Ompa ollut mukava päivä, normaali lämpötila, jaksoi taas.
Tein tuulihattuja, suolaisilla ja makeilla täytteillä.
Paistoin myös pellillisen sämpylöitä.
Kutsuin naapureita istuskelemaan seurakseni parvekkeelle, ja nauttimaan leipomuksista.
Kaikki olimme yhtämieltä ilmasta, mitä mainioin, ilman hiostusta. Pilvistä, 20-21.
Lämmin tee, tuulihatut ja mukava tarinatuokio.
Mitä sinä olet puuhaillut?
Tein tuulihattuja, suolaisilla ja makeilla täytteillä.
Paistoin myös pellillisen sämpylöitä.
Kutsuin naapureita istuskelemaan seurakseni parvekkeelle, ja nauttimaan leipomuksista.
Kaikki olimme yhtämieltä ilmasta, mitä mainioin, ilman hiostusta. Pilvistä, 20-21.
Lämmin tee, tuulihatut ja mukava tarinatuokio.
Mitä sinä olet puuhaillut?
Vastaukset 24
Vanhimmat
Kotihommia, ja kaupissa käymistä. Hieman alehuumaakin. Kävin vammautuneen samanikäisen naisystäväni luon kahveilla, ja taas huomasin et on saanut muistiaan ja edistynyt liikkumisessaan takaisin.
Hän vammautui joku vuosi sitten naisten saunaillassa, astui ilman silmälaseja harhaan ja kossua aimo annos päässään, päälleen kovaan lattiaan.
Luulimme ettei tule enää kohdilleen, vaan pikkuhiljaa kiitos luojan!
Olin sitten hiljaa pitkän aikaa kotonani, satutti se kuitenkin sen verran.
Mietin et miten hetkessä voi kaiken menettää, hänkin niin tehopakkaus hiljensi kerralla. näyttävä, pätevä ja työnsä osaavaa muuttui melkein vihannekseksi.
Voi tapahtua kenelle vain, sinullekin epäilijä!
koskaan ei tiedä, mitä tulevaisuus on kunkin kohdalle varannut.
Viimeinen virkkeesi jää ainakin minulle arvoitukseksi.
Miksi epäilisin, mitä?
Ei ainakaan minun tarvitse kaukaa hakea samanlaisia kohtaloita, kuin mistä kirjoitit.
Onneksi moni tointuu ennalleen, ja kukin elää sitten niillä voimavaroilla, jotka jäljelle ovat jääneet.
Itsellänikin kolarissa halvaantunut ystävä.
Luulen sen tapahtuman hiljentäneen koko hänen tuttavapiirinsä kaasujalkaa.
Tuli sanonta; niin kiire ei saa olla, että se loppuu sairaalaan.
Siitä on jo 30v, yhtään ylinopeussakkoa en ole sen jälkeen saanut. Ei ole ollut kiire.
aloittaja, vaan noin yleisesti. Kun sanotaan aina ettei mulle, jne.
Se oli lukijoille tarkoitettu, et voi sattua kenelle vaan.
Anteeksi jos pahoitin ajattelemattomasti mielesi.
Pitäisi todella miettiä enempi, ennekuin antaa ajatuksiaan sanoiksi.
Kirjoituksesihan oli hyvä, mielestäni vastasin siihen positiivisesti, toi loppu kaneetti oli siis jokaiselle, miten hetkessä voi kaikki muuttua.
minua todellakaan loukannut.
Minä, jos joku, tiedän liiankin hyvin, että koskaan ei voi tietää, mitä seuraavaksi sattuu.
Siksipä hieman nöyryyttä olisi hyvä meille kaikille. Itseihmisiä on liikaa, jotka kuvittelevat pystyvänsä itse määräämään kaiken omassa elämässään.
Tämäkin meille kaikille.
Sanoin on monesti kovin vaikea saada esille omia ajatuksiaan, ja usein on helppo väärinkäsittää.
voi tulla.turha ainakaan rueta meidän kiistelemään.
näin on elämä on arvaamatonta
en itsekkään koskaan ole kuvitellut istuvani pyörätuolissa
mut tässä vaan istutaan.
elettävä on sen mukaan.
tuossa pariviikkoa sitten odottelin ystävääni
r-kioskin edessä,kun hän vei veikkauksiani.
sieltä tulimies oli ottanut miestä väkevämpää.
näki minut siinä p-tuolissa istui siihen portaalle
kalja pussukoineen.
katsoen minuun ja sanoi
ihminen sinäkin olet ihminen hänkin on.
tuumasin hänelle ensi hämmästykseltäni
niin ihmisiähän memolemmat olemme.
hän jatkoi matkaansa ja minä ystäväni kanssa omaani.
kauniita päiviä kaikille.
