kun kirppu puree sinua,jos se purree kovasti,niin sinusta tullee rovasti",johan on aikaa tuostakin,näkyy olevan kirjoitettu 23.9.1953,siis olin 13-vuotias.Kylläpä sitä eri asioita aarteinaan säilyttää.Vaikka "kirjastoni" muuten hävinnyt,levinnyt ties minne,niin tämä sinikantinen muistovärssykirja säilynyt.Tuonkin oli kirjoittanut joku "kynä ja käsi",joten puskista sitä jo silloin,eihän tää ookkaan mikkään uus asia...hehheh.
Entäpä tää;
M....a on se nätti tyttö,taivaskin sen todistaa,onnellinen on se poika,joka M:n omistaa",kirjoittanut Kaarina.
Opet on kirjoittaneet kauniilla käsialalla esimerkiksi
, "Sä jaloa viljaa kylvä ain,kun taivallat maailman rantaa," jne.
Tällasena kuumana kesäpäivänä kehittävää mietiskelyy tääkin,ja muistatteko ne kaiken maailman keräilyt!
Silloin kun angorapuserot tulivat muotiin,nypittiin toisiltamme angorapallosia muistoksi,entäs kun plastikki,muovi ilmestyi,eriväriset plastikkipalasetkin olivat aarteita.
Mitenkä teillä...muistovärssyt ja keräilyt!?
Entäpä tää;
M....a on se nätti tyttö,taivaskin sen todistaa,onnellinen on se poika,joka M:n omistaa",kirjoittanut Kaarina.
Opet on kirjoittaneet kauniilla käsialalla esimerkiksi
, "Sä jaloa viljaa kylvä ain,kun taivallat maailman rantaa," jne.
Tällasena kuumana kesäpäivänä kehittävää mietiskelyy tääkin,ja muistatteko ne kaiken maailman keräilyt!
Silloin kun angorapuserot tulivat muotiin,nypittiin toisiltamme angorapallosia muistoksi,entäs kun plastikki,muovi ilmestyi,eriväriset plastikkipalasetkin olivat aarteita.
Mitenkä teillä...muistovärssyt ja keräilyt!?
Vastaukset 6
Vanhimmat
Kiiltokuva-albumi oli joka tytöllä, ja ensin sai siihen kirjoittaa äiti.
"Etsi aina maailmassa kaunista ja hyvää, niin sun pieni sydämesi kantaa kultajyvää".
Se oli kaunein lause, seuraavaksi ihanin oli kansakoulun opettajaltani, jolla oli myös hienoin käsiala. "Ken on lapsi Heran armaan , turvatumpi hän on varmaan kuin on tähti taivahalla, lintu emon siiven alla."
Ihastusten villapaidoista revittiin nukkaa ja niista muotoiltiin levy kirjan väliin, siellä oli myös hienoja karkkipapereita silotettuina. Filmitähtien kuvia leikkasin Elkuva-aitasta , liimasin vihkoon , joillekin laulajillekin kirjoitin ja sain kuvan esim. Robertino Loretilta.
Paperinukeilla leikin melkein rippikouluikäiseksi ja viime aikoina olen löytänyt retroina vanhoja paperinukkeja, esim. Alice, Judy, Liza.
Oi niitä aikoja, ei voi muuta huokaista!
iskelmien sanojen keräily, siten jo toisella kymmentä.
Toivelauluvihkoja ei ollut vara monta hankkia, näin kopsattiin toisilta.
Joku piirros vielä laulun aiheista.
Filmitähdet tietty oli kova sana.
Muistan miten vihainen olin äidille, kun kirjoitti muistokirjaani seuraavasti" Hevonen se kauroja rouskuttaapi, siitäpä karvansa kiiltäväksi saapi" ei se ollut mielestäni mikään muistofärssy ja vielä punakynällä.
Äitiä nauratti.
Ole aina iloisella päällä
niinkuin kissa liukkaalla jäällä.
Kyllä se muistovärssy kirja on matkan varrella hukkunut jonnekin,kun en ollut koskaan filmitähtien kuvien kerääjä.
Sitävastoin kiiltokuvat olivat ihania mielestäni,suuri enkelinkuva oli aarteeni,pilven reunalla kiharainen enkelityttö käsi leuan alla puolivartalossa,varmaan niitä oli jokaisella.
Se kiilto ja kauneus oli jotain lapselle.
Nyt muistan yhden
T....e on se simasuu
johon pojat ihastuu.
Tuosta pidin kovasti,ja uskoin,että näin on:D
On tallessa mustakantinen vihko , jossa ensimmäisellä lehdellä on kirjoitettu: 26.3.54 laulu : "Marjatta ystäväin."
Sivun lopussa : Muistot on ainoa paratiisi, josta meitä ei voida karkoittaa.
Paljon muistoja tuohon vihkoseen sisältyykin.
varmaan joka tytöllä Muistokirja.. Opettaja sai kunnian ,kirjoittaa ensimmäisenä..
Muistan muutamia: "Ota hetkestä vaari,sillä elämän kaari, on lyhyen läntä,kuin jänösen häntä..----- "Ei se yksin vaella taivaan rantaa,joka onnea,iloa repussaan kantaa"-----" Ruusun sulle antaisin,mutta mistä mä sen saan,halla vei pois kukkaset ja lumi peitti maan."---" Onni olkoon osanasi ,elämäsi retkellä,nätti poika rinnallasi,vihkimisen hetkellä." --Vielä esim.."Maija on se nätti tyttö,taivaskin sen todistaa, onnellinen on se poika,joka Maijan omistaa." Minullakin on se vielä tallella..Kiiltokuvia on liimattu sitten ,kun on värssy kirjoitettu.. Kiva muisto..
Siskoni keräili niitä elokuvatähtiä..minä en ole ,kuin joitakin suosikkejani..
Mitähän vielä..muistan,että kudoimme minilapasia ja pidimme takin olkapäässä koristeena.. Kavereille niitä lahjoitimme.. Muistan,että oli paha neuloa niihin peukalot.. Ne oli semmoisia ,korkeintaan 4 senttiä pitkiä.. Söpöjä..
Paperinukkeja värkkäsimme.. Yksi tyttö,samassa talossa asuva,oli hyvä piirtämään ja me toiset väritimme ja leikkasimme..En muista,etrtä mitään olisimme leikkineet niillä. Minullakin oli kenkälaatikollinen niitä..Annoin sitten isompana ne pois..Karkkipapereita keräsimme.. Niitä ei saanut usein,joten olivat suuria aarteita..Sellaistahan se oli,tyttöjen touhut.. Heippa..Me tapaamme taas..t.Irkku
ryntään.
Voi, minäkin keräsin filmitähtien kuvia. Paksu vihko oli täynnä. Paljon oli Ansa Ikosen ja Tauno Palon kuvia sekä sen aikaisia amerikkalaisia tähtiä.
Mihin lie vihko aikojen saatossa joutunut? Lauluvihko on tallessa. Siihen on moni ystävänikin kirjoitellut laulun sanoja.
Muistivärssyvihot ovat kaikki myös jääneet jonnekin. Yksi värssy tuli mieleeni:
"Rakkaus on sellainen pikkunen ukko, jolla on taskussa tappuratukko. Sillä se sitoo sydämet yhteen, niinkuin maamies pellolla lyhteen."
Hyvää Yötä ja muistorikkaita unia.