Sä joskus kerroit että sulla on tietokoneessa erikoisempi jäähdytyssysteemi. Kertoisitko lisää siitä?
Mä meinaan rakentaa "jäähdytyssysteemin" en koneeseen vaan ihan meinaan sellasta köyhän miehen ilman jäähdytintä. Mitä suosittelet siihen kiertäväksi nesteeksi? Pelkkä vesi ei varmaan riitä kun sen kiehumispiste on 100% ja pitäis olla alempi jotta se absorboisi lämpöä paremmin.
Ne lauhduttimet, flektit, pumput, letkut ja putket ym. voi ostaa esim. Biltemasta tms. mut pitäisi vaan löytää sopiva väliaine jolla siirtää lämpö ulos.
Mä meinaan rakentaa "jäähdytyssysteemin" en koneeseen vaan ihan meinaan sellasta köyhän miehen ilman jäähdytintä. Mitä suosittelet siihen kiertäväksi nesteeksi? Pelkkä vesi ei varmaan riitä kun sen kiehumispiste on 100% ja pitäis olla alempi jotta se absorboisi lämpöä paremmin.
Ne lauhduttimet, flektit, pumput, letkut ja putket ym. voi ostaa esim. Biltemasta tms. mut pitäisi vaan löytää sopiva väliaine jolla siirtää lämpö ulos.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Kyllä vesi on parasta juuri huiman ominaislämpökapasiteettinsa, myrkyttömyyden ja hintansa vuoksi. Vesijäähdyttelijät itsekään eivät ole yksimielisiä veteen liitettävistä lisäaineista, mutta itse käyttäisin noin 10% tavallista auton jäähdytinnestettä inhibiittorina ja pintajännityksen pienentämiseen. Enempi on pahasta, koska jäähdytinnesteen ominaislämpökapasiteetti on kertaluokkia huonompi kuin puhtaan veden. Inhibiittorin poisjättö johtaa usein katastrofiin: nopeaan syöpymiseen ja leväkasvustoon.
Pintajännityksen pienentämiseen on myös omia kemikaalejaan, sen vaikutus perustuu siihen, että se poistaa jäähdytinlohkojen pinnalta ne mikroskooppisenkin pienet ilmakuplat, jotka lämpöeristeinä pienentävät jäähdytystehoa. Vesi, joka on näin "pehmennetty" ikäänkuin imeytyy paremmin metalliin, parantaen lämmönjohtumista. Englanniksi tällä kemikaalilla on kuvaava nimi Water Wetter, "veden kastelija". :)
On myös esim. katodiputkien valossa eri väreissä hehkuvia lisäaineita, mutta ne ovat enemmän showmiehille...
Ai niin, lisäyksenä sellainen juttu, että vältä sotkemasta samaan systeemiin eriarvoisia metalleja. Alumiinisen radiaattorin ja kuparisten jäähdytinlohkojen käyttö ei välttämättä ole ihan viimeisen päälle ajateltua, etenkin jos urheilee käyttäen minimaalisen määrän lisäaineita vedessä. ;)
No väliaine riippuu käytetyistä lämpötiloista ja lämpötilaeroista, vesi olisi tietysti lämmönjohtaavuuden kannalta parasta mutta siitä tulee nopeasti sammakonkutua. Glykoli on perinteinen suoja-aine ja alle 40% seoksella sillä saavuttaa parhaan hyödyn, yli 40% glykoliliuoksen lämmönjohtavuus alkaa putoamaan rajusti. Lisäksi riippuu järjestelmän paineesta mutta jos letkuja laitat niin kovaa painettahan siellä ei voi olla, veden kiehumispistehän nousee paineessa eli 120 -asteinen vesikään ei kiehu jos paine on >10 bar. Tämä on vähän sellainen "riippuu ja roikkuu" kysymys eikä ilman tarkempaa tietoa osaa vastata. Vedenkäsittelyyn ilman glykolia löytyy myös muita aineita, esim. kattilaveden lisäaineet vähentävät hapen vaikutusta rautapohjaisissa eivätkä syövytä kuparia mutta hinta ja saatavuus ovat eri asia. Myös kaukolämpöveden käsittelyaine voi tulla kysymykseen mutta saatavuus pienerässä voi tuottaa ongelmia, nykyään siinä ei ole edes hydratsiinia kuten ennen joka on erittäin myrkyllinen aine.
