Metsän käyttö ja

Ainakin täällä satakunnan seudulla harjoitetaan "tehokasta" metsän uudistamistapaa paljon. En ole asiantuntija mutta näyttää aika helkkarin epäonnistuneelta menetelmältä. Kuka ja koska on päättänyt miten metsästä saadaan paras tuotto avohakkuilla, kalliilla istutustaimilla ja kovalla maankynnöllä? Onko mitään käryä? Onko olemassa mitään järkevämpää ja luovempaa tapaa saada hyvää runkoa plus sienet, marjat, hunaja, riista siinä ohessa ja ilman limaisia valumavesiojia suoraan mereen ilman sakkoja? Ja eikös ne istutustaimipellot ole kuin kutsu hirvieläimille syömään? Miten se tuotto oikein lasketaan? Koskeeko se vain puuta? Kasvaako uudet siemenet puiksi nopeammin kun jätetään hakkuissa syntyneet oksat varjostamaan raiskion pintaa? Onko ketään uhmannut yksioikoisia metsänuudistusohjeita ja kannattiko se rahallisesti? Onko mänty ainoa paperin tekoon soveltuva laji?
6371
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 6

Vanhimmat

Virallisillakin opeilla.Koivu jopa ilman viljelyä.Kyseenalaistaa sopii,mutta on heillä näyttöjäkin,niillä metsäoppineilla.
Enämpi olisin huolissani jälkitöiden tekemättömyydestä,ja siitä kun puunjalostus karkaa suomesta.Meneehän tuo kuitu kuitenkin energiakäyttöön.

Äänestä
  • oma takapiha on toiminut hyvänä esimerkkinä ilman maan muokkausta kuinka tehokkaasti mänty, haapa, kuusi, pihlaja ja koivu pukkaavat seuraavana vuonna kun siinä tapahtui vahingonomainen kulotus sillä välin kun olin töissä. palokunta oli sammuttamassa onneksi. nämä muutama vuosi sen jälkeen on näyttänyt kuinka nopeasti metsä voi alkaa uudistumaan myös ihan luonnostaan. sekametsä siitä tulee. hyötykäyttöä löytyy joka lajille. se on kirosana monella palstalla missä oon hortoillut ajan mittaan. olen kyllä tehnyt pitkin tonttia erilaisia puiden kasvun ohjaustöitä oksasaksilla. monimuotoisuus on lisääntynyt ainakin pohjassa ja selvästi myös vaikuttanut muidenkin eliöiden lukumääriin. sienetkään eivät hätkähtäneet tulipalosta. mielenkiintoista on se voisiko sitä toteuttaa isommassa mittakaavassa ilman metsäteollisuuden sanelemia ja välttämättömiä toimenpiteitä. monokulttuuri toimii viljapellolla mutta onko metsä peltoa vai myöskin jotain muuta? jos tämä toimisi niin eikös kansallispuistot ja suojelualueet voisi myös ottaa hyötykäyttöön? ei niille silloin olisi sellaista tarvetta kuin nykymuodossa on. mielenkiinnolla seuraan ajatuksia ja seurauksia edelleen pahemmin luonnosta vieraantuneiden ihmisten taholta ja muidenkin.

    Äänestä

  • tekee kirjoitti:

    oma takapiha on toiminut hyvänä esimerkkinä ilman maan muokkausta kuinka tehokkaasti mänty, haapa, kuusi, pihlaja ja koivu pukkaavat seuraavana vuonna kun siinä tapahtui vahingonomainen kulotus sillä välin kun olin töissä. palokunta oli sammuttamassa onneksi. nämä muutama vuosi sen jälkeen on näyttänyt kuinka nopeasti metsä voi alkaa uudistumaan myös ihan luonnostaan. sekametsä siitä tulee. hyötykäyttöä löytyy joka lajille. se on kirosana monella palstalla missä oon hortoillut ajan mittaan. olen kyllä tehnyt pitkin tonttia erilaisia puiden kasvun ohjaustöitä oksasaksilla. monimuotoisuus on lisääntynyt ainakin pohjassa ja selvästi myös vaikuttanut muidenkin eliöiden lukumääriin. sienetkään eivät hätkähtäneet tulipalosta. mielenkiintoista on se voisiko sitä toteuttaa isommassa mittakaavassa ilman metsäteollisuuden sanelemia ja välttämättömiä toimenpiteitä. monokulttuuri toimii viljapellolla mutta onko metsä peltoa vai myöskin jotain muuta? jos tämä toimisi niin eikös kansallispuistot ja suojelualueet voisi myös ottaa hyötykäyttöön? ei niille silloin olisi sellaista tarvetta kuin nykymuodossa on. mielenkiinnolla seuraan ajatuksia ja seurauksia edelleen pahemmin luonnosta vieraantuneiden ihmisten taholta ja muidenkin.

