Aihe: Valiokunnan perustamiseen olisi tarvittu 15 valtuutettua!
Tiedoksi!
Jyväskylän kaupunginvaltuusto äänesti valiokunnan asettamisesta tutkimaan kaupunginhallituksen toimintaa maanantain 1.3.2004 kokouksessaan:
"Esitän/esitämme kunnioittaen, että kaupunginvaltuusto asettaa keskuudestaan valiokunnan tutkimaan kaupunginhallituksen toimintaa koskien kaupunginjohtaja Pekka Kettuselle maksettavaa erorahaa, sen suuruutta ja perusteluja - vapaaehtoisen irtisanoutumisen perusteella. Kyseessä ei ollut työnantajan suorittama irtisanominen."
Suoritettiin nimiäänestys, joka jakautui seuraavasti:
48 - valiokuntaa vastaan
6 valiokunnan puolesta: Kotimäki Ilari kesk, Matilainen Juhani kesk, Lilja Ilkka kd, Starczewski Juhani kd, Tirroniemi Meri kd, Tynjä Riitta skp
4 0 tyhjää
1 p poissa
Valiokunnan perustamiseen olisi tarvittu 15 valtuutettua!
Jyväskylän KD pysyi yksimielisesti valtuustoryhmän linjauksessa edelleen eli kolme valtuutettuamme oli valiokunnan perustamisen kannalla.
Valiokunnan perustamista vastaan äänesti kaupunginhallituksen jäsen Erkki Arvaja.
KAUPUNGINVALTUUSTON ÄÄNESTYS:
http://www.jyvaskyla.fi/hallinto/valtuusto/valtuusto.htm
- Ahola Jorma
- Arvaja Erkki
- Fredrikson Timo
0 Haapasalo Jaana
- Hakkarainen Arvi
- Hakkarainen Jarmo
- Hiltunen Ari
- Ikonen Erkki
- Illman Hilkka
- Juusela Jukka
- Kaijaluoto Kaija-Leena
0 Kangas Matti
- Karlsson Ralf
- Kivelä Katja
- Knuuttila Sakari
- Koistinen Mikko
- Kontio Marja-Liisa
- Koppinen Marja-Leena
- Koskinen Veijo
Kotimäki Ilari
- Kuittu Ulla
- Laitinen Reijo
- Leppänen Lea
- Louhivuori Jukka
Matilainen Juhani
- Melville Tony
- Mäkinen Pentti
- Mäkinen Matti
- Mäkinen Tuija
p Neittaanmäki Petri
- Närhi Pentti
- Ojala Matti
- Olin Kalevi
- Pernu Ilkka
- Pohjola Kirsi
- Pulli Terhi
- Reinikainen Pertti
- Rönnberg Risto
- Saleva Henry
- Salokorpi Esa
0 Saraste-Kautto Anita
- Selin Pirkko
- Seppälä Arja
Starczewski Juhani
- Timlin Matti
Tirroniemi Meri
- Turunen Kirsti
0 Tuupainen Kauko
Tynjä Riitta
- Vainio Oiva
- Vauhkonen Jouni
- Virkkunen Henna
- Väliniemi Tuulikki
varavaltuutetut.
- Halttunen Simo
- Karjalainen Kerkko
Lilja Ilkka
- Selin Jaakko
- Stahl Marjatta
- Utter Aki
- Väätäinen Markku
Dnro 91/04
38 JUHANI MATILAISEN VALTUUSTOALOITE TILAPÄISEN VALIOKUNNAN ASETTAMISESTA TUTKIMAAN KAUPUNGINHALLITUKSEN TOIMINTAA
http://www.jkl.fi/paatos/kv/2004/01031800.1/txt38.htm
Aikaisemmat
käsittelyt Kaupunginhallitus 23.2.2004/84
(Asian valmistelija Lauri Lyytikäinen, puh. 624 267)
Kaupunginvaltuuston kokouksessa 19.1.2004 jätettiin seuraava valtuustoaloite:
"Esitän/esitämme kunnioittaen, että kaupunginvaltuusto asettaa keskuudestaan valiokunnan tutkimaan kaupunginhallituksen toimintaa koskien kaupunginjohtaja Pekka Kettuselle maksettavaa erorahaa, sen suuruutta ja perusteluja - vapaaehtoisen irtisanoutumisen perusteella. Kyseessä ei ollut työnantajan suorittama irtisanominen.
Jyväskylässä 19.1.2004
Juhani Matilainen
JKL kaupunginvaltuuston jäsen"
Lainsäädäntö
Kuntalain 22 §:n mukaan valtuuston on asetettava keskuudestaan valiokunta valmistelemaan 21 §:ssä tarkoitettua luottamushenkilöiden erottamista koskevaa sekä 25 §:ssä tarkoitettua kunnanjohtajan irtisanomista tai muihin tehtäviin siirtämistä koskevaa asiaa. Valiokunta voidaan asettaa myös lausunnon antamista ja hallinnon tarkastamista varten.
Kuntalain 21 §:n mukaan valtuusto voi erottaa kunnan, kuntayhtymän tai kuntien yhteiseen toimielimeen valitsemansa luottamushenkilöt kesken toimikauden, jos he tai jotkut heistä eivät nauti valtuuston luottamusta. Erottamispäätös koskee kaikkia toimielimeen valittuja luottamushenkilöitä. Asia tulee vireille kunnanhallituksen esityksestä tai jos vähintään neljäsosa valtuutetuista on tehnyt sitä koskevan aloitteen.
Päätöksen perusta
Kuntalain mukaan kaupunginhallitus vastaa kaupungin hallinnosta ja taloudesta. Vastuu sisältää velvollisuuden huolehtia siitä, että kaupungin hallinto toimii ja että käytettävissä on tarvittavat henkilöstöresurssit. Velvollisuus korostuu erityisesti kaupungin ylimmän johdon kohdalla, jonka osalta kaupunginhallitus on ainoa toimija.
Kaupunginjohtajan erorahaa koskevan sopimuksen peruslähtökohta on ollut se, että kaupungin kehityksen kannalta on perusteltua saada tässä vaiheessa kaupungin johtoon uusia näkemyksiä. Tämän ovat sopimuksen osapuolet – kaupunginhallitus ja kaupunginjohtaja - yhdessä todenneet.
Kuntajohtajien toiminnalle asetetut vaatimukset ja palvelussuhteen pysyvyyttä koskevat säädökset ovat johtaneet palvelussuhteen päättymiseen liittyvien sopimusten tekoon ja niihin liittyviin korvauksiin. Tavanomaiseksi on muodostunut käytäntö, jonka mukaan korvauksena maksetaan irtisanoutuvan johtajan tietyn ajan palkka. Ajanjaksona on käytetty ½ - 2 vuotta.
Jyväskylän kaupunginjohtajan palkasta ja muista palvelussuhteen ehdoista päättäminen on delegoitu johtosäännöllä kaupunginhallitukselle. Palvelussuhteeseen perustuvan irtisanoutumiskorvauksen määrittäminen sisältyy kaupunginhallituksen edellä mainittuun päätösvaltaan.
Vuoden 2004 talousarvion luvusta 04 (kaupunginhallitus) on myös voitu osoittaa määräraha erorahan maksamiseen.
Edellä olevan perusteella voidaan todeta, että kaupunginhallitus on tehnyt päätöksensä sille kuuluvan harkintavallan puitteissa ja että päätös tässä tilanteessa on ollut kaupungin kannalta perusteltu ja tarkoituksenmukainen.
Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Ikosen ehdotus
Kaupunginhallitus saattaa edellä olevan selvityksen valtuuston tietoon ja ehdottaa, että
valtuusto katsoo suoritetut toimenpiteet riittäviksi tehdyn valtuustoaloitteen johdosta.
Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin.
Merkittiin, että asian esitteli vs. apulaiskaupunginjohtaja Maija-Liisa Havia.
---------
Kv 38
Kaupunginhallituksen ehdotus
Valtuusto merkitsee annetun selvityksen tiedoksi
sekä katsoo suoritetut toimenpiteet riittäviksi tehdyn valtuustoaloitteen johdosta.
Päätös
Keskisuomalainen torstaina 5.2.2004 Puheenvuorot sivu 4:
Näin Jyväskylän kristillisdemokraatit toimivat Pekka Kettusen eroasiassa
Jyväskylän kunnallista elämää ovat viime ajat hämmentäneet toisaalta kaupungin talouden vaikea tilanne ja toisaalta kaupunginjohtaja Pekka Kettusen erosta ja lähinnä erorahan suuruudesta käyty julkinen keskustelu. Ensimmäistä kertaa eroasia tuli tietoisuuteemme maanantaiaamuna 8.12, kun KD:n kaupunginhallituksen edustaja Erkki Arvaja ilmoitti siitä KD:n valtuustoryhmän puheenjohtaja Juhani Starczewskille. Käydyn lyhyen keskustelun aikana Starczewski totesi, että eroraha 260.000,-€ on niin määrällisesti kuin ajallisesti kohtuuton. Starczewski sai Arvajalta myös tietää, että muut ryhmät olivat yksimielisiä erorahan suhteen ja sen mukaan Arvaja sitten toimikin.
KD:n valtuustoryhmä paheksui jo ma 8.12 illalla ennen valtuustoa erorahan suuruutta. Valtuustoryhmä kokoontui seuraavan kerran 19.1.2004 ja silloin Arvaja kertoi, että kaupunginhallitus on neuvottelemassa uutta sopimusta ja nyt on erorahan suuruus 200.000,-€ eli 1 ½ vuoden palkka. Ohjeistimme häntä kaupunginhallituksen kokoukseen seuraavasti:
4.§ Annettiin valtuustoryhmän yksimielinen suositus Erkki Arvajalle kaupunginhallituksen kokousta varten, että kaupunginjohtaja Pekka Kettusen eroraha olisi hänen puolen vuoden palkkansa suuruinen, tämä oli kompromissi siitä, kun Arvaja esitti 1 ½ vuotta. Valtuustoryhmämme mielestä erorahaa ei pitäisi maksaa ollenkaan, koska kyseessä oli Kettusen oma irtisanoutuminen.
Arvaja meni kuitenkin kaupunginhallituksen yksimielisen päätöksen taakse eli 1 ½ vuoden palkka. Arvaja sanoi päätöksen jälkeen kantavansa poliittisen vastuun päätöksestään, joka poikkesi KD:n ryhmän hänelle antamasta suosituksesta.
Ryhmässämme on voimassa seuraava sääntö, jota joudumme soveltamaan myös tässä kaupunginhallituksen asiassa:
7.§ Ryhmän valtuutetun tulee ennen valtuuston kokousta pidettävässä ryhmäkokouksessa ilmoittaa poikkeamisestaan ryhmän yhteisesti hyväksymistä kannanotoista sekä niistä aloitteista ja muista toimenpiteistä, joihin hän aikoo ryhtyä.
Arvaja käytti tätä ns, omantunnon vapautta kaupunginhallituksen kokouksessa.
Olemme saaneet paljon palautetta ja myös kritiikkiä asian johdosta, joten haluamme tuoda julki, miten asiaa on ryhmässämme käsitelty ja miten menetelty, jotta epäselvyydet hälvenisivät asian ympäriltä.
Lopuksi esitämme vielä paheksuntamme menettelystä kaupunginjohtajan eroraha-asiassa. Jos ja kun kaupunginhallituksen päätös kestää hallinto- ja korkeimmassa hallinto-oikeudessa, niin on se mielestämme moraalisesti tuomittava näissä taloudellisesti vaikeissa oloissa, joissa joudumme päätöksiä tekemään.
Jyväskylän kristillisdemokraattinen valtuustoryhmä
valtuutetut:
JUHANI STARCZEWSKI (pj)
MERI TIRRONIEMI
KEIJO KOHONEN
varavaltuutetut:
ILKKA LILJA (vpj)
MARJUT LAHTINEN-LEINONEN
IRMELI LAHTINEN-SALILA
Johtokunta:
MIRJAMI ASIKAINEN
ERKKI HAKKARAINEN
JUHA LAPPALAINEN
HEIKKI JO LEINONEN
MARIKA VISAKORPI
RAUNO VÄLIMÄKI
Ystävällisin tiedotusterveisin
Juhani Starczewski
KD:n Jyväskylän paikallisosaston ja
valtuustoryhmän puheenjohtaja
Muurarintie 9 B 8
40520 JYVÄSKYLÄ
puh.(014) 642 025 koti, (014) 62 5779 työ, 040 757 3537
Sähköposti: [email protected]
KD:n Jyväskylän osasto:
http://www.saunalahti.fi/~juhanist/kd-jyvaskyla/
KD:n Keski-Suomen piiri:
http://www.kristillisdemokraatit.fi/keski-suomi/
Suomen Kristillisdemokraatit - KD:
http://www.kristillisdemokraatit.fi/kd/frame.php
Kotisivu:
http://www.saunalahti.fi/~juhanist/
Näin kaupunginvaltuustossa!
32
3208
Vastaukset
- Jykkis
En tiedä, mitä uutta valiokunta olisi saanut irti kyseisestä, kieltämättä hivenen ikävästi hoidetusta asiasta. Joten hyvä, ettei valiokuntaa perustettu, populismi asialla saisi jo loppua. Minulle kaupunkilaisenakin on ollut selvää jo useamman vuoden, että kaupunginjohtaja Pekka Kettusen työmotivaatio ei ole ollut paras mahdollinen. Hän ei sitä itsekkään loppuvaiheessa peitellyt. Kyseinen eroraha oli tarkoitettu varmaankin sopimukseksi kaupungin ja Kettusen välillä, niin että kumpikaan ei menetä kasvojaan. Se, että asia hoidettiin salassa, ei tietenkään ollut hyvä asia. Mielestäni asia olisi voitu hoitaa julkisesti ja kertoa, että tilanne on tämä. Me kaupunkilaiset olemme valinneet edustajamme valtuustoon ja meidän pitää pystyä luottaa teidän arviointikykyymme tässäkin asiassa. Jos valtuustolle olisi kerrottu asiat niinkuin ne on, niin uskoisin, että asia olisi hyväksytty muutamin soraäänin. Kyseessähän on yleinen toimintatapa tällaisissa "yritysjohtajien" ulostamisissa. Ja mielestäni Jyväskylän kaupunginjohtaja pitää nostaa "yritysjohtaja" kastiin, sillä mielestäni kyseessä on erittäin arvostettu ja vaativa tehtävä.
- skarpata!
Kysymys ei ole populismista.
Tilanne on päässyt sellaiseksi, että erityisesti luottamushenkilöiden on pakko skarpata ja saada uskottavuutta toimintaan ja päätöksentekoon ja "kuri ja järjestys virkamiehille".
Eräs valtuutettu kiteytti asian hyvin Suur-Jyväskylän lehden haastattelussa:
"Se täytyy sanoa, että Kettunen on ollut sen verran vaikea persoona, että monet henkilösuhteet ovat hänen aikanaan kärjistyneet.