Jos ei yksitellen lue, tai katso nickiä, tulee niitä väärinymmärryksiä.
No, minä olen aloittaja, ja olin tuossa eilen vastannut myös, sekoitus vaan tuli hänelle.
Kykenetkö liikkumaan itseksesi tuolisi kanssa?
Parvekkeeltani näen päivittäin, useammankin sähköpyörätuolilla kulkevia.
Tänään ensimmäistä kertaa tässä näin nuoren tytön, lapsen. Hän lähes makuuasennossa pää tuettuna, kuljetti itse tuoliaan.
Oli varmaankin äiti mukana, mutta käveli siinä sivulla.
Eihän nuo asiat ole meidän päätettävissämme. Varmasti kestää aikansa sopeutua. Silti elossa, ja varmaan hyviäkin asioita kuuluu sinullekin.
Ihmisiä kaikki, välillä vain petoja toisilleen.
Oikein mukavaa päivän jatkoa sinullekin.
kadehtia onneasi ja tarmoasi,
meillä ei ole enää viitsitty leipoa 20 vuoteen, viimeiset leipomiset tehtiin lasten synttäreille, kun alkoi isojen juhlat, rippijuhlat, kihlajaiset, ylioppilasjuhlat, ollaan kaikki ostettu, kotiin tuotuna.
Leipomisesta olen aina pitänyt.
Hurmaava lämmin tuoksu kotona.
Edullisuus. Pellillinen sämpylöitä n,1e.
Tuoreus.
Lisäaineettomuus.
Joka aamu tuore sämpylä, tai croisantti kahvin kera. Kerran viikossa niitä leivon, ja pakastan. Annan naapureille lämpimäisiä, vien tuliaisina kylään mennessä, tuoreina.
Joskus innostun piiraita, makeita ja suolaisia paistamaan.
Lapset monesti vievät mennessään muutaman palan.
pullataikina kerran kk, vierasvaraksi, ja ystäville.
Tuulihatut mukavia seurustelu tarjoamisia.
Tänään tein raparperipiirakoita 2, toisen vei ystäväni kotituomisiksi. Sai mieskin sillälailla pari palaa ;D
Niin, ja kun lämmitän uunin, teen sitten samalla uuniruokaa.
Tänään söimme uuniperunoita, eilen jääneistä tuulihattujen täyttellä.
Lihamureke tuli samalla.
Kaikki ei tykkää leipoa, tiedän. Minulle se taas on mieluista askaretta.
kuumalla vaan ei halua kotiin lisälämpöä ;D
olemme lopettaneet leipomiset sen takia, kun emme oikein osaa leipoa, tiskiä tulee runsaasti, kaikki paikat sekaisin ja kaikki hieman epäonnistuu,.
toiseksi, olemme sellainen perhe että kaikkea syödään liikaa,
varsinkin hyvää, minä vieläkin syön kaiken ennen kuin uni tulee,
mutta kaupassa ne säilyvät, mitään en himoitse ostaa liikaa.
ainoa herkkumme on ollut vuosia vain ohukaiset,
vehnäjauhoja vain veteen ja paistetaan, sokeria päälle,
joskus laitetaan taikinaan munanvalkuaisia.
Sähköhellalla tein illan suussa vadelmahillotäytteisen piirakan. Nopsa homma, sekoittaa aineet, painelee vuokaan, hillo päälle ja kermaviilimuna sen päälle.
Uunin luukku ei jäänyt auki:) Yleensä päästän sen jälkilämmön huoneeseen, mutta nyt lämpöä riittää muutenkin.