    tehokas metsämaan käsittely keino.
    Savon ,nyt suurimmalta osin aukoiksi hakatuista kuusikoista suurin osa syntynyt kaskiviljelyn jälkiin .....ajankanssa .
    Ensin koivikko ja lepikko, sitten pikkuhiljaa kuusikko alle.
    Korpien kasvua tietysti avitettu kunnon ojituksilla.

    Nykyisin sama tilanne ...osin toisin päin ..kuusentaimikoihin tulee armoton vesakko ,joita kukaan ei raivaa.

    Sitten hätäpäissään metsäomistaja laittaa ison koneen korjaamaan energiapuuta ,joka kolhii kaikki kasvatettavat pilalle.

    Äänestä

  • onkin tosi kirjoitti:

    tehokas metsämaan käsittely keino.
    Savon ,nyt suurimmalta osin aukoiksi hakatuista kuusikoista suurin osa syntynyt kaskiviljelyn jälkiin .....ajankanssa .
    Ensin koivikko ja lepikko, sitten pikkuhiljaa kuusikko alle.
    Korpien kasvua tietysti avitettu kunnon ojituksilla.

    Nykyisin sama tilanne ...osin toisin päin ..kuusentaimikoihin tulee armoton vesakko ,joita kukaan ei raivaa.

    Sitten hätäpäissään metsäomistaja laittaa ison koneen korjaamaan energiapuuta ,joka kolhii kaikki kasvatettavat pilalle.

    Ensin kaskiviljely, ..... ajankanssa.

    Ensin koivikko ja lepikko, sitten pikkuhiljaa kuusikko alle.

    Sitten kysymys: Sinäkö sen hoidat ?.

    Äänestä

Istutetaan koivua ja kuusta samaan hakkelukseen. Koivu kasvaa nopeasti ohitse ja kuuset tulevat pikkuhiljaa perässä. Tähän mennessä ihan ok!

Mutta motokuskit eivät osaa/halua/viitsi/uskalla tällaiseen metsään tulla koska koivujen kaatamisen jälkeenkin pitäisi kuusikon olla terveenä jäljellä.

Äänestä

taimettuneet, kyllä riittää sieniä ja marjoja. Pikkuisen maata vaan hakkuun jälkeen murolle, siemenpuut hoitaa homman ja sitten vaan raivaussahan valjaat niskaan. Kuuselle ei tuo oikein onnistu, mutta sitäkin tuolla on kasvamassa yhtä työläänä, kuin istutettukin kuusikko. Koivua voi kylvää ja hyvin pukkaa taimia.

Meillä jo isäukko veti kantokoukkua Fordson Majorilla metsässä perässä ja nyt myydään tukkia niiltä kohdin. Vieressä muuten vertailussa pakolla istutettu männikkö -60 luvun puolen välin ja ihan mitätön metsikkö. En ole tuota viitsinyt siitä kaataa, kun aina opetusmielessä talutan sinne ne, jotka epäilevät luontaisen uudistumisen mahdollisuuksia.

Hoitamatta ei kunnon metsää saa aikaiseksi.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


uudistaminen kirjoitti:

Ainakin täällä satakunnan seudulla harjoitetaan "tehokasta" metsän uudistamistapaa paljon. En ole asiantuntija mutta näyttää aika helkkarin epäonnistuneelta menetelmältä. Kuka ja koska on päättänyt miten metsästä saadaan paras tuotto avohakkuilla, kalliilla istutustaimilla ja kovalla maankynnöllä? Onko mitään käryä? Onko olemassa mitään järkevämpää ja luovempaa tapaa saada hyvää runkoa plus sienet, marjat, hunaja, riista siinä ohessa ja ilman limaisia valumavesiojia suoraan mereen ilman sakkoja? Ja eikös ne istutustaimipellot ole kuin kutsu hirvieläimille syömään? Miten se tuotto oikein lasketaan? Koskeeko se vain puuta? Kasvaako uudet siemenet puiksi nopeammin kun jätetään hakkuissa syntyneet oksat varjostamaan raiskion pintaa? Onko ketään uhmannut yksioikoisia metsänuudistusohjeita ja kannattiko se rahallisesti? Onko mänty ainoa paperin tekoon soveltuva laji?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu