Elementti vs harkko

Onko kellään kokemuksia viimeaikaisista hinnankehityksistä?
Betonielementti - valuharkko - muurattava harkko, missä suhteessa mahtaa kokonaiskustannukset vaihdella noin 200 neliöiseen kaksikerroksiseen taloon.
Kiinnostaa siis kokonaiskustannusten suhde, eli valmiilla pinnoilla.
141493
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 14

Vanhimmat

komppaan kysyjää ja heitän saman otsikon alle vielä lisäkysymyksen betonielementtien kosteuskestosta ja käyttöiästä vs harkko.

Äänestä
  • Jos betonielementissä on eristeenä EPS niin se pitäisi kestää ja toimia miltei kuten harkkokin.

    Joitain kymmeniä betonielementti OKTaloja olen tsiikaillut ja vielä ei esim. tuuletusrakoja ole niissä näkynyt. Ja kun niitä ei ole niin mielestäni villa ei ole paras mahdollinen eriste kahden tiiviin valubetonin välissä.

    Kun muinoin kyselin niin ParmaParel edustuksesta sanoivat että villalla fyllätyt elementit suunnitellaan 50 vuoden elinkaarelle. Enpä sitten valinnut moista.

    Aikoinaan laskin jotta kolmessa työpäivässä nouseva betonielementtirunko ois kaiken kaikkiaan huomattavasti kalliimpi, jälkeenpäin arvelen että samoihin se ois tullut nuitten valuharkkosysteemien kanssa.

    Äänestä

  • raksaaja kirjoitti:

    Jos betonielementissä on eristeenä EPS niin se pitäisi kestää ja toimia miltei kuten harkkokin.

    Joitain kymmeniä betonielementti OKTaloja olen tsiikaillut ja vielä ei esim. tuuletusrakoja ole niissä näkynyt. Ja kun niitä ei ole niin mielestäni villa ei ole paras mahdollinen eriste kahden tiiviin valubetonin välissä.

    Kun muinoin kyselin niin ParmaParel edustuksesta sanoivat että villalla fyllätyt elementit suunnitellaan 50 vuoden elinkaarelle. Enpä sitten valinnut moista.

    Aikoinaan laskin jotta kolmessa työpäivässä nouseva betonielementtirunko ois kaiken kaikkiaan huomattavasti kalliimpi, jälkeenpäin arvelen että samoihin se ois tullut nuitten valuharkkosysteemien kanssa.

    Mikä on sitten valuharkkorakenteesse mitoitusikä? Suurimmalta osin vain betonirakenteen suunnitellaan 50 vuoden käyttöiäelle. Muistaakseni tämä tarkoittaa sitä että 95% todennäköisyydellä rakenne kestää 50vuotta ja 50% todennäköisyydellä reilusti yli 100vuotta

    Äänestä

  • raksaaja kirjoitti:

    Jos betonielementissä on eristeenä EPS niin se pitäisi kestää ja toimia miltei kuten harkkokin.

    Joitain kymmeniä betonielementti OKTaloja olen tsiikaillut ja vielä ei esim. tuuletusrakoja ole niissä näkynyt. Ja kun niitä ei ole niin mielestäni villa ei ole paras mahdollinen eriste kahden tiiviin valubetonin välissä.

    Kun muinoin kyselin niin ParmaParel edustuksesta sanoivat että villalla fyllätyt elementit suunnitellaan 50 vuoden elinkaarelle. Enpä sitten valinnut moista.

    Aikoinaan laskin jotta kolmessa työpäivässä nouseva betonielementtirunko ois kaiken kaikkiaan huomattavasti kalliimpi, jälkeenpäin arvelen että samoihin se ois tullut nuitten valuharkkosysteemien kanssa.

    "Aikoinaan laskin jotta kolmessa työpäivässä nouseva betonielementtirunko ois kaiken kaikkiaan huomattavasti kalliimpi, jälkeenpäin arvelen että samoihin se ois tullut nuitten valuharkkosysteemien kanssa."

    Eli teit laskuvirheen ja laskit alakanttiin valuharkkosysteemisi... toisin sanoen pis**t omiin aamumuroihisi.