Vanhemmiten olen myös vähentänyt leipomusten määrää. Saatan innostuakin tekemään kaiken itse. Erääseen toukokuun juhlaan tein kinuskikakun. Kakut vaan ei tee samalla tavalla kauppaansa, kuin joskus ennen. Jää turhan paljon itselle syötävää;)
Ruokaakin kuluu tosi vähän, joten kaikenlainen kokkailu jää vähemmälle aina vaan.
mutta tosi harvoin leivon nykyään. Kahvileipäkin tulee halvemmaksi ostettuna, kun tuoretta pullaa tulee syötyä melko paljon. Jos vieraita tai omia tulee tänne, teen paprikalla tai sienillä täytettyjä sarvia, joissa on myös grahamjauhoa, hiivataikina. Kahvileiväksi tekaisen kääretortun, täytteenä pakastemansikoiden ja omenasoseen sekoitusta. Miesystävän luona meillä on usein lettuja.
Leipomuksistani, syön yleensä yhden. Eli pitää kuitenkin maistaa, vaikka tietää ;D
Nyt tarkoitan lähinnä sitä leipomispäivää.
Pakastimeen heti jäähtymisen jälkeen, ne mitä en naapureille, ystäville, lapsille jaa.
Tiskiä tulee samanverran kuin lettutaikinasta, kulho ja vispilä. Joskus desimitta myös ;D
Ymmärrän hyvin, jos se pakastin sitten houkuttaa. Silloin varmaankaan ei kannata sinne leipomuksia säilöä.
Ja, ei kaikki pidä, osaa kaikkea.
En minäkään. Olen monissa asioissa joko saamaton, tai osaamaton.
kakut ja munkit tekivät kauppansa.
Tuntuu tosiaan ettei kannata juurikaan niitä tehdä, ei ole syöjiä niille :(
Toscakakkua teen pari kertaa vuodessa, teen pellillisen.
Se on mansikkakakun kanssa paheeni.
Mansikkakakunkin teen vain sen yhden kerran kesässä, se kyllä hupenee vaikka yksin syöden, kuitenkin teen sen onneksi silloin kun joku on piipahtamaan tulossa.
puolenlitran taikinastahan tulee 34-38 pullaa, korvaria, tai mitä kukakin leipoo.
Bostonkakun tai kranssin jos tekee, niin silloin vaan n 16 muuta pullaa.
Ymmärrän, jos ei ole pakastinta, niin edullisempaa toki ostaa tarvitsemansa määrä kaupasta.
1/2l maitoa n, 040e
2 munaa n, 0.20e
2dl sokeria n, 0.20e
hiiva 0.15-0.20e
vehnäjauhot n, 0.75e
öljy tai margariini n 0.30e
kardemumma, suola, raesokeri, kaneli
tuolla hinnalla en kahtakaan pullaa kaupasta saa.
Varsinkin, kun se uunin käyttö yhdistetään muuhun ruoan laittoon.
Joten kyllä leipominen minusta on erittäin edullinen harrastus ;D
Kylä leipominen kannattaa! Kaupan hinnat on karanneet ihan pilviin EU:n aikaan.
Kun leipoo itse saa oikeasti laskea tekopalkan itselleen.
Oletko muuten Karjalaista sukujuurta? Meinaan kun viet naapureille lämpimäisiä? Minun lapsuudenkodin naapureina asui Karjalasta tulleita perheitä ja heillä oli tapana viedä naapuriin lämpimäisiä aina kun oli leipomispäivä.
Hyvä että sinä noudatat samaa tapaa, se on mielestäni erittäin lämmin ja kaunis tapa. Mutta niin kovin harvinainen nykyään...
Lapsena ollessani asuimme vuokralla talossa, jossa oli evakkoperheitäkin.
En muuten koskaan ollut ajatellut tuota, kiitos kun avasit silmäni.
Meillä ei juurikaan leivottu, mutta olin aina tervetullut naapuriin pikkuapulaiseksi, leivontapäivinä, ja aina sain myös kotiin viemisiä.
Minulla on myös ollut onni asua taloissa, joissa naapurit huolehtivat toisistaan, ja nuorena toistensa lapsistakin.
Meilläkin lasten kaverit oli pullapäivänä sääntö, ennemmin kuin poikkeus.
Ehkä kaikki onkin versonut sitten sieltä lapsuusajoista.
Osa nykyisen taloyhtiömme ikääntyvistä ihmisistä, ei enää itse leivo, mutta saavatpa sitten näitä lämpimäisiä. Minusta on mukava ilahduttaa heitä, ja saan moninkerroin takaisin heiltä välittämistä ja huolenpitoa, kun olen esim, sairaana.