KETTUNEN EI OLE KOSKAAN ARVOSTANUT LUOTTAMUSMIEHIÄ JA JOTKIN VIRKAMIEHET OVAT OMAKSUNEET HÄNELTÄ SAMAN ASENTEEN."
Tämä vuosi on merkittävä vuosi Jyväskylälle, koska on menossa hallinnonuudistus, joka astuu voimaan 1.1.2005, on kunnallisvaalit syksyllä, valitaan uusi kaupunginjohtaja, monia johtavia on jäämässä lähiaikoina eläkkeelle...
Taloustilanne on tiukka ja se kärjistyy erityisesti opetustoimessa, jonka budjetti on paljon alle tarpeiden.
Huhtikuun valtuustossa asiasta päätetään... - Jykkis
skarpata! kirjoitti:
Kysymys ei ole populismista.
Tilanne on päässyt sellaiseksi, että erityisesti luottamushenkilöiden on pakko skarpata ja saada uskottavuutta toimintaan ja päätöksentekoon ja "kuri ja järjestys virkamiehille".
Eräs valtuutettu kiteytti asian hyvin Suur-Jyväskylän lehden haastattelussa:
"Se täytyy sanoa, että Kettunen on ollut sen verran vaikea persoona, että monet henkilösuhteet ovat hänen aikanaan kärjistyneet.
KETTUNEN EI OLE KOSKAAN ARVOSTANUT LUOTTAMUSMIEHIÄ JA JOTKIN VIRKAMIEHET OVAT OMAKSUNEET HÄNELTÄ SAMAN ASENTEEN."
Tämä vuosi on merkittävä vuosi Jyväskylälle, koska on menossa hallinnonuudistus, joka astuu voimaan 1.1.2005, on kunnallisvaalit syksyllä, valitaan uusi kaupunginjohtaja, monia johtavia on jäämässä lähiaikoina eläkkeelle...
Taloustilanne on tiukka ja se kärjistyy erityisesti opetustoimessa, jonka budjetti on paljon alle tarpeiden.
Huhtikuun valtuustossa asiasta päätetään...Jos esim. Kaupunginhallituksessa on vaihtuvuus noinkin pientä, kuin Jyväskylässä, niin kyllähän se alkaa näkyä jonkinasteisena ylimielisyytenä valtuustoa kohtaan, se ei ole Kettusen vika. Kettunen oli ehkä vähän liian raju tyyppi, mutta tiettyä räväkkyyttä asioiden hoitoon joskus vaaditaan. Pelkkä pään nyökyttely ja valiokuntien perustaminen ei edistä asioita, asioita jotka pitäisi olla jo selvillä valtuutetuilla ja virkamiehillä. En usko, että tietoa asioista ei olisi, se on vaan rajatunut pienen sisäpiirin haltuun ja sisäpiiri pitäisi saada nyt levitettyä laajemmalle hallinnossa. Seläntakana puuhastelu pois. Edelleenkin mielestäni on populismia perustaa valiokunta tutkimaan menneitä, menneitä joka nyt vähänkään politiikkaa seuraavana on ymmärrettäviä. Jos kyseessä olisi ollut "uuden kaupunginjohtajan palkkaamista seuraava" valiokunnan perustaminen, se olisi ollut jo kaupunkilaisten etujen ajamista ja todellista asioista oppimista.
- Tiimalasi!
Jykkis kirjoitti:
Jos esim. Kaupunginhallituksessa on vaihtuvuus noinkin pientä, kuin Jyväskylässä, niin kyllähän se alkaa näkyä jonkinasteisena ylimielisyytenä valtuustoa kohtaan, se ei ole Kettusen vika. Kettunen oli ehkä vähän liian raju tyyppi, mutta tiettyä räväkkyyttä asioiden hoitoon joskus vaaditaan. Pelkkä pään nyökyttely ja valiokuntien perustaminen ei edistä asioita, asioita jotka pitäisi olla jo selvillä valtuutetuilla ja virkamiehillä. En usko, että tietoa asioista ei olisi, se on vaan rajatunut pienen sisäpiirin haltuun ja sisäpiiri pitäisi saada nyt levitettyä laajemmalle hallinnossa. Seläntakana puuhastelu pois. Edelleenkin mielestäni on populismia perustaa valiokunta tutkimaan menneitä, menneitä joka nyt vähänkään politiikkaa seuraavana on ymmärrettäviä. Jos kyseessä olisi ollut "uuden kaupunginjohtajan palkkaamista seuraava" valiokunnan perustaminen, se olisi ollut jo kaupunkilaisten etujen ajamista ja todellista asioista oppimista.
---Kommentteja!
Mennyttä mikä mennyttä
Kirjoittanut: Jykkis, 4.3.2004 klo 17.24
Jos esim. Kaupunginhallituksessa on vaihtuvuus noinkin pientä, kuin Jyväskylässä, niin kyllähän se alkaa näkyä jonkinasteisena ylimielisyytenä valtuustoa kohtaan, se ei ole Kettusen vika.
---Onhan tuokin yksi näkökulma ja varsin järkeenkäypä ja mahdollisesti oikeakin, vaikka hallituksen pitäisi nauttia valtuuston luottamusta eikä toisinpäin.
http://www.jyvaskyla.fi/hallinto/valtuusto/
http://www.jyvaskyla.fi/hallinto/hallitus/
Kettunen oli ehkä vähän liian raju tyyppi, mutta tiettyä räväkkyyttä asioiden hoitoon joskus vaaditaan.
---Jotenkin vaan tilanne ei oikein täysin selkiintynyt hänen kohdallaan, hyvä ja huono söivät toisensa hänen hohdallaan.
Pelkkä pään nyökyttely ja valiokuntien perustaminen ei edistä asioita, asioita jotka pitäisi olla jo selvillä valtuutetuilla ja virkamiehillä.
---Olen samaa mieltä, jos homma ei toimi!
En usko, että tietoa asioista ei olisi, se on vaan rajatunut pienen sisäpiirin haltuun ja sisäpiiri pitäisi saada nyt levitettyä laajemmalle hallinnossa.
---NÄIN ON!
Seläntakana puuhastelu pois.
---Tuo touhu on ollut mielestäni Kettusen huonoin puoli!
Edelleenkin mielestäni on populismia perustaa valiokunta tutkimaan menneitä, menneitä joka nyt vähänkään politiikkaa seuraavana on ymmärrettäviä.
---Onpahan ainakin jokainen saanut tuoda julki mielipiteensä ja demokratia on puhunut! Kyllähän nuo asiat vielä etenee hallinto-Oikeidessa kahdenkin valituksen voimin.
Jos kyseessä olisi ollut "uuden kaupunginjohtajan palkkaamista seuraava" valiokunnan perustaminen, se olisi ollut jo kaupunkilaisten etujen ajamista ja todellista asioista oppimista.
---Hyvä idea, eteenpäin elävän mieli!
---Osaatko sanoa, mitä valtuutettu Ilari Kotimäki oikein tarkoitti, kun otti esille taustan päätöksenteolle, mutta ei sitten kuitenkaan kertonut loppuun asti, mistä on kysymys!
---Tsemppiä Jyväskylälle!
http://www.jyvaskyla.fi/ - Jykkis
Tiimalasi! kirjoitti:
---Kommentteja!
Mennyttä mikä mennyttä
Kirjoittanut: Jykkis, 4.3.2004 klo 17.24
Jos esim. Kaupunginhallituksessa on vaihtuvuus noinkin pientä, kuin Jyväskylässä, niin kyllähän se alkaa näkyä jonkinasteisena ylimielisyytenä valtuustoa kohtaan, se ei ole Kettusen vika.
---Onhan tuokin yksi näkökulma ja varsin järkeenkäypä ja mahdollisesti oikeakin, vaikka hallituksen pitäisi nauttia valtuuston luottamusta eikä toisinpäin.
http://www.jyvaskyla.fi/hallinto/valtuusto/
http://www.jyvaskyla.fi/hallinto/hallitus/
Kettunen oli ehkä vähän liian raju tyyppi, mutta tiettyä räväkkyyttä asioiden hoitoon joskus vaaditaan.
---Jotenkin vaan tilanne ei oikein täysin selkiintynyt hänen kohdallaan, hyvä ja huono söivät toisensa hänen hohdallaan.
Pelkkä pään nyökyttely ja valiokuntien perustaminen ei edistä asioita, asioita jotka pitäisi olla jo selvillä valtuutetuilla ja virkamiehillä.
---Olen samaa mieltä, jos homma ei toimi!
En usko, että tietoa asioista ei olisi, se on vaan rajatunut pienen sisäpiirin haltuun ja sisäpiiri pitäisi saada nyt levitettyä laajemmalle hallinnossa.
---NÄIN ON!
Seläntakana puuhastelu pois.
---Tuo touhu on ollut mielestäni Kettusen huonoin puoli!
Edelleenkin mielestäni on populismia perustaa valiokunta tutkimaan menneitä, menneitä joka nyt vähänkään politiikkaa seuraavana on ymmärrettäviä.
---Onpahan ainakin jokainen saanut tuoda julki mielipiteensä ja demokratia on puhunut! Kyllähän nuo asiat vielä etenee hallinto-Oikeidessa kahdenkin valituksen voimin.
Jos kyseessä olisi ollut "uuden kaupunginjohtajan palkkaamista seuraava" valiokunnan perustaminen, se olisi ollut jo kaupunkilaisten etujen ajamista ja todellista asioista oppimista.
---Hyvä idea, eteenpäin elävän mieli!
---Osaatko sanoa, mitä valtuutettu Ilari Kotimäki oikein tarkoitti, kun otti esille taustan päätöksenteolle, mutta ei sitten kuitenkaan kertonut loppuun asti, mistä on kysymys!
---Tsemppiä Jyväskylälle!
http://www.jyvaskyla.fi/En halua, että leimautuisin Kettusen puolustajaksi, en minä kaupunkilaisena pitänyt hänen tavastaan toimia. Mutta toisaalta toiminnallaan hän osoitti, että asioiden hoito Jyväskylän kaupungissa voi olla vaikeaa. Asioita punnitaa/vatkotaan/esitellään pitkään. Kukaan ei halua luopua mistään, kaikkien pitää saada sanoa mielipiteensä kaikkeen, ehkä näin vähän kärjistäen. Ja silti kaiken sen vatuloimisen jälkeen saatetaan tehdä typerä, kaupunkilaisten kukkaroa rasittava päätös. Joten luultavasti Kettunen, joka oli kenties lyhyt pinnainen mies, tuskastui noihin "demokratian kiemuroihin" ja halusi nopeampia päätöksiä. Kun puhutaan Jyväskylän kokoisesta nuoresta kasvavasta kaupungista, vaatii se myös kasvua kaupungin virkamiehissä, työntekijöissä ja ennenkaikkea valtuustossa. Kykyä elää kasvun mukana ja tehdä joskus päätöksiä nopeasti ja tehokkaasti. Valiokunta voi miettiä menneitä vaikka vuoden ja pääseekin kenties harmoniseen lopputulokseen erorahasta, mutta mitä hyötyä siitä on, jos selän takana tehdään toisessa huoneessa jo uutta virhettä. Eli reagoikaa siellä valtuustossa heti, eikä vasta sitten kun se on housussa. Sillä kaikki on suhteellista, sillä Jyväskylän kaupunki menetti vuonna 2002 104254 euroa saamattomina parkkimaksuina ja kukaan kaupunkilaisista ei koe sitä mitenkään dramaattisena, miksikähän? Jos Ilari viittaus oli tarkoitettu minulle, niin nyt en kyllä ymmärtänyt mihin viittasit, anteeksi jyväskyläläisyyteni.
- analyysi
Jykkis kirjoitti:
En halua, että leimautuisin Kettusen puolustajaksi, en minä kaupunkilaisena pitänyt hänen tavastaan toimia. Mutta toisaalta toiminnallaan hän osoitti, että asioiden hoito Jyväskylän kaupungissa voi olla vaikeaa. Asioita punnitaa/vatkotaan/esitellään pitkään. Kukaan ei halua luopua mistään, kaikkien pitää saada sanoa mielipiteensä kaikkeen, ehkä näin vähän kärjistäen. Ja silti kaiken sen vatuloimisen jälkeen saatetaan tehdä typerä, kaupunkilaisten kukkaroa rasittava päätös. Joten luultavasti Kettunen, joka oli kenties lyhyt pinnainen mies, tuskastui noihin "demokratian kiemuroihin" ja halusi nopeampia päätöksiä. Kun puhutaan Jyväskylän kokoisesta nuoresta kasvavasta kaupungista, vaatii se myös kasvua kaupungin virkamiehissä, työntekijöissä ja ennenkaikkea valtuustossa. Kykyä elää kasvun mukana ja tehdä joskus päätöksiä nopeasti ja tehokkaasti. Valiokunta voi miettiä menneitä vaikka vuoden ja pääseekin kenties harmoniseen lopputulokseen erorahasta, mutta mitä hyötyä siitä on, jos selän takana tehdään toisessa huoneessa jo uutta virhettä. Eli reagoikaa siellä valtuustossa heti, eikä vasta sitten kun se on housussa. Sillä kaikki on suhteellista, sillä Jyväskylän kaupunki menetti vuonna 2002 104254 euroa saamattomina parkkimaksuina ja kukaan kaupunkilaisista ei koe sitä mitenkään dramaattisena, miksikähän? Jos Ilari viittaus oli tarkoitettu minulle, niin nyt en kyllä ymmärtänyt mihin viittasit, anteeksi jyväskyläläisyyteni.
mielenkiintoista saada ja jonkinlainen ymmärrys siitä, mitä olisi maksimaalinen hyvä asioiden hoito Jyväskylässä verraten tähän nykymenoon.
Miten asiat voisivat olla?
Ei taida ihan puolueetonta konsulttia ja selvitystä saada, on tämä niin monitahoista tämä elämä. - Jykkis
analyysi kirjoitti:
mielenkiintoista saada ja jonkinlainen ymmärrys siitä, mitä olisi maksimaalinen hyvä asioiden hoito Jyväskylässä verraten tähän nykymenoon.
Miten asiat voisivat olla?
Ei taida ihan puolueetonta konsulttia ja selvitystä saada, on tämä niin monitahoista tämä elämä.Kyllä se vaan nyky-yhteiskunnassa konsultoi euro. Ja jos Jyväskylä meinaa edes jotenkin nostaa nenänsä Jyväsjärven pinnalle, on herra euroa kuunneltava. Joko sitä on saatava lisää > veroäyriä korotetaan. Ja meidän kaupunkilaisten on yhtään turha mutista vastaan korotusta, jos palvelut halutaan säilyttää tällaisella tasolla mihin ne nyt on saatu. Konserttitalo kummitelee edelleen osalla kaupunkilaisista pakkomielteenä, joten aivan pieni korotus ei tule kysymykseenkään. Tai sitten eurojen tarveta tulee pienentää > kuluja karsitaan. Se taas tietää bisnes-ajattelussa henkilöstömenojen pienentämistä, eli ulkoistetaan tai irtisanotaan. Muita konsultteja kuin tuo euro, ei ole, valitettavasti.