    Äänestä

  • elieli kirjoitti:

    "Aikoinaan laskin jotta kolmessa työpäivässä nouseva betonielementtirunko ois kaiken kaikkiaan huomattavasti kalliimpi, jälkeenpäin arvelen että samoihin se ois tullut nuitten valuharkkosysteemien kanssa."

    Eli teit laskuvirheen ja laskit alakanttiin valuharkkosysteemisi... toisin sanoen pis**t omiin aamumuroihisi.

    Sain paremman, mutta en halvemmalla enkä helpolla.

    Äänestä

  • konetekekniikan di kirjoitti:

    Mikä on sitten valuharkkorakenteesse mitoitusikä? Suurimmalta osin vain betonirakenteen suunnitellaan 50 vuoden käyttöiäelle. Muistaakseni tämä tarkoittaa sitä että 95% todennäköisyydellä rakenne kestää 50vuotta ja 50% todennäköisyydellä reilusti yli 100vuotta

    Esim. jämerän harkoille näkyy VTT lupaavan 100v, mikäli talossa on räystäät yms.

    Sinänsä kait rakenne voi kestää moninkertaisestikin, kunhan sitä ei käytön aikana pilata.

    Äänestä

  • raksaaja kirjoitti:

    Esim. jämerän harkoille näkyy VTT lupaavan 100v, mikäli talossa on räystäät yms.

    Sinänsä kait rakenne voi kestää moninkertaisestikin, kunhan sitä ei käytön aikana pilata.

    VTT ei taida mitään lupailla tuolle sipolle. Vtt taitaa tosin ylläpitää jotain tietokantaa johon valmistajat ovat voineet ilmoittaa tuotteidensä käyttöiän. En usko että VTT mitään lupaisi

    Betonirakenteilla käyttöikämitoitus on ehkä pisimmällä. On selkeät ohjeet miten lasketaan betonirakenteen käyttöikä. Mikään aukoton tämä mitoitus ei tosin ole. Mutta selkeästi suuntaa antava. Mitoitusohjeilla pysytään mitoittamaan betonirakenteita 200vuoteen ja korostetaan vielä että 200vuoteen mitoitettuna keskimäärin kestävyys jotain 500vuoden luokkaa, mutta ensimäiset 200vuoteen mitoitetut torpat tippuu siinä 200vuoden tienoilla

    Tuosta jämerän käyttöiästä, niin raudoitushan on siinä laastin seassa mutta miten se yleensä työteknisesti toteutetaan eli onko raudoituksen ympärillä aina laastia. ja millaista laastia jämerän muuraamiseen ylipäätään käyteteään tai eihän sipon latomiseen muuraaminen tainnut edes olla oikea termi vaan oliko oikea termi liimaaminen? Kuten huomaat en paljoa siposta tiedä. Ei ole tarvinnut perhetyä kun kyseinen materiaali on aina joka paikassa tippunut listalta nopeasti pois

    Äänestä

  • raksaaja kirjoitti:

    Sain paremman, mutta en halvemmalla enkä helpolla.

    Raha ratkaisi valintasi. Rrakennuksen valmistumisen jälkeen huomasit, että tulipa kallis valinta. Siispä nyt pitää tehtyjä valintoja hehkuttaa loputtomasti tällä palstalla.

    Sellainen on suomalainen Mies, kukapa sitä tunnustaisi paskan valinneen... taloissa ...

    Äänestä

  • puheitasi kirjoitti:

    Raha ratkaisi valintasi. Rrakennuksen valmistumisen jälkeen huomasit, että tulipa kallis valinta. Siispä nyt pitää tehtyjä valintoja hehkuttaa loputtomasti tällä palstalla.

    Sellainen on suomalainen Mies, kukapa sitä tunnustaisi paskan valinneen... taloissa ...

    valitsin hinnaltaan keskivertotuotteen, jonka olen rakentanut puoleen hintaan.

    Mutta TIEDÄN että rakennuttamalla Lammi ois 20 tonnia kalliimpi kuin mitä aikoinaan laskin.