Aivan ihania naapureita osunut aina kohdalleni.välillä pihalla istuu useitakin asukkaita. Päätämpä sitten leipoa, ja viedä kahvit,teet ulos .
tulee syötyä paljon enemmän, koska lämmin, tuore pulla on niin hyvää. Leivon vain, jos on paljon porukkaa paikalla. Pakastimessa on marjoja, sieniä ja mehuja, ei juuri leivonnaisia.
Syy siis olikin "itsehillinnän puute"?
Kyllä joskus sorrun itsekin, ottamaan päiväkahvin kanssa yhden pullan sieltä, mutta tosi harvoin.
Johtuu varmaankin siitä, että äärimmäisen harvoin juon kahvia muulloin kun aamuisin.
Teet, kuuma, ja jäätee näin kesällä, on minun juttuni.
Mehuistakaan en pidä, paitsi keittona ja kiisselinä.
Muutenkin pullan olen vaihtanut hapankorppuun, tai näkkärinpalaseen, sillään, kahvitellessani.
Jo alkaa vyötärökin tulemaan taas kerran esiin.
Ja parasta, miehen paino laskee minua nopeammin. On tosin, mistä lähteäkin, hänellä.
tekisi mieli. On vähän taitolaji niiden teko, uuniluukkua ei saa avata. Tykkään sinihomejuustolla täytetyistä, en niinkään makeista.
Nyt on ollut hellettä jo viime viikon puolivälistä alkaen, niin etten nyt uunia lämmitä. Kiva kun on kesähellettä, eikä lämmin luita riko ja viisaathan istuu varjossa. Viime kesänä helteitä ei liikaa ollut.
Kotiaskareet olen aamusin tehnyt, herään yleensä siinä viiden jälkeen ja aamukahveet nautin parvekkeella. Lounaaksi nautin tänään kylmiä kanankoipia ja purkin viiliä ja melonia palan. Parvekkeella on lämpöä nyt 38 astetta, vaikka on kaihtimia suojana.
Nyt on pienen siestan aika, lattialla pörrää tuuletin. Illemmalla voisi kävästä cittarin kylmäosastolla hankkimassa maidot, voit ja sen semmoset helposti pilaantuvat tuotteet.
Tykkään kesästä, eikä helle rasita mua.
Minulla taas alkaa juuri paistamaan, ja paistaakin sitten siihen asti kun menee mailleen.
lasitus auki etelän ja lännen puolelta, päivävarjo avattuna.
Kaihtimet sisällä kiinni, onneksi nyt edes tuulen vire käy. Pilviä kylläkin näkyy pohjoisen puolella.
Pihamme on etelään, ja talo armeliaasti estää illemmalla auringon sinne paistamisen.
Siellä eräitäkin maailmanparannus keskusteluja käyty, vaan ei se oikein näy parantuneen. ;D
Aamuvirkku olen itsekin, iltapäivällä helteet uuvuttaa.
Minäkin olen melonien suursyömäri ;)) melkeimpä 1/2-1 menee päivässä, tähän aikaan kun edullisia ovat.
Viiliä teen itse, joka päivä.
Sitäkin saattaa kuumalla ilmalla mennä 3. Aamulla, välipalaksi, ja iltapalaksi.
Samoja herkkuja nautitaan ;D
Sais viilentyy jo. Pitäis leivinuuni saada kuumaksi.
Perunapiirakoita olis tarkoitus tehdä.
Sitten karjalanpaistii.
juhliin luvannu tehä, saas nähä, miten jaksaa.
Yötkään ei oo vilpoisii.
Herkkuani, nuorempana väsäsin, vaikka eihän ne sähköuunissa samanlaisiksi tule, kuin leivinuunissa.
Mökillä kaasu-uunissa sain lämmön kohdalleen, siellä joskus tein, ja paistoin.
Nyt sorrun joskus näihin pakastepiirakoihin, vaan,,,, ;(
Ei ole enää tutuissani, jäljellä niiden tekijää.
Torilta ostan joskus, mummot myyvät välillä omatekoisia.
Karjalanpaisti on myös yksi lempiruokani.
Sitä valmistan aina kaksi padallista kerralla, pakkaseen saan sitten sopivan kokoisiin rasioihin, vaikka vaan yhdelle.
Lämpötila ulkona nyt 22, vaan sisämittari näyttää 26.8
huoh, taas liian lämpöistä.