Onko järkeä?

Kysymykseesi en voi antaa hyvää ja selkeää vastausta. Se tietynlainen "ilkeily" vain kuuluu moniin sisarussuhteisiin, sen on aivan normaalia. Itsellä kaksi nuorempaa sisarusta, joille olen ilkeä, jos alkavat jollain lailla ärsyttämään. Ilkeydellä pyrin lopettamaan heidän toimintansa (mitä ikinä se sitten onkin, jos se sattuu ärsyttämään). Nojoo, en tämän selvemmin osaa vastata. Tämä pitää kokea itse, jos haluaa tietää miksi monet ovat ilkeitä sisaruksilleen.

Mua ärsyttää mun isoveli. Mä koitan aina olla sille mukava ja kaikkee, mutta se vaan nälvii ja vittuilee ja kaikkea. On toki mukaviakin hetkiä, mutta tuo sen vittuilu on kyllä ihan perseestä! Musta vähän tuntuu että sitä on hemmoteltu piloille, kun äidinkin pitää aina tehdä sen mukaan! Siis ei helvetti mun pitää syödä samaa ruokaa 2 viikkoa mutta kyllä kun isoveli tulee kotona lomilla käymään (on nyt armeijassa) niin kyllähän sitä sitten pitää kullannupulle tehdä kaikki mahdolliset herkut! Ja aina se vaan selittää kuinka sitä pitäs mennä hakemaan asemalta ja kantaa sen laukku ja tehdä kaikki sille valmiiks ennenkun tulee jnejne... Ja kokoajan saa kuulla siitä veljestä että mitenkähän sillä mahtaa mennä jne kun minulta ei ees päivän päätteeksi kysy mitään, jos vaikka olen ollut koko päivän jossain... Veli sai parempia numeroita kuin minä koulussa, mutta muuten voin hyvällä omallatunnolla sanoa olevani muuten parempi tyyppi kuin veli. Se vaan löhöö sohvalla kaiket päivät kuulokkeet korvilla ja jos jotai meinas kysyä niin pitää kysyä monta kertaa ennen kun kiinnittää huomiota ja silloinkin vaan tiuskaisee "MITÄ NYT!?". Töissäkään ei ole koskaan käynyt, tuskin käykään ennenkuin pääsee opiskelemasta, varmaan kuvittelee voivansa elää porukoiden siivillä... Minä sentään autan kotona, tiskaan, siivoan, käyn kaupassa, autan miten ikinä pystyn! En sitten tiedä arvosteleeko äiti meitä vaan koulumenestyksen perusteella...

Sori, tuli pitkä, aiheesta poikkeava oman ongelmani vuodatus, mutta et ole ainoa jonka sisarukset ovet ilkeitä, voisin kuvitella että sen aiheuttaa jokin luonnollinen tarve yrittää olla toista parempi ja vittuilemalla ja olemalla ilkeitä yritetään masentaa toista ja tehdä itsestä vanhempia. Näinhän se menee linnuillakin ja monilla muillakin eläimillä, ne vahvimmat ja äänekkäimmät saa kaiken ruoan ja ne heikot jää ilman...

Sun tarttis itte kokee se.
Siis miltä tuntuu kun on sisarus.
Joskus se on okei, ja on mukavaa ku on joku tuttu jonka kanssa voi tehdä kaikkea kivaa ja muuta, jolle voi ehkä jutella kaikesta ja ehkä luottaa kaikessa.
Suhteita kun on niin monenlaisia..
Mutta sitten kun se sama henkilö on siinä naamas edessä joka saakelin päivä
ja yhtenä päivänä se kysyy et voiks tulla pelaa jotai mikä ei vois vähempää kiinnostaa ja se kysyy 5min pääst uusiks ja tunni pääst uusiks ja ehkä muutaman päivän ajan.. sellasii varsinki nuoremmat on..
ja jokasella on niitä ärsyttäviä piirteitä ja tapoja ja kyl neki jossai kohtaa alkaa vituttaa..
Kaikki ihmiset tarvitsevat joskus hermolomaa toisistaan ja aina varsinkaan perheenäsenien kesken tämä ei ole helppoa joten puretaan sitä pahaa oloa ja toisesta ärtymistä takaisin sisariin :)