaessa suoraan zeniitistä sen säteily kulkee hieman lyhyemmän matkan ilmakehän läpi, kuin sen paistaessa n. 53 deg korkeudelta joka on tilanne keskikesällä keskipäivän aikaan Etelä-Suomessa, mutta todella vain hieman. Ilmakehä on kuitenkin käytännössä läpinäkymätön isolle osalle tuossa n. 1300 W/m2 lukemassa mukana olevia aallonpituuksia jo kohtisuoraan mitatulla paksuudella, joten kulmasta tuleva lisäpaksuus vaikuttaa merkittävästi vain siihen osuuteen säteilystä jonka aallonpituuksille ilmakehä on edes hieman läpikuultava.

Siis lyhyesti sanottuna; teoriassa on suurempi päiväntasaajan tienoilla, käytännössä ei erityisen merkittävästi. Käytännössä maanpinnalle asti tulevan säteilyn määrää hallitsee ilmassa olevan vesihöyryn ja pölyn määrä.