- konsultin
Jykkis kirjoitti:
Kyllä se vaan nyky-yhteiskunnassa konsultoi euro. Ja jos Jyväskylä meinaa edes jotenkin nostaa nenänsä Jyväsjärven pinnalle, on herra euroa kuunneltava. Joko sitä on saatava lisää > veroäyriä korotetaan. Ja meidän kaupunkilaisten on yhtään turha mutista vastaan korotusta, jos palvelut halutaan säilyttää tällaisella tasolla mihin ne nyt on saatu. Konserttitalo kummitelee edelleen osalla kaupunkilaisista pakkomielteenä, joten aivan pieni korotus ei tule kysymykseenkään. Tai sitten eurojen tarveta tulee pienentää > kuluja karsitaan. Se taas tietää bisnes-ajattelussa henkilöstömenojen pienentämistä, eli ulkoistetaan tai irtisanotaan. Muita konsultteja kuin tuo euro, ei ole, valitettavasti.
joka on vielä parempi kuin euro!
Jotkut ovat saaneetkin jo ohjausta ja neuvoja häneltä ja uskon, että pikku hiljaa euro eli raha palvelee meitä eikä päinvastoin niin kuin nyt on tapahtunut! - Kysyjä
konsultin kirjoitti:
joka on vielä parempi kuin euro!
Jotkut ovat saaneetkin jo ohjausta ja neuvoja häneltä ja uskon, että pikku hiljaa euro eli raha palvelee meitä eikä päinvastoin niin kuin nyt on tapahtunut!Voisitko tarkentaa, mitä tarkoitat!
- Älä hätäile!
Kysyjä kirjoitti:
Voisitko tarkentaa, mitä tarkoitat!
Lähiaikoina!
- Oranssi
Jyväskylän vireät on kyllä suomen munattominta sakkia, ne jalksaa valittaa kokoajan siitä että heidät jyrätään, mutta jos tarjotaan vaihtoehtoa ja vastustusta jyräyslinjalaisia vastaan niin ollaan niin hiljaista ja eihänmenyt-poikaa, mua oksettaa moinen sopulius, takinkääntö ja seläntakana puhuminen, vaihtakaa hyväntähden ne hilarius-hiiret xxttuun sieltä, joko suoraselkäisempiin vihreisiin, kokomuslaisiin tai kommunisteihin, aivan sama kunhan se piipittäjä jengi saadaan ulos!
- Risoo!
Kehtaavat julkisesti vielä kertoa, että saivat pari minuuttia ennen kaupunginhallituksen kokousta tietää koko asiasta 8.12.2003.
Heitä oli sentään kaksi, mutta molemmilla meni löysät housuun.
Heillähän olisi ollut todella hyvä mahdollisuus saada tuo homma pysäytettyä ja jonkinlaiseen poliittiseen kotrolliin ja seurantaan.
On kyllä arvoitus, mikä kumma sai kaikki yksimielisesti tuollaisen päätöksen taakse.
Kyllähän demokratian perussääntöihin kuuluu äänestykset ja silloinhan enemmistön kanta voittaa.
Myös eriävät mielipiteet kuuluvat asiaan, vai?
- ...
kyllä valiokunta olisi ollut paikallaan. Olisi sitten yhteen ääneen valiokunta todennut, että Kettusen erorahapäätös oli suurta osaamattomuutta.
- kysymys,
mistä todella on kysymys ja onko demokratialla enää mitään merkitystä vai onko sillä ollutkaan?
Valiokunta olisi ollut todella tarpeen, koska nythän kaupunginhallituksen jäsenet estivät asian tutkimisen äänestämällä oman esityksensä puolesta. Kyllä luulisi, että he olisivat itse jäävejä tällaisessa tilanteessa, ainakin moraalisesti.
Olisi ollut hienoa, kun kaupunginhallitus olisi itse esittänyt toimintansa tutkimista, koska silloinhan se olisi voinut osoittaa, että koko prosessi olisi ollut kunnossa, nyt tulee vääjäämättä mieleen, että näin ei ole, eikä asiaa haluttu antaa tutkia.
Tietääkseni, kun valtuutettu Tynjä esitti valtuustokysymyksen asian tiimoilta kaupunginhallituksen puheenjohtaja Erkki Ikoselle, hän sai hyvin vähän tai ei ollenkaan vastauksia kysymyksiinsä. Se on kummallista, koska kyllähän puheenjohtajan velvollisuus olisi ollut selvittää asia juuria myöten ja asiallisesti, nythän ei näin tapahtunut. - historiansa
kysymys, kirjoitti:
mistä todella on kysymys ja onko demokratialla enää mitään merkitystä vai onko sillä ollutkaan?
Valiokunta olisi ollut todella tarpeen, koska nythän kaupunginhallituksen jäsenet estivät asian tutkimisen äänestämällä oman esityksensä puolesta. Kyllä luulisi, että he olisivat itse jäävejä tällaisessa tilanteessa, ainakin moraalisesti.
Olisi ollut hienoa, kun kaupunginhallitus olisi itse esittänyt toimintansa tutkimista, koska silloinhan se olisi voinut osoittaa, että koko prosessi olisi ollut kunnossa, nyt tulee vääjäämättä mieleen, että näin ei ole, eikä asiaa haluttu antaa tutkia.
Tietääkseni, kun valtuutettu Tynjä esitti valtuustokysymyksen asian tiimoilta kaupunginhallituksen puheenjohtaja Erkki Ikoselle, hän sai hyvin vähän tai ei ollenkaan vastauksia kysymyksiinsä. Se on kummallista, koska kyllähän puheenjohtajan velvollisuus olisi ollut selvittää asia juuria myöten ja asiallisesti, nythän ei näin tapahtunut.ja ei kovin kunniakas ja avoin on myös vuonna 2002 syyskesällä kaupunginhallituksen junailema Jyväskylän Energia OY:n hallituksen ja toimitusjohtajan erottaminen.
Meniköhän kaikki oikein ja niinkuin pitikin? - valtuustokysymys
kysymys, kirjoitti:
mistä todella on kysymys ja onko demokratialla enää mitään merkitystä vai onko sillä ollutkaan?
Valiokunta olisi ollut todella tarpeen, koska nythän kaupunginhallituksen jäsenet estivät asian tutkimisen äänestämällä oman esityksensä puolesta. Kyllä luulisi, että he olisivat itse jäävejä tällaisessa tilanteessa, ainakin moraalisesti.
Olisi ollut hienoa, kun kaupunginhallitus olisi itse esittänyt toimintansa tutkimista, koska silloinhan se olisi voinut osoittaa, että koko prosessi olisi ollut kunnossa, nyt tulee vääjäämättä mieleen, että näin ei ole, eikä asiaa haluttu antaa tutkia.
Tietääkseni, kun valtuutettu Tynjä esitti valtuustokysymyksen asian tiimoilta kaupunginhallituksen puheenjohtaja Erkki Ikoselle, hän sai hyvin vähän tai ei ollenkaan vastauksia kysymyksiinsä. Se on kummallista, koska kyllähän puheenjohtajan velvollisuus olisi ollut selvittää asia juuria myöten ja asiallisesti, nythän ei näin tapahtunut.VALTUUSTON KYSELYTUNTI
Kysymys kaupunginhallituksen puheenjohtaja Erkki Ikoselle
Kaupunginhallituksen päätös myöntää kaupunginjohtaja Pekka Kettuselle 260 000 euron eroraha hänen vapaaehtoisesta irtisanoutumisestaan on oikeutetusti kuohuttanut kaupunkilaisia. Lehtien palstoilla on vaadittu päätöksestä vastaavia esiin perustelemaan moista menettelyä.
Tiedotusvälineet ovat kertoneet, että ”asia sai alkunsa taksimatkalla Espoossa marraskuun alussa, jatkui viikon ystävyyskaupunkimatkalla Japanissa ja päättyi viiden miehen neuvotteluun Jyväskylässä marraskuun lopussa. Pieni ydinjoukko piti tiedon salassa. Joukkoon kuului neljä poliitikkoa ja Kettunen. Lopuksi informoitiin kahta virkamiestä” (Hs 12.12.03).
Valtuusto päätti tämän vuoden talousarviosta 1.12.03. Kaupunginhallitus päätti Kettusen erorahasta viikko budjettivaltuuston jälkeen. Kaupunginhallitus ei informoinut valtuustoa millään lailla tulossa olevista menolisäyksistä, joista ainakin osa hallituksen jäsenistä oli jo tuolloin tietoinen.
Kaupunginhallitus otti Kettusen eroasian ja siihen liittyvän sopimuksen 8.12.03 kokouksessaan pöydältä kiireellisenä käsiteltäväkseen. Tiedotusvälineet ovat kertoneet (Hs 10.12.03), että taustalla olivat laajat keskustelut. Päätös erosta ja erorahasta oli yksimielinen, mukana oli 12 päättäjää, joista on sanottu, että ”he eivät ole niin tyhmiä, että olisivat ilman perusteluja tämmöistä päätöstä olleet tekemässä” (KU 23.12.03).
Kysymys 1.
Keitä ovat nuo vallan ytimeen kuuluvat poliitikot ja virkamiehet, jotka asiaa olivat kuukauden valmistelleet ennen kuin se tuotiin hallitukselle? - Siis ketkä tiesivät asiasta jo 1.12. budjetti-valtuustossa ja ketkä saivat kuulla siitä ensimmäisen kerran vasta 8.12. kaupunginhallituksessa?
Kysymys 2.
Miksi asia piti käsitellä kiireellisenä pöydältä? Jos Kettunen ilmoitti asiasta 7.12. sähköpostilla, miksi asiaa ei viety normaalissa käsittelyjärjestyksessä eteenpäin niin, että se lista-asiana olisi ollut mm. tiedotusvälineiden saatavilla ennen päätöksentekoa?
Haluttiinko tiedon salaamisella estää kuntalaisten kannanottaminen asiaan jo ennen päätöksentekoa?
Kysymys 3.
Miksi kaupunginhallitus ei hyväksynyt vain Kettusen eroa ja ollut hyväksymättä Kettusen vaatimia erorahoja? Olenko väärässä, kun arvioin, että tällainen päätös olisi tuonut Jyväskylälle myönteistä mainetta?
Kaupunginhallitus olisi näin jämäkkänä päätöksentekijänä saanut mainetta ja kunniaa. Nyt se sen sijaan on menettänyt kuntalaisten ja paljolti myös valtuutettujen luottamuksen.
Siksi pyydänkin niitä valtuutettuja, joiden mielestä tarvitaan jatkotoimiin ryhtymistä kaupunginhallituksen erottamiseksi, jäämään valtuustosaliin tämän kokouksen jälkeen.
Jyväskylässä 11.tammikuuta 2004
Riitta Tynjä
kaupunginvaltuutettu (skp)
- veljistä"
kuulema valtuustossa, että vapaamuurarit olisivat mm. Kettusen erorahan ja monien muiden kaupungin juttujen takana.
Hän sanoi tutkineensa papereita 30 vuoden ajalta ja että hänellä on todisteet olemassa.
Oli ollut mm. samana päivänä poliisin juttusilla näistä kuvioista.
Kotimäki tuo varmaan faktat esiin tulevaisuudessa ja julkistaa sen mukaiset dokumentit!- veronmaksajien
on nyt saatava tietää se, mitä Kotimäki tietää ja on tarkoittanut.
Jos Kotimäellä on sellaista tietoa, joka osoittaa, että selkeitä väärinkäytöksiä on olemassa ja niiden takana ovat kaupunhallituksen vapaamuurarit yms. niin eihän tällainen pimitys voi olla Kotimäenkään etujen mukaista.
Löysin Kotimäen yhteystiedot valtuuston sivulta:
http://www.jyvaskyla.fi/hallinto/valtuusto/valtuusto_kes.htm#kotimakiila
Pyydetään häneltä selkeä tieto tapahtuneista väärinkäytöksistä. - Varottaja!
veronmaksajien kirjoitti:
on nyt saatava tietää se, mitä Kotimäki tietää ja on tarkoittanut.
Jos Kotimäellä on sellaista tietoa, joka osoittaa, että selkeitä väärinkäytöksiä on olemassa ja niiden takana ovat kaupunhallituksen vapaamuurarit yms. niin eihän tällainen pimitys voi olla Kotimäenkään etujen mukaista.
Löysin Kotimäen yhteystiedot valtuuston sivulta:
http://www.jyvaskyla.fi/hallinto/valtuusto/valtuusto_kes.htm#kotimakiila
Pyydetään häneltä selkeä tieto tapahtuneista väärinkäytöksistä.Kotimäkeä on uhkailtu ja mm. poliisi seuraa, miten hänelle käy.
Nämä taitaa olla sellaisia kuvioita, että paras pysyä vain hiljaa ja olla niin kuin mitään ei olisi tapahtunutkaan tai olemassakaan.
Vara on viisautta eikä vahingon enne - ole viisas! - Veronmaksaja
Varottaja! kirjoitti:
Kotimäkeä on uhkailtu ja mm. poliisi seuraa, miten hänelle käy.
Nämä taitaa olla sellaisia kuvioita, että paras pysyä vain hiljaa ja olla niin kuin mitään ei olisi tapahtunutkaan tai olemassakaan.
Vara on viisautta eikä vahingon enne - ole viisas!Hallinnon pitää jo lainkin mukaan olla avointa ja valmistelun pitää perustua yhteisesti sovittuihin linjauksiin, periaatteisiin ja lakeihin.
Kotimäki on kuuleman mukaan viitannut jopa Venäjän mafiaan ja mahdollisiin onnettomuuksiin, jotka kohtaavat niitä, jotka penkovat kaupungin asioita.
Kovalta ja uskomattomalta tuntuu tuollainen peli eikä tuollaisia puheita voi enää huumorinkaan piikkiin laittaa, kyllä siinä pitkän päälle menee uskottavuus niin sanojalta kuin sanojan kohteilta.
Kyllä meidän on saatava ja vaadittava avointa ja rehellistä valmistelua ja päätöksentekoa, koska on kyseessä verovarat, eikä ne saa olla kenenkään mafioson tms. mielivallan tai kahmimisen kohteita. - Jalat maassa
Veronmaksaja kirjoitti:
Hallinnon pitää jo lainkin mukaan olla avointa ja valmistelun pitää perustua yhteisesti sovittuihin linjauksiin, periaatteisiin ja lakeihin.
Kotimäki on kuuleman mukaan viitannut jopa Venäjän mafiaan ja mahdollisiin onnettomuuksiin, jotka kohtaavat niitä, jotka penkovat kaupungin asioita.
Kovalta ja uskomattomalta tuntuu tuollainen peli eikä tuollaisia puheita voi enää huumorinkaan piikkiin laittaa, kyllä siinä pitkän päälle menee uskottavuus niin sanojalta kuin sanojan kohteilta.
Kyllä meidän on saatava ja vaadittava avointa ja rehellistä valmistelua ja päätöksentekoa, koska on kyseessä verovarat, eikä ne saa olla kenenkään mafioson tms. mielivallan tai kahmimisen kohteita.Onpas uskomaton keskustelupalsta. Täällä yksi "paljastaa" jonkun luulemansa asian ja siten seuraava lainaa sitä jo totuutena. Kotimäen epäilyt ovat toki kannatettavia, mutta hänen todisteluissaan ei ollut järjen hiventäkään.
