gummeruksen kirjailijakoululaisista. kaksi ensimmäistä kirjaa ilmestyy jo ensi keväänä.
hesarissa on tänään juttu
toho
13538
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Jotenkin tulee mieleen näistä kirjailijakouluista opitun toistaminen...Siis jonkun kenties itse hyvinkin keskinkertaisen kirjailijan syöttämien ajatusten ja metodien uudelleen toistaminen kymmenien aloittelevien kirjailijoiden tai sellaiseksi haaveilevien tuotannossa? Voi olla, että olen väärässä, mutta ajatelkaapa vaikka Kalle Päätaloa tai Veikko Huovista tai Mika Waltaria istumassa opettelemassa kirjoitustyyliä romaaneilleen! Mielestäni kirjailijaksi joko tullaan "omilla eväillä" tai ei tulla. Mutta älkää hyvät kirjailijakoululaiset ottako "hernettä nenään" ajatuksistani. Toivotan teille menestystä ja kaikkea hyvää.
itse asiassa gummeruksen tero liukkonen puhui jutussa justiin tuosta, että kirjoittajakouluihin on kahtalainen suhtautumistapa. toiset näkee tarpeellisena ja toiset ei. hän sanoi kulkevansa keskitietä; kirjoittamaan jokaisen pitää oppia itse, mutta koulutus voi antaa tukea ja nopeuttaa lopputuloksen syntymistä.
itse ajattelen että on naiivia kuvitella että tekstin tuottaminen poikkeaisi mistä tahansa muusta tekemisen lajista siinä, etteikö opiskelusta voisi olla hyötyä. muutaman ahkeran/neron/luonnonlahjakkuuden olemassaolo ei todista koulutuksen merkitystä vääräksi.
mistään "tyylin" opettelusta ei kirjoittajakoulussa taida olla kyse... onko niin että et ehkä edes tiedä mitä kirjoittajakouluissa opetetaan... miten silloin voit arvostella...?
Kukaan ei varmaan oleta että muusikko opettelee itsekseen soittamaan. Ja että maalari opettelee maalamisen niksit itsekseen, vaikka onhan itseoppineitakin. Kyllä kirjoittamisessa on opiskelusta hyöytä. Amerikassa opiskellaan yliopistossa luovaa kirjoittamista, meillähän on kanssa parissa yliopistossa se mahdollisuus, mutta ei pääaineena voi sitä opiskella, mikä on vähän outoa tavallaan.
Gummeruksen kouluunhan piti olla valmis käsikirjoitus, jota sitten muokkailtiin. Ei siis ihme, että jo julkaistaan.
vähän enemmän Päätaloa, Huovista ja Waltaria muusta kirjallisuudesta puhumattakaan, alat huomata, että kuvaamasi kirjailijaa, joka kirjoittaisi vain "omilla eväillään" ei ole olemassakaan.
Itse lukeudun myös näihin keskitien kulkijoihin. Kyllä opista ja etenkin palautteesta on rutkasti hyötyä. Homma nopeutuu.
Kriittistä korkeakoulua ja akateemisia opintoja sen sijaan vierastan. Tuntuu, että sieltä tulevat on keskenään jotenkin yhdenmukaisia ja teksti on vaikeaa.
Miltähän tuntuisi pyrkiä viihdekässärin kanssa esimerkiksi Kriittiseen korkeakouluun? Niiden kirjoittajien aiheetkin on niin erikoisia, hieman jopa tekemällä tehtyjä.
No nyt kun luin tän jutun, niin tuli vaan mieleeni
että
onko joku jo kirjoittanut kirjan
Keinotekoinen kirjailijabroileri
?
olin valmistautunut puoli päivää kestävään riitaan siitä kannattaako koulutus vai ei ja yritin kirjoittaa oikein kettumaisesti, ja sit ei tullukaan mitään riitaa ja toi funtsaaja jäi yksin kantansa kanssa eikä yhtään edes hauku ketään :/
tilanteen ollessa tämä sanonkin mieluummin niin, että funtsaaja oli puoliksi oikeassa. niinhän toi liukkonenkin sanoi, että itse pitää jokaisen oppia kirjoittamaan. joku toinen täällä sanoi että korkeakoulun käyneet kirjoittaa jotenkin... oliko se samalla tavalla vai jollakin erityisellä tavalla...? näin voipi olla; tietynlainen aitous, vilpittömyys ja rehellisyys voi kadota silloin kun koulussa tavallaan näytetään tekstin kulissien taakse.
äänellään, ja siksi olivat hyviä. Kai heidänkin tekstissään jotain korjailtavaa oli, uskoisin, ja ainakin romaanin rakenteesta he ehkä lukivat jostain, tai ottivat oppia muilta.
Sain hiljattain lukea toistaiseksi julkaisemattoman kirjoittajan tekstiä, josta paistoi kirjoittajan oma tyyli ja omanlaisensa huumori niin ihanasti, että veikkaan, että hänestä tulee vielä suosittu kirjailija. Se mielestäni on se perusjuju; omalla äänellään, konstailematta kirjoittaminen. Tekniikkaa voi opetella, rakennetta, vinkkejä, mutta perustekstin luominen pitäisi tulla luonnostaan, jos on tullakseen.
simppeliä: kysymys on kirjallisesta lahjakkuudesta, kuten kaikessa taiteessa. Jostain syystä Suomessa jauhetaan mielellään tekniikasta, vaikka tärkein kysymys on juuri persoonassa ja kyvyssä käyttää persoonansa lahjoja.
Uskomatonta, että tuosta koulusta tuli niin hyviä kirjailijoita! Tuo koulu taitaa olla oikea klassikkoautomaatti.
Koska Liukkosella on seuraava kurssi?
Häpeän tietämättömyyttäni, mutta voisiko joku kertoa, ketkä kirjailijat tulivat siitä koulusta?
Joo, olen miettinyt joskus miten koululle kävi ja julkaistiinko mitään. Kertokaa jotka tiedätte.
Kunhan provoilin..
Tuosta koulusta taisi vain yksi julkaista. Kirjan ja kirjoittajan nimeä ei muista kukaan.
Olen sipaissut myös opettajan, Tero Liukkosen kirjallista tuotantoa. Taitaa muuten olla ihan tohtorismies.
Jotenkin mieleen tulee Väinö Linna, joka kävi vain viisi luokkaa kansakoulua.
Mikä hänestä teki sellaisen kirjailijan?