    Äänestä

  • konetekekniikan di kirjoitti:

    VTT ei taida mitään lupailla tuolle sipolle. Vtt taitaa tosin ylläpitää jotain tietokantaa johon valmistajat ovat voineet ilmoittaa tuotteidensä käyttöiän. En usko että VTT mitään lupaisi

    Betonirakenteilla käyttöikämitoitus on ehkä pisimmällä. On selkeät ohjeet miten lasketaan betonirakenteen käyttöikä. Mikään aukoton tämä mitoitus ei tosin ole. Mutta selkeästi suuntaa antava. Mitoitusohjeilla pysytään mitoittamaan betonirakenteita 200vuoteen ja korostetaan vielä että 200vuoteen mitoitettuna keskimäärin kestävyys jotain 500vuoden luokkaa, mutta ensimäiset 200vuoteen mitoitetut torpat tippuu siinä 200vuoden tienoilla

    Tuosta jämerän käyttöiästä, niin raudoitushan on siinä laastin seassa mutta miten se yleensä työteknisesti toteutetaan eli onko raudoituksen ympärillä aina laastia. ja millaista laastia jämerän muuraamiseen ylipäätään käyteteään tai eihän sipon latomiseen muuraaminen tainnut edes olla oikea termi vaan oliko oikea termi liimaaminen? Kuten huomaat en paljoa siposta tiedä. Ei ole tarvinnut perhetyä kun kyseinen materiaali on aina joka paikassa tippunut listalta nopeasti pois

    "VTT ei taida mitään lupailla tuolle sipolle."

    Enpä löytänyt uudestaan sitä sertifikaattia missä maininta oli, joten ei voida pähkäillä taustoja sen pidemmälle.


    Mutta kaikki tolkullisesti tehdyt talothan kyllä kestää isältä pojanpojalle. Puukin hapristuu vain 2mm pinnaltaan sadassa vuodessa, UV valon vaikutuksesta, mikäli sitä puuta ei ole maalattu. Joten jos ei rakenteet pilaa taloa niin matskut kyllä kestää. Esim 70 vuotiaissa näkyy naulat alkavan olla sökönä ja katon kannattinet siksi alkaa notkahtaa. Sinkittyä kaveriksi niin talot kestää huollettuna vielä 100v tjsp. (eri asia onko ne enään nykymittapuun mukaan tolkullisia taloja)

    Äänestä

  • raksaaja kirjoitti:

    "VTT ei taida mitään lupailla tuolle sipolle."

    Enpä löytänyt uudestaan sitä sertifikaattia missä maininta oli, joten ei voida pähkäillä taustoja sen pidemmälle.


    Mutta kaikki tolkullisesti tehdyt talothan kyllä kestää isältä pojanpojalle. Puukin hapristuu vain 2mm pinnaltaan sadassa vuodessa, UV valon vaikutuksesta, mikäli sitä puuta ei ole maalattu. Joten jos ei rakenteet pilaa taloa niin matskut kyllä kestää. Esim 70 vuotiaissa näkyy naulat alkavan olla sökönä ja katon kannattinet siksi alkaa notkahtaa. Sinkittyä kaveriksi niin talot kestää huollettuna vielä 100v tjsp. (eri asia onko ne enään nykymittapuun mukaan tolkullisia taloja)

    "Mutta kaikki tolkullisesti tehdyt talothan kyllä kestää isältä pojanpojalle"

    Tuohon vaaditaan 100vuoden kestoikää ja en allekirjoittaisi tuota. Tavanomainen talo tehdään 50vuoden käyttäikämitoitukselle mikä kyllä tarkoittaa sitä että keskimäärin kestää yli 100 vuotta mutta ensimäiset tippuvat pelistä 50 vuoden jälkeen. Eli väität tämän betonirakenteiden käyttöikämitoituksen olevan humpuukia.

    KErroit puun hapristuvan 2mm/100vuotta. uv-valosta. Eli näin sisällä ikkunan vieressä? Kaikissa tietämissäni 100 vuotiassa hirsitaloissa alin hirsin on mätä. Eli runko on käyttöiänsä päässä tai vaatii peruskunnostuksen. Betonirakenteita on vähemmän nähtävissä 100vuoden takaa, mutta niissä on huikeita eroja. Suurin osa niistä on varmaan pettänyt jo aika päiviä sitten, mutta vieläkin löytyy erinomaisessa kunnossa olevia ajan merkki näy.