- tarkentaa
Jalat maassa kirjoitti:
Onpas uskomaton keskustelupalsta. Täällä yksi "paljastaa" jonkun luulemansa asian ja siten seuraava lainaa sitä jo totuutena. Kotimäen epäilyt ovat toki kannatettavia, mutta hänen todisteluissaan ei ollut järjen hiventäkään.
analyysiäsi?
Kiinnostaa, mitä tarkoitat!
- Juhani Starczewski
viime perjantain 5.3 lehdessään sivulla 2 lyhyesti samasta asiasta otsikolla:
"Kettusen erorahaa ei pengota valiokunnassa"
Monet kummastelivatkin ja jopa kirjoittivat asaista lehteen, kun tästä asiasta ei meinannut tulla lehteen mitään.
Huomasin, kun luin noita palstalle kertyneitä juttuja läpi, että Kotimäen Ilarin toimintakin on päässyt esille.
Hänhän esitti valtuustossa kalvoja ja otti esille ihmisiä nimien kanssa ja sanoi, että "Sinä et kuulu siihen!" useammalle valtuutetulle.
Vain yhdelle hän sanoi, että hän kuuluu siihen, vaikkei sitä itse tiedäkään!
Odotamme Ilarin jatkotutkimuksia ja -kertomuksia mielenkiinnolla!- Juhani Starczewski
Ilari Kotimäeltä kalvojen aineistoa ja referaattia hänen valtuustopuheistaan, liittyen ylläkirjoitettuihin asioihin.
Ilarihan on tunnettu kirjoittaja myös lehtiin, joten odotamme Ilarin tekstejä asian valaisemiseksi kaikelle kansalle! - Juhani Starczewski
Juhani Starczewski kirjoitti:
Ilari Kotimäeltä kalvojen aineistoa ja referaattia hänen valtuustopuheistaan, liittyen ylläkirjoitettuihin asioihin.
Ilarihan on tunnettu kirjoittaja myös lehtiin, joten odotamme Ilarin tekstejä asian valaisemiseksi kaikelle kansalle!Seuraavassa on Kotimäen kalvojen tekstit.
Muuten hän toteaa mm.:
"En koskaan kirjoita puhetta.
Se syntyy siinä tilanteessa, kun puhun.
Nyt puheen tekivät ennen kaikkea kihahtaneet T..., K... ja R...."
Ensimmäinen kalvo:
Jyväskylän
kaupunginvaltuusto
1.3.2004
”Kulttuuriympäristön sumeilematon hävittäminen on sittemmin vähemmän mairittelevasti nimetty ’Turun taudiksi’. Tämän ’taudin’ oireisiin kuuluvat myös väärinkäytökset ja epäselvyydet kunnallisessa päätöksenteossa ja erityisesti kaavoitus- ja rakennuslupa-asioissa.”
Paloniemi
Kuokkalanniemi
Haukanniemi
Sippulanniemi
Toinen kalvo:
Jyväskylän
kaupunginvaltuusto
1.3.2004
Kunnallinen päätäntä = valta
Kansallako, edustuksellista demokratiaako?
Kunnanvaltuusto
Jeppe@
Kunnanhallitus
Kunnankehitys yhtiö
Jeppe@
Rakennuttamisyhtiö
Jeppe@
Rahoituslaitos
Jeppe@
Yhdistys
Jeppe@
Valtion yhtiö
Jeppe@
Kuntayhtymät
Jeppe@
Metalli-puuteollisuus
Jeppe@
Puolue
Vaalit - vaalirahoitus
Turuntauti
- Juhani Starczewski
Hämeenlinnan hallinto-oikeus
Raatihuoneenkatu 1
PL 640
13111 Hämeenlinna
KUNNALLISVALITUS
Haen muutosta Jyväskylän kaupunginhallituksen päätöksiin 8.12.2003 asia n:o 503 ja 19.1.2004 asia n:o 26 siltä osin kuin ne koskevat erokorvauksen maksamista kaupunginjohtaja Pekka Kettuselle.
Vaatimukset
Vaadin kaupunginhallituksen päätösten 8.12.2003 ja 19.1.2004 kumoamista siltä osin, mikä koskee kaupunginjohtaja Pekka Kettuselle maksettavaa korvausta tämän irtisanouduttua kaupunginjohtajan tehtävästä.
Perustelut
Jyväskylän kaupunginjohtaja Pekka Kettunen irtisanoutui virastaan kaupunginhallituksen puheenjohtajalle 7.12.2003 lähettämällään sähköpostilla. Lisäksi hän esitti irtisanoutumiseen liittyvän sopimuksen tekemistä. Kaupungilla ei ollut mitään velvoitetta tällaisen sopimuksen tekemiseen.
Kaupunginhallitus kuitenkin hyväksyi 8.12.03 sopimuksen (LIITE 1.), joka sisälsi kaupunginjohtaja Pekka Kettusen irtisanoutumisen sekä 260 000 euron erokorvauksen maksamisen. Tähän päätökseen jätin oikaisuvaatimuksen, jossa vaadin päätöksen kumoamista erokorvauksen maksamisen osalta. Myös useat muut kuntalaiset ovat päätöstä tältä osin pitäneet perusteettomana ja kohtuuttomana ja vaatineet sen muuttamista. Kaupunginhallitus ei kuitenkaan hyväksynyt oikaisuvaatimustani.
Mainittu sopimus sisälsi myös ns. raukeamisehdon (6.kohta). Kaupunginjohtaja itse vaati myöhemmin sen poistamista. Kaupunginhallitukselle esittämässään oikaisuvaatimuksessa hän uhkaili kaupunkia massiivisilla kustannuksilla ja työnteon halvaannuttamisella, ellei hänen vaatimukseensa suostuta. Kun kaupunginhallitus 19.1. päätöksessään suostui Kettusen vaatimukseen perustelematta päätöstään tältä osin enemmälti, herää väistämättä kysymys, onko kyse ollut jonkinlaisesta uhkauksesta ja kiristyksestä, joka olisi myös kaupunginjohtajaa sitovan virkaehtosopimuksen ja virkaehtosopimuslain työrauhavelvoitteiden vastaista ja vain lisäperuste olla maksamatta mitään korvausta kaupunginjohtajan irtisanoutuessa.
Kaupunginhallitus muutti oikaisuvaatimusten johdosta 8.12.03 päätöstään niin, että raukeamisehto poistettiin ja korvausta pienennettiin 200 000 euroon. Samalla hallitus muutti sopimusta myös virkasuhteen päättymisen osalta (8.12. sopimuksessa 31.3.04 ja 19.1. päätöksessä 30.4.04), vaikka kukaan ei siltä osin ollut vaatinut muutosta. Onko hallituksen 19.1. tekemä päätös näin ollen tulkittava uudeksi päätökseksi? Tässä tapauksessa siitä olisikin tullut voida jättää oikaisuvaatimus ja kaupungin taholta annetut valitusohjeet olisivat siten virheellisiä. Kaupunginjohtaja oli kuitenkin irtisanoutunut jo 7.12.2003 ja irtisanoutuminen oli kirjattu kaupunginhallituksen päätökseen 8.12.2003.
Pekka Kettusen 19.1. jättämän eroilmoituksen perusteella hallitus toteaa kaupunginjohtajan virkasuhteen päättyvän 30.4. (LIITE 2.). Mutta tämä asia on kaupunginhallituksen asialistalla vasta oikaisuvaatimusten käsittelyn jälkeen, kohdassa 29. Onko asioiden käsittelyjärjestys ollut perusteltu, kun ensin on hyväksytty erosopimus korvauksineen ja vasta sitten todetaan ero?
Oikaisuvaatimusten johdosta kaupunginhallitus tarkisti 8.12. päätöstään ja pudotti erokorvauksen määrän 260 000 eurosta 200 000 euroon. Miksi se näin teki, sitä hallitus ei kerro päätöksessään. Päätöksensä perusteluissa hallitus kiistää oikaisuvaatimuksessa esiin tuomani seikat. Kuitenkin hallitus korvaussummaa pienentäessään em. teollaan kaiketi myönsi aiemman päätöksensä olleen virheellinen. Miksi se muuten olisi aiempaa päätöstään lähtenyt muuttamaan?
Kaupunginhallitus viittaa kuntajohtajille tehtyihin sopimuksiin ja niihin liittyviin korvauksiin. Kiistämätön tosiasia kuitenkin on, että Pekka Kettusella ei ole ollut ns. johtajasopimusta tai muuta sopimusta, jossa olisi sovittu esim. mahdollisista korvauksista irtisanomisen tai irtisanoutumisen yhteydessä. Häntä ei ole myöskään työnantajan taholta irtisanottu. Hän on irtisanoutunut omasta tahdostaan. Johtajasopimukset tai käytäntö kultaisista kädenpuristuksista eivät koske tapauksia, joissa johtaja itse irtisanoutuu.
Kaupunginhallituksen päätös maksaa 200 000 euron eroraha vapaaehtoisesta irtisanoutumisesta ei perustu voimassa olevaan kunnalliseen virka - ja työehtosopimukseen, eikä mihinkään kunta-alalla noudatettuun yleiseen työmarkkinakäytäntöön.
Kuntalain 44§ :ssä todetaan kunnan henkilöstöstä, että kunnan palveluksessa oleva henkilöstö on virkasuhteessa tai työsuhteessa kuntaan. Virka- ja työsopimussuhteista on voimassa, mitä niistä erikseen säädetään. Voimassa olevissa virka – ja työehtosopimuksissa ei ole olemassa kohtaa, jonka perusteella vapaaehtoisesti irtisanoutuvalle virkamiehelle maksetaan ns. kultainen kädenpuristus.
Kuntalain 45§ mukaan 1.11.03 asti ovat olleet mahdollisia kuntien virkasäännöt, joissa annetaan määräyksiä viranhaltijoiden palkka- ja muista eduista. Tämä laki oli voimassa kaupunginjohtaja Kettusen työehdoista sovittaessa. Jyväskylän kaupungin virkasäännössä ei ole ollut minkäänlaisia määräyksiä taikka valtuuksia, joiden nojalla kaupunginhallituksella olisi ollut oikeus sopia kaupunginjohtaja Kettuselle annetusta ns. kultaisesta kädenpuristuksesta tämän irtisanoutuessa.
Jyväskylän kaupunginvaltuusto on 11.11.1996 hyväksynyt kaupungin virkasäännön, eikä kaupunginhallitus ole esittänyt eikä valtuusto ole päättänyt sen muuttamisesta tai kumoamisesta. Kun hallitus tämän asian perusteluissa vetoaa, että kaupunginhallitus vastaa kaupungin hallinnosta ja taloudesta, ei se voi tässä kuitenkaan ohittaa kaupunginvaltuuston päätöksiä.
Jyväskylän kaupunginhallituksen johtosäännöllä on hallitukselle delegoitu valtuuston ja hallituksen valitseman työntekijän palkkauksesta ja muista palvelussuhteen ehdoista päättäminen, ellei toisin ole määrätty. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että sillä olisi valta verovarojen vastuuttomaan käyttämiseen millaisiin asioihin tahansa. Koska esim. virkasäännössä ei ole mainintaa erorahojen maksamiskäytännöstä Jyväskylässä, ei hallitus voi ylittää valtuuston hyväksymiä yleisiä sääntöjä ja ryhtyä maksamaan suuria korvauksia vapaaehtoisesta erosta kenellekään.
Kultaisen kädenpuristuksen maksamista vapaaehtoisesta erosta ei voida pitää palvelussuhteen ehtoihin kuuluvana asiana, koska kyseessä ei ole aiemmin hyväksyttyyn ja voimassa olevaan sopimukseen tai ohjeisiin perustuva asia. Kaupunginjohtaja Kettusella ei ole ollut myöskään ns. johtajasopimusta, jossa olisi sovittu tällaisesta erorahasta. Kyse on tässä tapauksessa ennemminkin lahjan antamisen kaltaisesta toimesta. Taloudellisen suuruutensa takia sitä ei voida pitää kaupungin hyväksytyn henkilöstöpolitiikan mukaisena. Tällaisen lahjan antaminen ei kuulu kaupungin toimialaan eikä kaupunginhallituksen toimivaltaan.
Tällaisen lahjan antaminen yksittäiselle työntekijälle ei myöskään noudata tasavertaista henkilöstöpolitiikkaa. Toisin kuin kaupunginhallitus väittää, tämä loukkaa tasapuolisuuden vaatimusta. Kaupunginjohtaja on jo saanut sovitun – ja muihin kunnan työntekijöihin verrattuna huomattavan suuren – palkan tekemästään työstä. Kunnan työntekijöitä tulee kohdella tasavertaisesti heidän asemastaan riippumatta.
Yksityisessä elinkeinoelämässä, lähinnä suurissa yhtiöissä, on annettu kultaisia kädenpuristuksia johtajille. Niitä on perusteltu sillä, että lähtevä johtaja sitoutuu olemaan kertomatta tiedossaan olevia liikesalaisuuksia kilpailijoille ja olemaan siirtymättä kilpailevien yhtiöiden palvelukseen ainakaan lähivuosina. Kunnallishallinnon periaatteena on kuitenkin toiminnan julkisuus eikä kaupunginjohtajalla siten voi olla yksityisten suuryhtiöiden kaltaisia liikesalaisuuksia. Sitä paitsi kaupunginjohtajaa sitovat virkamiehen asemaan liittyvät vaitiolovelvollisuudet virkasalaisuuksista.
Julkisuudessa on esitetty, että kyseessä olisi palkkio hyvin tehdystä työstä. Näin ei hallitus kuitenkaan perustele päätöstään. Sitä paitsi työnantajalla on ollut mahdollisuus palkita työntekijää erityisen hyvistä tuloksista jo nykyisin voimassa olevien työ – ja virkaehtosopimusten puitteissa. Jos taas kyse on ollut työnantajan halusta päästä eroon kaupunginjohtajasta luottamuspulan tai viranhoidollisten ongelmien vuoksi, niin se puolestaan osoittaisi, ettei palkitsemisen aihetta ole lainkaan. Tähän viittaavat myös eräiden kaupunginhallinnon johtohenkilöiden julkisuudessa esittämät lausunnot siitä, että ”Kettusesta oli päästävä eroon” (kaupunginvaltuuston 2.varapuheenjohtaja, Keskisuomalainen 14.2.04).
Kaupunginjohtaja Kettuselle myönnetyn kultaisen kädenpuristuksen on julkisuudessa arveltu olleen tapa hoitaa olemassa oleva luottamuspula ilman riitaa. Kuntalain 25§ mukaan kuitenkin vain valtuusto voi irtisanoa kunnanjohtajan, jos hän on menettänyt luottamuksen. Jos kyse on todellisuudessa ollut tästä, asia olisi pitänyt tuoda valtuuston päätettäväksi. Kaupunginhallitus olisi näin ollen ylittänyt toimivaltansa ja mennyt valtuuston toimialueelle.