Pitäisi myös olla jokin käsitys lämpötehosta jotta pumpun voi jotenkin mitoittaa. Letkuiksi suosittelen silikoniletkua joka on kalliimpaa kuin muovi tai kumiletkut mutta ei kovetu vaan kestää todella hyvin.
Jos kyseessä siis on jonkin tilan jäähdytys niin homma on monimutkainen, pelkällä lämmön ulkoilmaan puhaltamisella ei helteillä ole juurikaan apua sillä kun lauhduttimen ympäristön lämpötila nousee niin lauduttimen teho laskee eli +28 helteellä et pääse nesteessä edes alle +27 ilman muita järjestelyjä (jäähdytystorni, jäähdytyskone) ja lisäksi lauhduttimen pinta-alan on oltava riittävän suuri edes tuohon.
Aikoinaan laivalla meillä oli konemestarien tiloissa omatekoinen sisäilman jäähdytin, se oli vanha ladan jäähdytyskenno johon oli pistetty flekti ja läpi kierrätettiin merivettä joka tuli aluksen paloputkistosta. Pitkän hellejakson jälkeen sekin oli aika viraton vaikka vesi otettiin 4 m:n syvyydestä aluksen kölin vierestä niin vesi oli liian lämpöistä (+ 18) jäähdytykseen sillä lämpötilaeroa ei oikein enää syntynyt koska kaikissa lämmönvaihtimissa on aina häviöitä ja pinta-ala oli liian pieni koko osastoa ajatellen.
automaattisesti!
Aloittaja sanoi käsittääkseni ettei tämä tule koneeseen joskaan en ihan päässyt perille mitä tässä haettiin. Niin onhan noita erilaisia vedenkäsittelyaineita tosiaan muitakin olemassa, yleensä pienissä värikkäissä pulloissa joissa luvataan kaikenlaista mutta kannattavuus riippuu tietenkin koko nestemäärästä sillä putelit tuppaavat olemaan melko hinnakkaita.
Sinänsä hyvä oivallus, pelkästään windowsin asentamisen ajatteleminen aiheuttaa vilunväreitä mullekin..hrr..huu..kamalaa..
Jos ihan huonetilan jäähdyttämistä suunnittelee, niin itselle tulee mieleen esimerkiksi ihan sen vesikeskuslämmitteisen omakotitalon jo olemassa olevien lämpöpattereiden käyttö jäähdyttiminä. :)
Pannuhuoneeseen lämmönvaihdin ja 5 - 10-asteinen vesi kiertämään pattereissa. Helteellä helpotus on huomattava, etenkin jos ilmankiertoa vähän jeesaa tuulettimilla.
Tämä ei ole mikään uusi asia mutta varsin vähän funtsailtu ja käytetty syystä, että siellä missä ilmastointi myy parhaiten ei yleensä ole lainkaan vesikiertoisia lämmityssysteemejä, hyvä jos minkäänlaista lämmitystä, vaikka koleina talvi-iltoina ja -öinä voi etelässäkin olla todella kalsa. Esimerkiksi Britanniassa aivan yleisesti talvisin sisätiloissa palellaan, sellainen meno ei tulisi Suomessa kysymykseenkään.
>...5 - 10-asteinen vesi kiertämään pattereissa.
Periaatteessa ihan hyvä mutta kondenssiveden kanssa ollaan kusessa. Patterien alle voi tietysti laittaa ruuhet mutta mites rakenteissa kulkevat putkistot?
Ainakin pieni varoituksen sana: Älä kokeile tätä kotona jos et ole alan ammattilainen.
Tuolla aloitusviestin kysymyksellä ei ole mitään tekemistä käyttisten kanssa, sitäpaitsi vältän windowsia viimeiseen asti!
Kysymys on tällä palstalla siksi että siten tavoitin exergyn parhaiten, hän kun käy täällä.