    Teräsbetonipaalujen, sokkeleeiden ja julkisivujen käyttöikämitoitusta on tutkittu nykyään sen verrran että minä uskon käyttöikämitoituksen ja siihen liittyvien ohjeiden olevan ihan päteviä. Myös muilla rakenteille löytyy käyttöikämitoitusohjeita, kuten teräspaaluille. Jos haluaa yli 100vuoden paalutuksen niin sen saa helpommin teräksellä.

    Aika pitkälle saa tosiaan mennä että rautanaula ruostuu seinässä kelvottomaksi. Eiköhän ne kestä pidempäänkin kuin 100vuotta ilman mitään sinkkiä. Ulkonäkösyistä kai ulkovuorauslautojen naulat sinkitään

    Äänestä

  • raksaaja kirjoitti:

    Jos betonielementissä on eristeenä EPS niin se pitäisi kestää ja toimia miltei kuten harkkokin.

    Joitain kymmeniä betonielementti OKTaloja olen tsiikaillut ja vielä ei esim. tuuletusrakoja ole niissä näkynyt. Ja kun niitä ei ole niin mielestäni villa ei ole paras mahdollinen eriste kahden tiiviin valubetonin välissä.

    Kun muinoin kyselin niin ParmaParel edustuksesta sanoivat että villalla fyllätyt elementit suunnitellaan 50 vuoden elinkaarelle. Enpä sitten valinnut moista.

    Aikoinaan laskin jotta kolmessa työpäivässä nouseva betonielementtirunko ois kaiken kaikkiaan huomattavasti kalliimpi, jälkeenpäin arvelen että samoihin se ois tullut nuitten valuharkkosysteemien kanssa.

    Eihän tuo villalla fyllätty elementti ainut vaihtoehto ole. PArman sivuillakin on usempi kuten kaksoiskuorivaihtoehto. Eikä valkeakoskelle tehty nyt asuntomessutalo betonielementeistä jotka eristettiin ja eristerapattiin työmaalla. Tiiliverhous tai betonijulkisivu tuuletettuna on myös mahdollinen

    Äänestä

  • konetekekniikan di kirjoitti:

    "Mutta kaikki tolkullisesti tehdyt talothan kyllä kestää isältä pojanpojalle"

    Tuohon vaaditaan 100vuoden kestoikää ja en allekirjoittaisi tuota. Tavanomainen talo tehdään 50vuoden käyttäikämitoitukselle mikä kyllä tarkoittaa sitä että keskimäärin kestää yli 100 vuotta mutta ensimäiset tippuvat pelistä 50 vuoden jälkeen. Eli väität tämän betonirakenteiden käyttöikämitoituksen olevan humpuukia.

    KErroit puun hapristuvan 2mm/100vuotta. uv-valosta. Eli näin sisällä ikkunan vieressä? Kaikissa tietämissäni 100 vuotiassa hirsitaloissa alin hirsin on mätä. Eli runko on käyttöiänsä päässä tai vaatii peruskunnostuksen. Betonirakenteita on vähemmän nähtävissä 100vuoden takaa, mutta niissä on huikeita eroja. Suurin osa niistä on varmaan pettänyt jo aika päiviä sitten, mutta vieläkin löytyy erinomaisessa kunnossa olevia ajan merkki näy.

    Teräsbetonipaalujen, sokkeleeiden ja julkisivujen käyttöikämitoitusta on tutkittu nykyään sen verrran että minä uskon käyttöikämitoituksen ja siihen liittyvien ohjeiden olevan ihan päteviä. Myös muilla rakenteille löytyy käyttöikämitoitusohjeita, kuten teräspaaluille. Jos haluaa yli 100vuoden paalutuksen niin sen saa helpommin teräksellä.

    Aika pitkälle saa tosiaan mennä että rautanaula ruostuu seinässä kelvottomaksi. Eiköhän ne kestä pidempäänkin kuin 100vuotta ilman mitään sinkkiä. Ulkonäkösyistä kai ulkovuorauslautojen naulat sinkitään

    >>"Mutta kaikki tolkullisesti tehdyt talothan kyllä kestää isältä pojanpojalle"
    >Tuohon vaaditaan 100vuoden kestoikää ja en allekirjoittaisi tuota. Tavanomainen talo tehdään 50vuoden käyttäikämitoitukselle mikä kyllä tarkoittaa sitä että keskimäärin kestää yli 100 vuotta mutta ensimäiset tippuvat pelistä 50 vuoden jälkeen. Eli väität tämän betonirakenteiden käyttöikämitoituksen olevan humpuukia.