Sekä palkitsemisesta että luottamuspulasta johtuvan riidan välttämisväite jäävät riitaisiksi, eivätkä voi siksikään riittää perusteiksi erorahalle.
Kaupunginhallitus ei ole asiaa käsitellyt irtisanomisena. Näin ollen asian tarkastelun lähtökohtana on, että kyse on vapaaehtoisesta irtisanoutumisesta, josta kaupungilla ei ole minkäänlaista velvollisuutta maksaa hulppeaa 200 000 euron kultaista kädenpuristusta.
Kuntalain 23§ mukaan kunnanhallituksen tehtävänä on vastata kunnan hallinnosta ja taloudesta sekä valvoa kunnan etua. Kaupunginhallitus ei kerro 8.12.03 päätöksessään eikä myöskään oikaisuvaatimuksiin antamassaan vastauksessa, miten se päätöksellään toimii kunnan edun mukaisesti. Kuntalaisille ei kerrota, mikä on niin merkittävä ja suuri kunnan etu, joka vaatii maksamaan kaupunginjohtaja Pekka Kettuselle 200 000 euron erorahan? Mitä haittaa Jyväskylälle olisi koitunut, jos kaupunginhallitus ei olisi suostunut Kettusen vaatimukseen? Hallitus jättää vastaamatta oikaisuvaatimuksessa esitettyihin kysymyksiin näiltä osin.
Asian valmistelu ei ole ollut hyvän hallinnon ja avoimuuden periaatteiden mukaista. Kaupunginhallituksen kokouksessa 8.12.03 asia otettiin pöydältä kiireellisenä käsiteltäväksi, eikä se siis ollut ennakkoon jaetulla esityslistalla. Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan osa päättäjistä kuuli asiasta ensimmäistä kertaa vasta kokouksessa. Yksittäisiin päättäjiin vaikutettiin myös kertomalla ”kaikki muut ovat sopimuksen takana”. Myös 19.1.04 kokouksen yhteydessä on ilmennyt painostusta yksittäisiä päättäjiä kohtaan, koska sopimusta ajavat halusivat saada yksimielisen päätöksen. Asian käsittelyssä ei ole noudatettu avoimuuden ja kunnallisdemokratian pelisääntöjä, minkä johdosta kaupunginhallituksen ei voida todeta toimineen kunnan edun eikä hyvän hallintotavan mukaisesti.
Kaupunginhallituksen toiminta on moitittavaa myös sen vastuulla olevan taloudenhoidon osalta. Vuoden 2004 budjettiesityksessä kaupunginhallitus vaati hallintokunnilta 3,5 % pysyviä säästöjä käyttömenoihin ja kaupunginvaltuusto hyväksyi tähän perustuneen talousarvion. Kuitenkin kaupunginhallitus itse on yksimielisesti hyväksynyt ensin 260 000 euron, myöhemmin 200 000 euron kultaisen kädenpuristuksen maksamisen kaupunginjohtaja Kettuselle vuoden 2004 määrärahoista.
Kaupunginvaltuusto päätti vuoden 2004 budjettiesityksestä 1.12.2003 kokouksessaan. Jo tuolloin kaupunginhallituksen keskeiset johtohenkilöt ja ainakin osa muista kaupunginhallituksen jäsenistä tiesi tulossa olevasta erosopimuksesta ja sen sisällöstä (näin ainakin julkisuudessa esitettyjen tietojen mukaan, ks. esimerkiksi Helsingin Sanomat 12.12.2003). Kaupunginhallitus tai ainakin osa sen keskeisistä jäsenistä salasi tietoa valtuustolta tietäen, että budjetissa ei ole varattuna rahoja tulevan sopimuksen toteuttamiseen. Hyvä hallintotapa ja sisäministeriön ohjeet kuntien talousarvioiden laadinnasta edellyttävät, että valtuustolle kerrotaan kaikki budjettiin vaikuttavat tulot ja menot asiaa käsiteltäessä. Näin ei menetelty. Kaupunginhallituksen itse antamien ohjeiden mukaisesti tiedossa olevat budjettiylitykset tulee pyrkiä välttämään. Hallitus toimi siis myös vastoin omia ohjeitaan.
Hyväksytyssä budjetissa on kaupunginhallituksen (04) menokohdassa kasvua 10.8%, josta voisi epäillä, että tuleva erorahan maksu on laskettu jonnekin kokonaismäärärahan sisälle. Jos näin on ollut, kaupunginhallitus salasi valtuutetuilta olennaista tietoa, koska valtuutetuille ei kerrottu, että he budjetista päättäessään hyväksyvät varoja kaupunginjohtajan erorahojen maksamiseen. Jos tiedossa on jo budjettia tehtäessä ollut näin yksilöity iso menoerä, ei sitä poikkeuksellisuutensakaan vuoksi ole voitu budjetoida yksilöimättömien käyttömenojen kohdalle.
Kaupunginhallituksen luonnos käyttösuunnitelmaksi (määräraha 04) sisältää erorahan maksamisen, jonka bruttokustannus on 235 000 euroa. Pääosa siitä arvioidaan katettavan varamäärärahoista (115 000 e) ja sisäisistä kehittämishankkeista (70 000e). Myös suhdetoimintaan varatuista rahoista leikataan vajaa 50 %. Tämän suunnitelman mukaan hallitus ei ylittäisi kokonaismäärärahaa eikä joutuisi hakemaan ylitystä valtuustolta.
Kun hyväksytyn tilinpäätöksen mukaan varamäärärahoja on kulunut vuonna 2002 128 000 euroa ja vuoden 2003 menoarviossa 164 900 euroa, niin on epärealistista ennakoida, että vuonna 2004 selvittäisiin budjetoidun 165 000 euron sijasta 50 000 euron varamäärärahalla. Jo tähän mennessä on kaupunginhallitus päättänyt maksaa varamäärärahoista yhtä sun toista menoa. Hallituksen esitys määrärahojen riittävyydestä ilman ylitystarvetta ei ole uskottava. Jos hallitus pysyy budjetissa tältä osin, voidaan todeta budjetin kyseisen menokohdan (04) sisältäneen reippaasti ”ilmaa” ja olleen räikeässä ristiriidassa hallintokunnille annettujen tiukkojen budjettiraamien kanssa.
Ylimääräinen ja yleisestä käytännöstä poikkeava ”kultainen kädenpuristus” ei kuulu kunnan toimivaltaan eikä ole mitenkään toimintamenoa, vaan aivan poikkeuksellinen toimi, jota varten budjettiin ei voida katsoa varatun varoja ilman siitä tehtyä nimenomaista päätöstä.
Erorahan maksamisessa on kyseessä niin iso asia, että se olisi pitänyt tuoda valtuuston käsiteltäväksi. Näin etenkin kun julkisuudessa on puhuttu epäluottamuksesta, jolloin eroasian käsittely kuuluu lain mukaan valtuustolle.
Valtuusto ei vuoden 2004 budjettia hyväksyessään ole varannut rahoja kaupunginjohtajan erorahojen maksamiseen, joiden bruttokustannus on 235 000 euroa. Kaupunginhallituksella ei ole siten ollut valtuuksia tehdä sen hyväksymää sopimusta kaupunginjohtajalle maksettavasta kultaisesta kädenpuristuksesta. Myös Kuntaliiton käsityksen mukaan eroraha on asia, josta ei voi sopia ainakaan ilman valtuuston nimenomaista päätöstä (Kuntalehti 1.2004, lakiasiainpäällikkö Kari Prättälä). Kuntaliiton käsityksen mukaan silloinkin, jos asiasta olisi sovittu riidan välttämiseksi, on yli 12 kk palkkaa vastaavaa korvausta pidettävä kohtuuttomana.
Kaupunginhallituksen päätös on moitittava myös siksi, että se voi johtaa kunnan edun kannalta vahingolliseen ennakkotapaukseen, johon vedoten tulevaisuudessa muutkin kaupunginjohtajat tai muut kaupungin johtavat työntekijät voivat edellyttää saavansa irtisanoutuessaan ns. kultaisen kädenpuristuksen. Ennakkopäätöksellä, jossa vapaaehtoisesta irtisanoutumisesta maksetaan 1-2 vuoden palkkaa vastaava eroraha, on myös Jyväskylää laajempaa yleistä merkitystä paitsi kuntakentässä myös koko työmarkkinakentässä.
Edellä esitetyn perusteella katson, että kaupunginhallitus on menetellyt virheellisesti ja ylittänyt toimivaltuutensa hyväksyessään kaupunginjohtaja Pekka Kettuselle tämän irtisanoutumisen yhteydessä maksettavan erorahan. Kaupunginhallituksen olisi pitänyt ainoastaan todeta ja hyväksyä kaupunginjohtajan irtisanoutuminen. Vaadin hallinto-oikeutta kumoamaan kaupunginhallituksen päätöksen erorahan maksamisen osalta.
Jyväskylässä 2. maaliskuuta 2004
Riitta Tynjä
sosiaalityöntekijä
SKP:n kaupunginvaltuutettu
Tellervonkatu 14- 16 B 16
40200 Jyväskylä
p. 014 – 273 649 (k), 0400- 164 689, 014 – 625 830 (t)
[email protected] (k) [email protected] (t)- Juhani Starczewski
-----Alkuperäinen viesti-----
Lähettäjä: Riitta Tynjä [mailto:[email protected]]
Lähetetty: 8. maaliskuuta 2004 16:47
Vastaanottaja: Juhani Starczewski
Aihe: VIRHE
Hei
valitustani on näköjään paljon luettu, koska palautetta (myönteistä) on tullut.
Mutta Jukka Juusela oli tarkkana miehenä huomannut tekstiin pujahtaneen virheen, joka koski häntä itseään.
Tekstissä puhutaan valtuuston 2.varapj:stä (=Juusela) vaikka on tarkoitettu 1.varapj:tä (=Fredriksonia).
Pystytkö korjaamaan virhettä jakeluusi vai pitäskö mun lähettää korjattu versio Sulle ja laitat sen sitten eteenpäin?
Riitta
Hämeenlinnan hallinto-oikeus
Raatihuoneenkatu 1
PL 640
13111 Hämeenlinna
KUNNALLISVALITUS
Haen muutosta Jyväskylän kaupunginhallituksen päätöksiin 8.12.2003 asia n:o 503 ja 19.1.2004 asia n:o 26 siltä osin kuin ne koskevat erokorvauksen maksamista kaupunginjohtaja Pekka Kettuselle.
Vaatimukset
Vaadin kaupunginhallituksen päätösten 8.12.2003 ja 19.1.2004 kumoamista siltä osin, mikä koskee kaupunginjohtaja Pekka Kettuselle maksettavaa korvausta tämän irtisanouduttua kaupunginjohtajan tehtävästä.
Perustelut
Jyväskylän kaupunginjohtaja Pekka Kettunen irtisanoutui virastaan kaupunginhallituksen puheenjohtajalle 7.12.2003 lähettämällään sähköpostilla. Lisäksi hän esitti irtisanoutumiseen liittyvän sopimuksen tekemistä. Kaupungilla ei ollut mitään velvoitetta tällaisen sopimuksen tekemiseen.
Kaupunginhallitus kuitenkin hyväksyi 8.12.03 sopimuksen (LIITE 1.), joka sisälsi kaupunginjohtaja Pekka Kettusen irtisanoutumisen sekä 260 000 euron erokorvauksen maksamisen. Tähän päätökseen jätin oikaisuvaatimuksen, jossa vaadin päätöksen kumoamista erokorvauksen maksamisen osalta. Myös useat muut kuntalaiset ovat päätöstä tältä osin pitäneet perusteettomana ja kohtuuttomana ja vaatineet sen muuttamista. Kaupunginhallitus ei kuitenkaan hyväksynyt oikaisuvaatimustani.
Mainittu sopimus sisälsi myös ns. raukeamisehdon (6.kohta). Kaupunginjohtaja itse vaati myöhemmin sen poistamista. Kaupunginhallitukselle esittämässään oikaisuvaatimuksessa hän uhkaili kaupunkia massiivisilla kustannuksilla ja työnteon halvaannuttamisella, ellei hänen vaatimukseensa suostuta. Kun kaupunginhallitus 19.1. päätöksessään suostui Kettusen vaatimukseen perustelematta päätöstään tältä osin enemmälti, herää väistämättä kysymys, onko kyse ollut jonkinlaisesta uhkauksesta ja kiristyksestä, joka olisi myös kaupunginjohtajaa sitovan virkaehtosopimuksen ja virkaehtosopimuslain työrauhavelvoitteiden vastaista ja vain lisäperuste olla maksamatta mitään korvausta kaupunginjohtajan irtisanoutuessa.
Kaupunginhallitus muutti oikaisuvaatimusten johdosta 8.12.03 päätöstään niin, että raukeamisehto poistettiin ja korvausta pienennettiin 200 000 euroon. Samalla hallitus muutti sopimusta myös virkasuhteen päättymisen osalta (8.12. sopimuksessa 31.3.04 ja 19.1. päätöksessä 30.4.04), vaikka kukaan ei siltä osin ollut vaatinut muutosta. Onko hallituksen 19.1. tekemä päätös näin ollen tulkittava uudeksi päätökseksi? Tässä tapauksessa siitä olisikin tullut voida jättää oikaisuvaatimus ja kaupungin taholta annetut valitusohjeet olisivat siten virheellisiä. Kaupunginjohtaja oli kuitenkin irtisanoutunut jo 7.12.2003 ja irtisanoutuminen oli kirjattu kaupunginhallituksen päätökseen 8.12.2003.
Pekka Kettusen 19.1. jättämän eroilmoituksen perusteella hallitus toteaa kaupunginjohtajan virkasuhteen päättyvän 30.4. (LIITE 2.). Mutta tämä asia on kaupunginhallituksen asialistalla vasta oikaisuvaatimusten käsittelyn jälkeen, kohdassa 29. Onko asioiden käsittelyjärjestys ollut perusteltu, kun ensin on hyväksytty erosopimus korvauksineen ja vasta sitten todetaan ero?
Oikaisuvaatimusten johdosta kaupunginhallitus tarkisti 8.12. päätöstään ja pudotti erokorvauksen määrän 260 000 eurosta 200 000 euroon. Miksi se näin teki, sitä hallitus ei kerro päätöksessään. Päätöksensä perusteluissa hallitus kiistää oikaisuvaatimuksessa esiin tuomani seikat. Kuitenkin hallitus korvaussummaa pienentäessään em. teollaan kaiketi myönsi aiemman päätöksensä olleen virheellinen. Miksi se muuten olisi aiempaa päätöstään lähtenyt muuttamaan?
Kaupunginhallitus viittaa kuntajohtajille tehtyihin sopimuksiin ja niihin liittyviin korvauksiin. Kiistämätön tosiasia kuitenkin on, että Pekka Kettusella ei ole ollut ns. johtajasopimusta tai muuta sopimusta, jossa olisi sovittu esim. mahdollisista korvauksista irtisanomisen tai irtisanoutumisen yhteydessä. Häntä ei ole myöskään työnantajan taholta irtisanottu. Hän on irtisanoutunut omasta tahdostaan. Johtajasopimukset tai käytäntö kultaisista kädenpuristuksista eivät koske tapauksia, joissa johtaja itse irtisanoutuu.
Kaupunginhallituksen päätös maksaa 200 000 euron eroraha vapaaehtoisesta irtisanoutumisesta ei perustu voimassa olevaan kunnalliseen virka - ja työehtosopimukseen, eikä mihinkään kunta-alalla noudatettuun yleiseen työmarkkinakäytäntöön.
Kuntalain 44§ :ssä todetaan kunnan henkilöstöstä, että kunnan palveluksessa oleva henkilöstö on virkasuhteessa tai työsuhteessa kuntaan. Virka- ja työsopimussuhteista on voimassa, mitä niistä erikseen säädetään. Voimassa olevissa virka – ja työehtosopimuksissa ei ole olemassa kohtaa, jonka perusteella vapaaehtoisesti irtisanoutuvalle virkamiehelle maksetaan ns. kultainen kädenpuristus.
Kuntalain 45§ mukaan 1.11.03 asti ovat olleet mahdollisia kuntien virkasäännöt, joissa annetaan määräyksiä viranhaltijoiden palkka- ja muista eduista. Tämä laki oli voimassa kaupunginjohtaja Kettusen työehdoista sovittaessa. Jyväskylän kaupungin virkasäännössä ei ole ollut minkäänlaisia määräyksiä taikka valtuuksia, joiden nojalla kaupunginhallituksella olisi ollut oikeus sopia kaupunginjohtaja Kettuselle annetusta ns. kultaisesta kädenpuristuksesta tämän irtisanoutuessa.
Jyväskylän kaupunginvaltuusto on 11.11.1996 hyväksynyt kaupungin virkasäännön, eikä kaupunginhallitus ole esittänyt eikä valtuusto ole päättänyt sen muuttamisesta tai kumoamisesta. Kun hallitus tämän asian perusteluissa vetoaa, että kaupunginhallitus vastaa kaupungin hallinnosta ja taloudesta, ei se voi tässä kuitenkaan ohittaa kaupunginvaltuuston päätöksiä.
Jyväskylän kaupunginhallituksen johtosäännöllä on hallitukselle delegoitu valtuuston ja hallituksen valitseman työntekijän palkkauksesta ja muista palvelussuhteen ehdoista päättäminen, ellei toisin ole määrätty. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että sillä olisi valta verovarojen vastuuttomaan käyttämiseen millaisiin asioihin tahansa. Koska esim. virkasäännössä ei ole mainintaa erorahojen maksamiskäytännöstä Jyväskylässä, ei hallitus voi ylittää valtuuston hyväksymiä yleisiä sääntöjä ja ryhtyä maksamaan suuria korvauksia vapaaehtoisesta erosta kenellekään.
Kultaisen kädenpuristuksen maksamista vapaaehtoisesta erosta ei voida pitää palvelussuhteen ehtoihin kuuluvana asiana, koska kyseessä ei ole aiemmin hyväksyttyyn ja voimassa olevaan sopimukseen tai ohjeisiin perustuva asia. Kaupunginjohtaja Kettusella ei ole ollut myöskään ns. johtajasopimusta, jossa olisi sovittu tällaisesta erorahasta. Kyse on tässä tapauksessa ennemminkin lahjan antamisen kaltaisesta toimesta. Taloudellisen suuruutensa takia sitä ei voida pitää kaupungin hyväksytyn henkilöstöpolitiikan mukaisena. Tällaisen lahjan antaminen ei kuulu kaupungin toimialaan eikä kaupunginhallituksen toimivaltaan.
Tällaisen lahjan antaminen yksittäiselle työntekijälle ei myöskään noudata tasavertaista henkilöstöpolitiikkaa. Toisin kuin kaupunginhallitus väittää, tämä loukkaa tasapuolisuuden vaatimusta. Kaupunginjohtaja on jo saanut sovitun – ja muihin kunnan työntekijöihin verrattuna huomattavan suuren – palkan tekemästään työstä. Kunnan työntekijöitä tulee kohdella tasavertaisesti heidän asemastaan riippumatta.
Yksityisessä elinkeinoelämässä, lähinnä suurissa yhtiöissä, on annettu kultaisia kädenpuristuksia johtajille. Niitä on perusteltu sillä, että lähtevä johtaja sitoutuu olemaan kertomatta tiedossaan olevia liikesalaisuuksia kilpailijoille ja olemaan siirtymättä kilpailevien yhtiöiden palvelukseen ainakaan lähivuosina. Kunnallishallinnon periaatteena on kuitenkin toiminnan julkisuus eikä kaupunginjohtajalla siten voi olla yksityisten suuryhtiöiden kaltaisia liikesalaisuuksia. Sitä paitsi kaupunginjohtajaa sitovat virkamiehen asemaan liittyvät vaitiolovelvollisuudet virkasalaisuuksista.
Julkisuudessa on esitetty, että kyseessä olisi palkkio hyvin tehdystä työstä. Näin ei hallitus kuitenkaan perustele päätöstään. Sitä paitsi työnantajalla on ollut mahdollisuus palkita työntekijää erityisen hyvistä tuloksista jo nykyisin voimassa olevien työ – ja virkaehtosopimusten puitteissa. Jos taas kyse on ollut työnantajan halusta päästä eroon kaupunginjohtajasta luottamuspulan tai viranhoidollisten ongelmien vuoksi, niin se puolestaan osoittaisi, ettei palkitsemisen aihetta ole lainkaan. Tähän viittaavat myös eräiden kaupunginhallinnon johtohenkilöiden julkisuudessa esittämät lausunnot siitä, että ”Kettusesta oli päästävä eroon” (kaupunginvaltuuston 1.varapuheenjohtaja, Keskisuomalainen 14.2.04).
Kaupunginjohtaja Kettuselle myönnetyn kultaisen kädenpuristuksen on julkisuudessa arveltu olleen tapa hoitaa olemassa oleva luottamuspula ilman riitaa. Kuntalain 25§ mukaan kuitenkin vain valtuusto voi irtisanoa kunnanjohtajan, jos hän on menettänyt luottamuksen. Jos kyse on todellisuudessa ollut tästä, asia olisi pitänyt tuoda valtuuston päätettäväksi. Kaupunginhallitus olisi näin ollen ylittänyt toimivaltansa ja mennyt valtuuston toimialueelle.
Sekä palkitsemisesta että luottamuspulasta johtuvan riidan välttämisväite jäävät riitaisiksi, eivätkä voi siksikään riittää perusteiksi erorahalle.
Kaupunginhallitus ei ole asiaa käsitellyt irtisanomisena. Näin ollen asian tarkastelun lähtökohtana on, että kyse on vapaaehtoisesta irtisanoutumisesta, josta kaupungilla ei ole minkäänlaista velvollisuutta maksaa hulppeaa 200 000 euron kultaista kädenpuristusta.
Kuntalain 23§ mukaan kunnanhallituksen tehtävänä on vastata kunnan hallinnosta ja taloudesta sekä valvoa kunnan etua. Kaupunginhallitus ei kerro 8.12.03 päätöksessään eikä myöskään oikaisuvaatimuksiin antamassaan vastauksessa, miten se päätöksellään toimii kunnan edun mukaisesti. Kuntalaisille ei kerrota, mikä on niin merkittävä ja suuri kunnan etu, joka vaatii maksamaan kaupunginjohtaja Pekka Kettuselle 200 000 euron erorahan? Mitä haittaa Jyväskylälle olisi koitunut, jos kaupunginhallitus ei olisi suostunut Kettusen vaatimukseen? Hallitus jättää vastaamatta oikaisuvaatimuksessa esitettyihin kysymyksiin näiltä osin.
Asian valmistelu ei ole ollut hyvän hallinnon ja avoimuuden periaatteiden mukaista. Kaupunginhallituksen kokouksessa 8.12.03 asia otettiin pöydältä kiireellisenä käsiteltäväksi, eikä se siis ollut ennakkoon jaetulla esityslistalla. Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan osa päättäjistä kuuli asiasta ensimmäistä kertaa vasta kokouksessa. Yksittäisiin päättäjiin vaikutettiin myös kertomalla ”kaikki muut ovat sopimuksen takana”. Myös 19.1.04 kokouksen yhteydessä on ilmennyt painostusta yksittäisiä päättäjiä kohtaan, koska sopimusta ajavat halusivat saada yksimielisen päätöksen. Asian käsittelyssä ei ole noudatettu avoimuuden ja kunnallisdemokratian pelisääntöjä, minkä johdosta kaupunginhallituksen ei voida todeta toimineen kunnan edun eikä hyvän hallintotavan mukaisesti.
Kaupunginhallituksen toiminta on moitittavaa myös sen vastuulla olevan taloudenhoidon osalta. Vuoden 2004 budjettiesityksessä kaupunginhallitus vaati hallintokunnilta 3,5 % pysyviä säästöjä käyttömenoihin ja kaupunginvaltuusto hyväksyi tähän perustuneen talousarvion. Kuitenkin kaupunginhallitus itse on yksimielisesti hyväksynyt ensin 260 000 euron, myöhemmin 200 000 euron kultaisen kädenpuristuksen maksamisen kaupunginjohtaja Kettuselle vuoden 2004 määrärahoista.
Kaupunginvaltuusto päätti vuoden 2004 budjettiesityksestä 1.12.2003 kokouksessaan. Jo tuolloin kaupunginhallituksen keskeiset johtohenkilöt ja ainakin osa muista kaupunginhallituksen jäsenistä tiesi tulossa olevasta erosopimuksesta ja sen sisällöstä (näin ainakin julkisuudessa esitettyjen tietojen mukaan, ks. esimerkiksi Helsingin Sanomat 12.12.2003). Kaupunginhallitus tai ainakin osa sen keskeisistä jäsenistä salasi tietoa valtuustolta tietäen, että budjetissa ei ole varattuna rahoja tulevan sopimuksen toteuttamiseen. Hyvä hallintotapa ja sisäministeriön ohjeet kuntien talousarvioiden laadinnasta edellyttävät, että valtuustolle kerrotaan kaikki budjettiin vaikuttavat tulot ja menot asiaa käsiteltäessä. Näin ei menetelty. Kaupunginhallituksen itse antamien ohjeiden mukaisesti tiedossa olevat budjettiylitykset tulee pyrkiä välttämään. Hallitus toimi siis myös vastoin omia ohjeitaan.
Hyväksytyssä budjetissa on kaupunginhallituksen (04) menokohdassa kasvua 10.8%, josta voisi epäillä, että tuleva erorahan maksu on laskettu jonnekin kokonaismäärärahan sisälle. Jos näin on ollut, kaupunginhallitus salasi valtuutetuilta olennaista tietoa, koska valtuutetuille ei kerrottu, että he budjetista päättäessään hyväksyvät varoja kaupunginjohtajan erorahojen maksamiseen. Jos tiedossa on jo budjettia tehtäessä ollut näin yksilöity iso menoerä, ei sitä poikkeuksellisuutensakaan vuoksi ole voitu budjetoida yksilöimättömien käyttömenojen kohdalle.
Kaupunginhallituksen luonnos käyttösuunnitelmaksi (määräraha 04) sisältää erorahan maksamisen, jonka bruttokustannus on 235 000 euroa. Pääosa siitä arvioidaan katettavan varamäärärahoista (115 000 e) ja sisäisistä kehittämishankkeista (70 000e). Myös suhdetoimintaan varatuista rahoista leikataan vajaa 50 %. Tämän suunnitelman mukaan hallitus ei ylittäisi kokonaismäärärahaa eikä joutuisi hakemaan ylitystä valtuustolta.
Kun hyväksytyn tilinpäätöksen mukaan varamäärärahoja on kulunut vuonna 2002 128 000 euroa ja vuoden 2003 menoarviossa 164 900 euroa, niin on epärealistista ennakoida, että vuonna 2004 selvittäisiin budjetoidun 165 000 euron sijasta 50 000 euron varamäärärahalla. Jo tähän mennessä on kaupunginhallitus päättänyt maksaa varamäärärahoista yhtä sun toista menoa. Hallituksen esitys määrärahojen riittävyydestä ilman ylitystarvetta ei ole uskottava. Jos hallitus pysyy budjetissa tältä osin, voidaan todeta budjetin kyseisen menokohdan (04) sisältäneen reippaasti ”ilmaa” ja olleen räikeässä ristiriidassa hallintokunnille annettujen tiukkojen budjettiraamien kanssa.
Ylimääräinen ja yleisestä käytännöstä poikkeava ”kultainen kädenpuristus” ei kuulu kunnan toimivaltaan eikä ole mitenkään toimintamenoa, vaan aivan poikkeuksellinen toimi, jota varten budjettiin ei voida katsoa varatun varoja ilman siitä tehtyä nimenomaista päätöstä.
Erorahan maksamisessa on kyseessä niin iso asia, että se olisi pitänyt tuoda valtuuston käsiteltäväksi. Näin etenkin kun julkisuudessa on puhuttu epäluottamuksesta, jolloin eroasian käsittely kuuluu lain mukaan valtuustolle.
Valtuusto ei vuoden 2004 budjettia hyväksyessään ole varannut rahoja kaupunginjohtajan erorahojen maksamiseen, joiden bruttokustannus on 235 000 euroa. Kaupunginhallituksella ei ole siten ollut valtuuksia tehdä sen hyväksymää sopimusta kaupunginjohtajalle maksettavasta kultaisesta kädenpuristuksesta. Myös Kuntaliiton käsityksen mukaan eroraha on asia, josta ei voi sopia ainakaan ilman valtuuston nimenomaista päätöstä (Kuntalehti 1.2004, lakiasiainpäällikkö Kari Prättälä). Kuntaliiton käsityksen mukaan silloinkin, jos asiasta olisi sovittu riidan välttämiseksi, on yli 12 kk palkkaa vastaavaa korvausta pidettävä kohtuuttomana.
Kaupunginhallituksen päätös on moitittava myös siksi, että se voi johtaa kunnan edun kannalta vahingolliseen ennakkotapaukseen, johon vedoten tulevaisuudessa muutkin kaupunginjohtajat tai muut kaupungin johtavat työntekijät voivat edellyttää saavansa irtisanoutuessaan ns. kultaisen kädenpuristuksen. Ennakkopäätöksellä, jossa vapaaehtoisesta irtisanoutumisesta maksetaan 1-2 vuoden palkkaa vastaava eroraha, on myös Jyväskylää laajempaa yleistä merkitystä paitsi kuntakentässä myös koko työmarkkinakentässä.
Edellä esitetyn perusteella katson, että kaupunginhallitus on menetellyt virheellisesti ja ylittänyt toimivaltuutensa hyväksyessään kaupunginjohtaja Pekka Kettuselle tämän irtisanoutumisen yhteydessä maksettavan erorahan. Kaupunginhallituksen olisi pitänyt ainoastaan todeta ja hyväksyä kaupunginjohtajan irtisanoutuminen. Vaadin hallinto-oikeutta kumoamaan kaupunginhallituksen päätöksen erorahan maksamisen osalta.
Jyväskylässä 2. maaliskuuta 2004
Riitta Tynjä
sosiaalityöntekijä
SKP:n kaupunginvaltuutettu
Tellervonkatu 14- 16 B 16
40200 Jyväskylä
p. 014 – 273 649 (k), 0400- 164 689, 014 – 625 830 (t)
[email protected] (k) [email protected] (t) - Jykkis
Juhani Starczewski kirjoitti:
-----Alkuperäinen viesti-----
Lähettäjä: Riitta Tynjä [mailto:[email protected]]
Lähetetty: 8. maaliskuuta 2004 16:47
Vastaanottaja: Juhani Starczewski
Aihe: VIRHE
Hei
valitustani on näköjään paljon luettu, koska palautetta (myönteistä) on tullut.
Mutta Jukka Juusela oli tarkkana miehenä huomannut tekstiin pujahtaneen virheen, joka koski häntä itseään.
Tekstissä puhutaan valtuuston 2.varapj:stä (=Juusela) vaikka on tarkoitettu 1.varapj:tä (=Fredriksonia).
Pystytkö korjaamaan virhettä jakeluusi vai pitäskö mun lähettää korjattu versio Sulle ja laitat sen sitten eteenpäin?
Riitta
Hämeenlinnan hallinto-oikeus
Raatihuoneenkatu 1
PL 640
13111 Hämeenlinna
KUNNALLISVALITUS
Haen muutosta Jyväskylän kaupunginhallituksen päätöksiin 8.12.2003 asia n:o 503 ja 19.1.2004 asia n:o 26 siltä osin kuin ne koskevat erokorvauksen maksamista kaupunginjohtaja Pekka Kettuselle.
Vaatimukset
Vaadin kaupunginhallituksen päätösten 8.12.2003 ja 19.1.2004 kumoamista siltä osin, mikä koskee kaupunginjohtaja Pekka Kettuselle maksettavaa korvausta tämän irtisanouduttua kaupunginjohtajan tehtävästä.
Perustelut
Jyväskylän kaupunginjohtaja Pekka Kettunen irtisanoutui virastaan kaupunginhallituksen puheenjohtajalle 7.12.2003 lähettämällään sähköpostilla. Lisäksi hän esitti irtisanoutumiseen liittyvän sopimuksen tekemistä. Kaupungilla ei ollut mitään velvoitetta tällaisen sopimuksen tekemiseen.
Kaupunginhallitus kuitenkin hyväksyi 8.12.03 sopimuksen (LIITE 1.), joka sisälsi kaupunginjohtaja Pekka Kettusen irtisanoutumisen sekä 260 000 euron erokorvauksen maksamisen. Tähän päätökseen jätin oikaisuvaatimuksen, jossa vaadin päätöksen kumoamista erokorvauksen maksamisen osalta. Myös useat muut kuntalaiset ovat päätöstä tältä osin pitäneet perusteettomana ja kohtuuttomana ja vaatineet sen muuttamista. Kaupunginhallitus ei kuitenkaan hyväksynyt oikaisuvaatimustani.
Mainittu sopimus sisälsi myös ns. raukeamisehdon (6.kohta). Kaupunginjohtaja itse vaati myöhemmin sen poistamista. Kaupunginhallitukselle esittämässään oikaisuvaatimuksessa hän uhkaili kaupunkia massiivisilla kustannuksilla ja työnteon halvaannuttamisella, ellei hänen vaatimukseensa suostuta. Kun kaupunginhallitus 19.1. päätöksessään suostui Kettusen vaatimukseen perustelematta päätöstään tältä osin enemmälti, herää väistämättä kysymys, onko kyse ollut jonkinlaisesta uhkauksesta ja kiristyksestä, joka olisi myös kaupunginjohtajaa sitovan virkaehtosopimuksen ja virkaehtosopimuslain työrauhavelvoitteiden vastaista ja vain lisäperuste olla maksamatta mitään korvausta kaupunginjohtajan irtisanoutuessa.
Kaupunginhallitus muutti oikaisuvaatimusten johdosta 8.12.03 päätöstään niin, että raukeamisehto poistettiin ja korvausta pienennettiin 200 000 euroon. Samalla hallitus muutti sopimusta myös virkasuhteen päättymisen osalta (8.12. sopimuksessa 31.3.04 ja 19.1. päätöksessä 30.4.04), vaikka kukaan ei siltä osin ollut vaatinut muutosta. Onko hallituksen 19.1. tekemä päätös näin ollen tulkittava uudeksi päätökseksi? Tässä tapauksessa siitä olisikin tullut voida jättää oikaisuvaatimus ja kaupungin taholta annetut valitusohjeet olisivat siten virheellisiä. Kaupunginjohtaja oli kuitenkin irtisanoutunut jo 7.12.2003 ja irtisanoutuminen oli kirjattu kaupunginhallituksen päätökseen 8.12.2003.
Pekka Kettusen 19.1. jättämän eroilmoituksen perusteella hallitus toteaa kaupunginjohtajan virkasuhteen päättyvän 30.4. (LIITE 2.). Mutta tämä asia on kaupunginhallituksen asialistalla vasta oikaisuvaatimusten käsittelyn jälkeen, kohdassa 29. Onko asioiden käsittelyjärjestys ollut perusteltu, kun ensin on hyväksytty erosopimus korvauksineen ja vasta sitten todetaan ero?
Oikaisuvaatimusten johdosta kaupunginhallitus tarkisti 8.12. päätöstään ja pudotti erokorvauksen määrän 260 000 eurosta 200 000 euroon. Miksi se näin teki, sitä hallitus ei kerro päätöksessään. Päätöksensä perusteluissa hallitus kiistää oikaisuvaatimuksessa esiin tuomani seikat. Kuitenkin hallitus korvaussummaa pienentäessään em. teollaan kaiketi myönsi aiemman päätöksensä olleen virheellinen. Miksi se muuten olisi aiempaa päätöstään lähtenyt muuttamaan?
Kaupunginhallitus viittaa kuntajohtajille tehtyihin sopimuksiin ja niihin liittyviin korvauksiin. Kiistämätön tosiasia kuitenkin on, että Pekka Kettusella ei ole ollut ns. johtajasopimusta tai muuta sopimusta, jossa olisi sovittu esim. mahdollisista korvauksista irtisanomisen tai irtisanoutumisen yhteydessä. Häntä ei ole myöskään työnantajan taholta irtisanottu. Hän on irtisanoutunut omasta tahdostaan. Johtajasopimukset tai käytäntö kultaisista kädenpuristuksista eivät koske tapauksia, joissa johtaja itse irtisanoutuu.
Kaupunginhallituksen päätös maksaa 200 000 euron eroraha vapaaehtoisesta irtisanoutumisesta ei perustu voimassa olevaan kunnalliseen virka - ja työehtosopimukseen, eikä mihinkään kunta-alalla noudatettuun yleiseen työmarkkinakäytäntöön.
Kuntalain 44§ :ssä todetaan kunnan henkilöstöstä, että kunnan palveluksessa oleva henkilöstö on virkasuhteessa tai työsuhteessa kuntaan. Virka- ja työsopimussuhteista on voimassa, mitä niistä erikseen säädetään. Voimassa olevissa virka – ja työehtosopimuksissa ei ole olemassa kohtaa, jonka perusteella vapaaehtoisesti irtisanoutuvalle virkamiehelle maksetaan ns. kultainen kädenpuristus.
Kuntalain 45§ mukaan 1.11.03 asti ovat olleet mahdollisia kuntien virkasäännöt, joissa annetaan määräyksiä viranhaltijoiden palkka- ja muista eduista. Tämä laki oli voimassa kaupunginjohtaja Kettusen työehdoista sovittaessa. Jyväskylän kaupungin virkasäännössä ei ole ollut minkäänlaisia määräyksiä taikka valtuuksia, joiden nojalla kaupunginhallituksella olisi ollut oikeus sopia kaupunginjohtaja Kettuselle annetusta ns. kultaisesta kädenpuristuksesta tämän irtisanoutuessa.
Jyväskylän kaupunginvaltuusto on 11.11.1996 hyväksynyt kaupungin virkasäännön, eikä kaupunginhallitus ole esittänyt eikä valtuusto ole päättänyt sen muuttamisesta tai kumoamisesta. Kun hallitus tämän asian perusteluissa vetoaa, että kaupunginhallitus vastaa kaupungin hallinnosta ja taloudesta, ei se voi tässä kuitenkaan ohittaa kaupunginvaltuuston päätöksiä.
Jyväskylän kaupunginhallituksen johtosäännöllä on hallitukselle delegoitu valtuuston ja hallituksen valitseman työntekijän palkkauksesta ja muista palvelussuhteen ehdoista päättäminen, ellei toisin ole määrätty. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että sillä olisi valta verovarojen vastuuttomaan käyttämiseen millaisiin asioihin tahansa. Koska esim. virkasäännössä ei ole mainintaa erorahojen maksamiskäytännöstä Jyväskylässä, ei hallitus voi ylittää valtuuston hyväksymiä yleisiä sääntöjä ja ryhtyä maksamaan suuria korvauksia vapaaehtoisesta erosta kenellekään.
Kultaisen kädenpuristuksen maksamista vapaaehtoisesta erosta ei voida pitää palvelussuhteen ehtoihin kuuluvana asiana, koska kyseessä ei ole aiemmin hyväksyttyyn ja voimassa olevaan sopimukseen tai ohjeisiin perustuva asia. Kaupunginjohtaja Kettusella ei ole ollut myöskään ns. johtajasopimusta, jossa olisi sovittu tällaisesta erorahasta. Kyse on tässä tapauksessa ennemminkin lahjan antamisen kaltaisesta toimesta. Taloudellisen suuruutensa takia sitä ei voida pitää kaupungin hyväksytyn henkilöstöpolitiikan mukaisena. Tällaisen lahjan antaminen ei kuulu kaupungin toimialaan eikä kaupunginhallituksen toimivaltaan.
Tällaisen lahjan antaminen yksittäiselle työntekijälle ei myöskään noudata tasavertaista henkilöstöpolitiikkaa. Toisin kuin kaupunginhallitus väittää, tämä loukkaa tasapuolisuuden vaatimusta. Kaupunginjohtaja on jo saanut sovitun – ja muihin kunnan työntekijöihin verrattuna huomattavan suuren – palkan tekemästään työstä. Kunnan työntekijöitä tulee kohdella tasavertaisesti heidän asemastaan riippumatta.
Yksityisessä elinkeinoelämässä, lähinnä suurissa yhtiöissä, on annettu kultaisia kädenpuristuksia johtajille. Niitä on perusteltu sillä, että lähtevä johtaja sitoutuu olemaan kertomatta tiedossaan olevia liikesalaisuuksia kilpailijoille ja olemaan siirtymättä kilpailevien yhtiöiden palvelukseen ainakaan lähivuosina. Kunnallishallinnon periaatteena on kuitenkin toiminnan julkisuus eikä kaupunginjohtajalla siten voi olla yksityisten suuryhtiöiden kaltaisia liikesalaisuuksia. Sitä paitsi kaupunginjohtajaa sitovat virkamiehen asemaan liittyvät vaitiolovelvollisuudet virkasalaisuuksista.
Julkisuudessa on esitetty, että kyseessä olisi palkkio hyvin tehdystä työstä. Näin ei hallitus kuitenkaan perustele päätöstään. Sitä paitsi työnantajalla on ollut mahdollisuus palkita työntekijää erityisen hyvistä tuloksista jo nykyisin voimassa olevien työ – ja virkaehtosopimusten puitteissa. Jos taas kyse on ollut työnantajan halusta päästä eroon kaupunginjohtajasta luottamuspulan tai viranhoidollisten ongelmien vuoksi, niin se puolestaan osoittaisi, ettei palkitsemisen aihetta ole lainkaan. Tähän viittaavat myös eräiden kaupunginhallinnon johtohenkilöiden julkisuudessa esittämät lausunnot siitä, että ”Kettusesta oli päästävä eroon” (kaupunginvaltuuston 1.varapuheenjohtaja, Keskisuomalainen 14.2.04).
Kaupunginjohtaja Kettuselle myönnetyn kultaisen kädenpuristuksen on julkisuudessa arveltu olleen tapa hoitaa olemassa oleva luottamuspula ilman riitaa. Kuntalain 25§ mukaan kuitenkin vain valtuusto voi irtisanoa kunnanjohtajan, jos hän on menettänyt luottamuksen. Jos kyse on todellisuudessa ollut tästä, asia olisi pitänyt tuoda valtuuston päätettäväksi. Kaupunginhallitus olisi näin ollen ylittänyt toimivaltansa ja mennyt valtuuston toimialueelle.
Sekä palkitsemisesta että luottamuspulasta johtuvan riidan välttämisväite jäävät riitaisiksi, eivätkä voi siksikään riittää perusteiksi erorahalle.
Kaupunginhallitus ei ole asiaa käsitellyt irtisanomisena. Näin ollen asian tarkastelun lähtökohtana on, että kyse on vapaaehtoisesta irtisanoutumisesta, josta kaupungilla ei ole minkäänlaista velvollisuutta maksaa hulppeaa 200 000 euron kultaista kädenpuristusta.
Kuntalain 23§ mukaan kunnanhallituksen tehtävänä on vastata kunnan hallinnosta ja taloudesta sekä valvoa kunnan etua. Kaupunginhallitus ei kerro 8.12.03 päätöksessään eikä myöskään oikaisuvaatimuksiin antamassaan vastauksessa, miten se päätöksellään toimii kunnan edun mukaisesti. Kuntalaisille ei kerrota, mikä on niin merkittävä ja suuri kunnan etu, joka vaatii maksamaan kaupunginjohtaja Pekka Kettuselle 200 000 euron erorahan? Mitä haittaa Jyväskylälle olisi koitunut, jos kaupunginhallitus ei olisi suostunut Kettusen vaatimukseen? Hallitus jättää vastaamatta oikaisuvaatimuksessa esitettyihin kysymyksiin näiltä osin.
Asian valmistelu ei ole ollut hyvän hallinnon ja avoimuuden periaatteiden mukaista. Kaupunginhallituksen kokouksessa 8.12.03 asia otettiin pöydältä kiireellisenä käsiteltäväksi, eikä se siis ollut ennakkoon jaetulla esityslistalla. Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan osa päättäjistä kuuli asiasta ensimmäistä kertaa vasta kokouksessa. Yksittäisiin päättäjiin vaikutettiin myös kertomalla ”kaikki muut ovat sopimuksen takana”. Myös 19.1.04 kokouksen yhteydessä on ilmennyt painostusta yksittäisiä päättäjiä kohtaan, koska sopimusta ajavat halusivat saada yksimielisen päätöksen. Asian käsittelyssä ei ole noudatettu avoimuuden ja kunnallisdemokratian pelisääntöjä, minkä johdosta kaupunginhallituksen ei voida todeta toimineen kunnan edun eikä hyvän hallintotavan mukaisesti.
Kaupunginhallituksen toiminta on moitittavaa myös sen vastuulla olevan taloudenhoidon osalta. Vuoden 2004 budjettiesityksessä kaupunginhallitus vaati hallintokunnilta 3,5 % pysyviä säästöjä käyttömenoihin ja kaupunginvaltuusto hyväksyi tähän perustuneen talousarvion. Kuitenkin kaupunginhallitus itse on yksimielisesti hyväksynyt ensin 260 000 euron, myöhemmin 200 000 euron kultaisen kädenpuristuksen maksamisen kaupunginjohtaja Kettuselle vuoden 2004 määrärahoista.
Kaupunginvaltuusto päätti vuoden 2004 budjettiesityksestä 1.12.2003 kokouksessaan. Jo tuolloin kaupunginhallituksen keskeiset johtohenkilöt ja ainakin osa muista kaupunginhallituksen jäsenistä tiesi tulossa olevasta erosopimuksesta ja sen sisällöstä (näin ainakin julkisuudessa esitettyjen tietojen mukaan, ks. esimerkiksi Helsingin Sanomat 12.12.2003). Kaupunginhallitus tai ainakin osa sen keskeisistä jäsenistä salasi tietoa valtuustolta tietäen, että budjetissa ei ole varattuna rahoja tulevan sopimuksen toteuttamiseen. Hyvä hallintotapa ja sisäministeriön ohjeet kuntien talousarvioiden laadinnasta edellyttävät, että valtuustolle kerrotaan kaikki budjettiin vaikuttavat tulot ja menot asiaa käsiteltäessä. Näin ei menetelty. Kaupunginhallituksen itse antamien ohjeiden mukaisesti tiedossa olevat budjettiylitykset tulee pyrkiä välttämään. Hallitus toimi siis myös vastoin omia ohjeitaan.
Hyväksytyssä budjetissa on kaupunginhallituksen (04) menokohdassa kasvua 10.8%, josta voisi epäillä, että tuleva erorahan maksu on laskettu jonnekin kokonaismäärärahan sisälle. Jos näin on ollut, kaupunginhallitus salasi valtuutetuilta olennaista tietoa, koska valtuutetuille ei kerrottu, että he budjetista päättäessään hyväksyvät varoja kaupunginjohtajan erorahojen maksamiseen. Jos tiedossa on jo budjettia tehtäessä ollut näin yksilöity iso menoerä, ei sitä poikkeuksellisuutensakaan vuoksi ole voitu budjetoida yksilöimättömien käyttömenojen kohdalle.
Kaupunginhallituksen luonnos käyttösuunnitelmaksi (määräraha 04) sisältää erorahan maksamisen, jonka bruttokustannus on 235 000 euroa. Pääosa siitä arvioidaan katettavan varamäärärahoista (115 000 e) ja sisäisistä kehittämishankkeista (70 000e). Myös suhdetoimintaan varatuista rahoista leikataan vajaa 50 %. Tämän suunnitelman mukaan hallitus ei ylittäisi kokonaismäärärahaa eikä joutuisi hakemaan ylitystä valtuustolta.
Kun hyväksytyn tilinpäätöksen mukaan varamäärärahoja on kulunut vuonna 2002 128 000 euroa ja vuoden 2003 menoarviossa 164 900 euroa, niin on epärealistista ennakoida, että vuonna 2004 selvittäisiin budjetoidun 165 000 euron sijasta 50 000 euron varamäärärahalla. Jo tähän mennessä on kaupunginhallitus päättänyt maksaa varamäärärahoista yhtä sun toista menoa. Hallituksen esitys määrärahojen riittävyydestä ilman ylitystarvetta ei ole uskottava. Jos hallitus pysyy budjetissa tältä osin, voidaan todeta budjetin kyseisen menokohdan (04) sisältäneen reippaasti ”ilmaa” ja olleen räikeässä ristiriidassa hallintokunnille annettujen tiukkojen budjettiraamien kanssa.
Ylimääräinen ja yleisestä käytännöstä poikkeava ”kultainen kädenpuristus” ei kuulu kunnan toimivaltaan eikä ole mitenkään toimintamenoa, vaan aivan poikkeuksellinen toimi, jota varten budjettiin ei voida katsoa varatun varoja ilman siitä tehtyä nimenomaista päätöstä.
Erorahan maksamisessa on kyseessä niin iso asia, että se olisi pitänyt tuoda valtuuston käsiteltäväksi. Näin etenkin kun julkisuudessa on puhuttu epäluottamuksesta, jolloin eroasian käsittely kuuluu lain mukaan valtuustolle.
Valtuusto ei vuoden 2004 budjettia hyväksyessään ole varannut rahoja kaupunginjohtajan erorahojen maksamiseen, joiden bruttokustannus on 235 000 euroa. Kaupunginhallituksella ei ole siten ollut valtuuksia tehdä sen hyväksymää sopimusta kaupunginjohtajalle maksettavasta kultaisesta kädenpuristuksesta. Myös Kuntaliiton käsityksen mukaan eroraha on asia, josta ei voi sopia ainakaan ilman valtuuston nimenomaista päätöstä (Kuntalehti 1.2004, lakiasiainpäällikkö Kari Prättälä). Kuntaliiton käsityksen mukaan silloinkin, jos asiasta olisi sovittu riidan välttämiseksi, on yli 12 kk palkkaa vastaavaa korvausta pidettävä kohtuuttomana.
Kaupunginhallituksen päätös on moitittava myös siksi, että se voi johtaa kunnan edun kannalta vahingolliseen ennakkotapaukseen, johon vedoten tulevaisuudessa muutkin kaupunginjohtajat tai muut kaupungin johtavat työntekijät voivat edellyttää saavansa irtisanoutuessaan ns. kultaisen kädenpuristuksen. Ennakkopäätöksellä, jossa vapaaehtoisesta irtisanoutumisesta maksetaan 1-2 vuoden palkkaa vastaava eroraha, on myös Jyväskylää laajempaa yleistä merkitystä paitsi kuntakentässä myös koko työmarkkinakentässä.
Edellä esitetyn perusteella katson, että kaupunginhallitus on menetellyt virheellisesti ja ylittänyt toimivaltuutensa hyväksyessään kaupunginjohtaja Pekka Kettuselle tämän irtisanoutumisen yhteydessä maksettavan erorahan. Kaupunginhallituksen olisi pitänyt ainoastaan todeta ja hyväksyä kaupunginjohtajan irtisanoutuminen. Vaadin hallinto-oikeutta kumoamaan kaupunginhallituksen päätöksen erorahan maksamisen osalta.
Jyväskylässä 2. maaliskuuta 2004
Riitta Tynjä
sosiaalityöntekijä
SKP:n kaupunginvaltuutettu
Tellervonkatu 14- 16 B 16
40200 Jyväskylä
p. 014 – 273 649 (k), 0400- 164 689, 014 – 625 830 (t)
[email protected] (k) [email protected] (t)Joskus pelissä vaan käy niin, että vastapuoli on taitavampi. Kettunen jakoi pöydälle sellaiset kortit, että niillä hän voi vain voitaa, ja kaupunginhallitus/valtuusto hävitä. Joten epäilen suunnattomasti, että tämäkään valitus ei muuta sitä tosiasiaa, että tästä kaupungista kävelee Kettunen voittajana ulos. Mutta jospa tästä farssista edes joku hallituksessa/valtuustossa/virkamiehissä oppisi jotain. Oppisi ainakin seuraavan kaupunginjohtajan kohdalla, että asiat pitää sopia etukäteen ja avoimesti. Ei meinaan ole mitenkään mukavaa seuraavan kaupunginjohtajan aloittaa työtänsä, kun kaupungin kuumin asia on edellisen kaupunginjohtajan eroraha. Mielenkiintoista on myös nähdä kuinka kaupunginvaltuusto suhtautuu Kettusen viimeiseen esitykseen konserttitalosta, saako Kettunen vielä läksiäislahjaksi tänne oman "monumenttinsa" paviljongin viereen. Ja vaikka lokakuuhun on vielä aikaa, niin tuntuu siltä, että osa valtuutetuista on aloittanut vaalikampanjansa hyvissä ajoin.
- valtuusto
Jykkis kirjoitti:
Joskus pelissä vaan käy niin, että vastapuoli on taitavampi. Kettunen jakoi pöydälle sellaiset kortit, että niillä hän voi vain voitaa, ja kaupunginhallitus/valtuusto hävitä. Joten epäilen suunnattomasti, että tämäkään valitus ei muuta sitä tosiasiaa, että tästä kaupungista kävelee Kettunen voittajana ulos. Mutta jospa tästä farssista edes joku hallituksessa/valtuustossa/virkamiehissä oppisi jotain. Oppisi ainakin seuraavan kaupunginjohtajan kohdalla, että asiat pitää sopia etukäteen ja avoimesti. Ei meinaan ole mitenkään mukavaa seuraavan kaupunginjohtajan aloittaa työtänsä, kun kaupungin kuumin asia on edellisen kaupunginjohtajan eroraha. Mielenkiintoista on myös nähdä kuinka kaupunginvaltuusto suhtautuu Kettusen viimeiseen esitykseen konserttitalosta, saako Kettunen vielä läksiäislahjaksi tänne oman "monumenttinsa" paviljongin viereen. Ja vaikka lokakuuhun on vielä aikaa, niin tuntuu siltä, että osa valtuutetuista on aloittanut vaalikampanjansa hyvissä ajoin.
ja hallitus Kettusen luottamusta?
Mutta jotenkin tuo selvityksesi tuntuu liian kornilta niellä tuommoisenaan!
Olisiko vielä jokin kortti tulematta pöytään - se viimeinen ja ratkaiseva, joka kääntäisi tilanteen?
Oppia ikä kaikki ja oppirahat on näköjään maksettava, mutta kalliiksi käy tätä menoa!
- valtuustossa
http://keskustelu.keskisuomalainen.fi/?alue=2
Mielipiteet
Eroraha-asian käsittely valtuustossa hämmästytti
MARIKA VISAKORPI, varatuomari, Jyväskylä 09.03.2004
Olin maanantaina 1.3. seuraamassa Jyväskylän kaupunginvaltuuston kokousta, jossa käsiteltiin mm. kaupunginvaltuutettu Juhani Matilaisen (kesk.) esitystä valiokunnan perustamiseksi tutkimaan kaupunginhallituksen toimia kaupunginjohtaja Kettusen eroraha-asiassa.
Tieto asiasta näytti jostain syystä ehtivän vasta perjantain Keskisuomalaiseen, vaikka uutisen olisi luullut kiinnostavan kaupunkilaisia tuoreeltaankin. Valtuusto ei siis äänin 48–6 kannattanut kh:n toimien tarkempaa tutkimista.
Itse kokousmenettelyssä ihmettelin kovasti sitä, että äänestykseen osallistuivat myös läsnäolevat kaupunginhallituksen jäsenet. Kuulostaa vähintäänkin erikoiselta, että henkilö voi osallistua äänestykseen siitä, ryhdytäänkö hänen toimiaan tutkimaan vai ei!
Kunta- ja hallintolain esteellisyyssäännösten pikaisen lukemisen perusteella tällainen menettely kieltämättä oudoksuttaa.
Ryhtymättä tässä sen enempää itse ratkaisua puimaan, totean vain että valiokunnan perustamisella olisi ollut erityisen suuri merkitys hallinnon avoimuuden ja demokratian vahvistamisen kannalta.
Vaikka asiaa on toki puitu ratkaisun jälkeen niin julkisuudessa kuin epäilemättä valtuustoryhmissäkin – ja puidaan vielä oikeudessakin – olisi asian laadun ja niin kaupunginvaltuuston kuin -hallituksen oman aseman ja luottamuksen kannalta tämäkin vaiva mielestäni kannattanut nähdä.
On myös muistettava, että kh:n ratkaisulla saattaa olla jonkinasteista ennakkotapausmerkitystä tulevaisuudessa. Verovaroilla tapahtuvien huomattavien erorahojen maksamisen vakiintuminen ei ole kovin toivottava kehityssuunta- tommi h
kantsiiko niitä turhaan katsella ?
ja ensinhän ne itse sen valitsi ja samat päätökset sen kanssa teki, tekivät siitä sitten vaan syntipukin ja rahaa siksi antoivat ettei ala laukomaan suustaan muuta jottei omat pallit heiluisi - Juhani Starczewski
Kysyin kaupunginlakimies Olli Heikkilältä asiaa ja antoi seuraavan vastauksen:
"Harjula- Prättälän Kuntalain kommentaarissa on viitattu KHO:n päätökseen (KHO 1998:19), jonka mukaan erotettavaksi esitetyt luottamushenkilöt eivät ole valtuutettuina esteellisiä käsittelemään erottamistaan.Samaa periaatetta
on noudatettu aloitteen käsittelemisessä viime valtuustossa."
Juhani Starczewski
KD:n Jyväskylän valtuustoryhmän puheenjohtaja
Muurarintie 9 B 8
40520 JYVÄSKYLÄ
puh.(014) 642 025 koti, (014) 62 5779 työ, 040 757 3537
Sähköposti: [email protected]
KD:n Jyväskylän osasto:
http://www.saunalahti.fi/~juhanist/kd-jyvaskyla/
KD:n Keski-Suomen piiri:
http://www.kristillisdemokraatit.fi/keski-suomi/
Suomen Kristillisdemokraatit - KD:
http://www.kristillisdemokraatit.fi/kd/frame.php
Kotisivu:
http://www.saunalahti.fi/~juhanist/
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Diesel-ammattilainen kehuu Sanna Marinia
"Sanna Marinin (sd) hallitus loi neljä vuotta sitten väliaikaisen polttoainetukijärjestelmän, kun energianhinnat nousi402989Pitkänperjantain kunniaksi tekoälyn analyysi Riikka Purran kirjoituksesta
🧠 Mitä se kertoo "riikka"-nimimerkin lähijunassa tapahtuneesta? 1. Asenteellinen ja epäasiallinen sävy: Kirjoitus purs332807100 prosentin perintövero korjaisi myös Hitas-ongelman
Moni ei uskalla kieltäytyä perinnöstä maineen menettämisen uhalla, joten sitten tulee näitä tilanteita, joissa joutuu es482443Iso poliisioperaatio Lapualla
Paikalla oli silminnäkijän mukaan myös kolme ambulanssia. https://www.is.fi/kotimaa/art-2000011924650.html Onko virpo452111Riikan antisakset leikkaavat bensan hintaa ylöspäin
Sannan aikoina bensaa sai 1,3 euron litrahinnalla ja Riikka leikkasi sen euron ylemmäksi reiluun 2 euroon. Joko on saks212024Olen aika varma
että meidän tiemme risteäminen oli ainutkertainen tapahtuma elämässäni. En tule koskaan kohtaamaan ketään muuta, joka sa581790- 441697
Sukupuolineutraalit liikennemerkit yksi persujen älynväläys
Samassa rytäkässä kaikki syrjäseutujen bussipysäkkien liikennemerkitkin vaihdettiin, vaikkei bussia ole liikennöinyt enä371550- 451473
- 261321