Ei tosiaan tule koneeseen vaan juuri helpottamaan näitä helteitä, ajattelin että josko itse kyhäämällä jonkun jäähdytyslaitteen saisi edes jotain helpotusta tähän....overheating-ongelmaan joka meidän useimpien iholla tuntuu. Kohta varmaan tulee ukkoset ja ukkosten jälkeen ilma on raikasta eikä niin kuumaa.
sellainen että jäähdytinkennon kautta imetään ilmaa, siis imettävä ilma kohtaa ensin tuon kennon, sen jälkeen flektin. Kennosta pumpataan letkulla lämmennyt vesi/nesteseos ulkona olevaan toiseen kennoon jonka takana on oma flektinsä ja kun sitä ulkona olevaa kennoa on "jäähdytetty" tuolla omalla flektillään (siis aivan kuten autoissakin syylarissa) niin jäähtyneempi neste kiertää takaisin huoneessa olevaan kennoon. Mahdollisesti tarvittaessa ylimääräisen kylmää vettä sisältävän suljetun astian kautta.
Eli periaate siis samanlainen kuin autoissa...tai etäisemmin lämpöpumpussa.
Totta kyllä. Putkistojen lämpöeristyksen suhteen pitää jäähdytettäessä olla vielä tarkempi kuin lämmitettäessä. :)
Kondenssivesi muuten saattaa aiheuttaa pahoja vahinkoja myös tämän palstan alkuperäisaiheille, tietokoneille niitä jäähdytettäessä kylmällä vedellä tai esim peltier-elementeillä. Nestetypestä nyt puhumattakaan! :D
Jäähdytystarkoituksessa on yleensä hyödyllistä pistää flekti ennen sitä jäähdytyspatteria jotta puhallinmoottorinkin lämpö siirtyy ulos mutta ihan pienitehoisilla puhaltimilla ei tietty ole niin väliä kummalla puolella patteria se on. Patterissa olisi aina oltava jonkinlainen ilmansuodatin tai jäähdytyspinnat ovat pian lian peitossa jolloin lämmönsiirtyminen laskee dramaattisesti.
Mitä tulee kondenssiveteen niin sen kehittyminen ja määrä riippuu täysin ulkoilman lämpötilasta ja suhteellisesta kosteudesta, mitä suurempi suhteellinen kosteus sitä korkeampi on kastepiste eli se lämpötila jossa ilman vesihöyry alkaa lauhtumaan eli pisaroitumaan pinnalle. Märkälämpötila puolestaan on se lämpötila johon kasteltu pinta asettuu kun ilmavirta kulkee pinnan ohitse ja tämä on alempi kuin kastepiste mutta myös riippuvainen ilman suhteellisesta kosteudesta, mitä pienempi suhteellinen kosteus sitä enemmän märältä pinnalta haihtuu vesimolekyyleja ilmaan ja sitä alemmas märkälämpötilan saa. Lämpöenergian siirto märkälämpötilassa johtuu juuri siihen että vesipisaran olosuhteen muutos höyryksi tai vedeksi joko luovuttaa tai sitoo lämpöä. Käytännössä siis jos kostutettua pintaa huuhdellaan ilmavirralla ja ilman suhteellinen kosteus on pieni niin suurehko määrä vettä pystyy höyrystymään ja siirtymään ilmaan vieden pinnalta lämpöenergiaa, tätä tarkoitin juuri jäähdytystornilla. Näissä ongelmana ovat vain se että vesi on kosketuksessaa ulkoilmaan ja sitoo myös epäpuhtauksia joten vedestä tulee äkkiä kehnoa tai jopa vaarallista bakteerimössöä.
On olemassa jäähdytysveden säätimiä jotka perustuvat kastepisteen laskentaan eli ne pitävät pattereiden jäähdytysveden lämpötilaa juuri kastepisteen yläpuolella jotta kondesoitumista ei esiinny mutta nämä eivät tosiaan enää ole "köyhän miehen" laitteita. Toisekseen jäähdytys on aina mukavuusenergiaa eikä siinä useimmiten pääse muutenkaan kuin tappiolle sille jätelämmölle on vaikea löytää hyötykäyttöä sen alhaisen lämpötilan vuoksi.
Mulla kävi hyvä tuuri ja appiukkoni joka on eläkkeellä oleva ilmastointiasentaja (pätevä sellainen) muisti että hänelle on jäänyt yksi isohko ilmastointikone yhdestä kesken jääneestä projektista jemmaan (on siis ihan laillisesti maksettu laite) ja hän lupasi sen minulle. Aion pistää ilmastoinnin asunnossani uusiksi ja olen vähän pähkäilyt samaa että saisiko siihen jäähdytyksen kun meilläkin pakkaa olemaan kuuma näin kesällä ;) En ole vielä keksinyt hyvää mutta edullista tapaa ilman jäähdyttämiseen, lämmityksen kanssa ei niin ole ongelmia, koneessa on kuulemma myös hyvä LTO-patteri. Sen verran iso kone että tarvitsee ihan oman konehuoneen mutta mulla vapautuu tuo pannuhuone kun heivaan kaksoiskattilan tarpeettomana pois, lämmitys on ilma-vesilämpöpumpun varassa jonka olen askarrellut itse vanhaan patterivesivaraajaan. Varaajan muoto ei ole kovin soveltuva tarkoitukseen joten sekin saa rälläkkää heinä-elokuun aikana ja kaverilta vapautuu paremman mallinen ja paremmin soveltuva vesivaraaja johon sitten taas joudun väsäämään lauhdutuskierukan uudestaan. Oikeastaan pistän kaksiosaisen kierukan jossa yläosan putki kerää tulistumislämmön varaajan yläosaan jolloijn sinne saadaan >60 astetta ja nesteytysenergia otetaan alemmalla putkella varaajan alaosaan. Pistän nuo putkikierukoiden liitoskohdat näet kokonaan varaajan ulkopuolelle sillä en halua juotosliitoksia tai mitään liitoksia sinne varaajan sisään johon on vaikea päästä enää käsiksi ilman varaajan tyhjentämistä ja rälläkkää.
Tarkoitus on siirtyä ajan mittaan näet osin lattialämmitykseen eli taloo tulee kaksi eri lämmpötilassa toimivaa lämmityspiiriä, korkeampi patteripiiri ja alempi lattiapiiri joihin molempiin tulee automaattiset sunttiventtiilit.
Mitä tulee tähän jäähdytykseen niin sanoisin että energiatehokasta laitetta on hankala tehdä ja tehokasta vielä vaikeampi ilman jäähdytyskonetta ellei tosiaan ole jotain järveä tai kaivoa vieressä jossa riittäisi viileää vettä lämmönvaihtimeen. Ulkoilmaan jätelämmön siirtäminen on vaikeaa myös kuten mainittu koska lämpötilaerot ovat järjestelmässä niin pienet.
Sanoisin että sinulla tuo voi mennä tosiaankin kokeilupolitiikaksi koko homma sillä oikein tehtynä se pitäisi tehdä likimain seuraavasti
- arvioidaan tarvittava jäähdytysteho
- lasketaan tarvittava ilma- ja vesivirtaus
- mitoitetaan jäähdyttimen kennoston pinta-ala
- mitoitetaan lauhduttimen kennoston pinta-ala
Jokaisessa kohdassa on yleensä ongelmansa etenkin kun ympäristöolosuhteet pitää huomioida ja monesti koneista/järjestelmistä tehdään ylimitoitettuja mikä näkyy sittten hinnassa. Jos jätelämpöäkään ei voi hyödyntää on jäähdytys varsin kallista puuhaa ja jos laite toteutetaan "köyhän miehen" versiona on hyötysuhdekin yleensä heikoin mahdollinen. En siis haluaisi masentaa mutta tarkoitan ettei oikeasti kohtuutehokkaan laitteen tekeminen kotikonstein ole ihan niin helppoa kuin voisi luulla mutta ainahan voi yrittää. Toki viilentävä vaikutus ilmavirralla aina on ihon pintaan nähden.