    No melkolailla joo.
    Olen vahvasti sitämieltä että tolkullisessa omakotitalossa nuo rakenteet todellakin kestää pitkään. ymmärtääkseni esim lämpimässä tilassa oleva betoniraudoite ruostuu niin hitaasti että ensimmäisen 50 vuoden jälkeen aletaan saavuttamaan vasta korkein lujuus (betonin lujuus kasvaa edelleen, rautojen vielä heikentymättä jne...) Onhan nuita satoja vuosia vanhoja rakennuksiakin olemassa.

    >KErroit puun hapristuvan 2mm/100vuotta. uv-valosta. Eli näin sisällä ikkunan vieressä?

    Ei kuin esimerkiksi nuissa ikivanhoissa hirsiladoissa joissa ei koskaan ole ollut mitään pinnoitetta. Vain vettä pitävä katto päällään.

    >Kaikissa tietämissäni 100 vuotiassa hirsitaloissa alin hirsin on mätä.

    Veikkaampa että synnyin kotipihassamme olevassa talossa ei ole alin hirsi mätä, mutta se onkin metrin korkean tuulettuvan kivijalan päällä.

    Eli jos sinne alimpaan hirteen ei pääse vettä, se ei "märkäne". ((ja ainahan ne voi kengittää, toisin kuin esim kivitalot, no onneksi niitä harvemmin tarvii kengittää))

    >Betonirakenteita on vähemmän nähtävissä 100vuoden takaa, mutta niissä on huikeita eroja. Suurin osa niistä on varmaan pettänyt jo aika päiviä sitten, mutta vieläkin löytyy erinomaisessa kunnossa olevia ajan merkki näy.

    Juuri noin. Esim jos rakennus päästetään kylmäksi niin sisätiloissa olevien teräsrakenteiden ruostuminen kiihtyy jne... Ja joissain kohdissa on mogattu teräkset liain pintaan. Esim nykyiset valuharkothan pyrkii ongelmaan taklaamaan siten että niissä raudan väärin sijoittaminen on hankalaa.

    >Aika pitkälle saa tosiaan mennä että rautanaula ruostuu seinässä kelvottomaksi. Eiköhän ne kestä pidempäänkin kuin 100vuotta ilman mitään sinkkiä.

    Mielestäni ainakin katonkannattimissa, jotka ovat ulkoilmalle alttiita, ruostuminen alkaa katkoa nauloja jossain 70vuoden kohdalla. Mutta jos naulat on pula-ajan kierrätysnauloja niin tokkopa kestävät 50v ilman sinkkiä.

    Äänestä

  • konetekekniikan di kirjoitti:

    Eihän tuo villalla fyllätty elementti ainut vaihtoehto ole. PArman sivuillakin on usempi kuten kaksoiskuorivaihtoehto. Eikä valkeakoskelle tehty nyt asuntomessutalo betonielementeistä jotka eristettiin ja eristerapattiin työmaalla. Tiiliverhous tai betonijulkisivu tuuletettuna on myös mahdollinen

    mutta ne mitä tavalliselle kuolevaiselle myytiin 2003 oli villalla fyllättyjä (tai eristämättömiä)

    En tiedä esim. tänpäivän hintatietoa EPS vs villafyllätyt elementit.

    Pomminvarminta kait oiski ettl tekis sisärungon betonielementeillä (kantava rakenne ja höyrynsulku samassa) sikanopeesti, ontelot päälle, eriste pintaan ja jokin julkkari siihen päälle.

    Äänestä

Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.

Kommentoi aloitusta


kokonaiskustannuksia kirjoitti:

Onko kellään kokemuksia viimeaikaisista hinnankehityksistä?
Betonielementti - valuharkko - muurattava harkko, missä suhteessa mahtaa kokonaiskustannukset vaihdella noin 200 neliöiseen kaksikerroksiseen taloon.
Kiinnostaa siis kokonaiskustannusten suhde, eli valmiilla pinnoilla.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu