Heips!
Ongelmani on seuraavanlainen ja ajattelin, josko täällä joku osaisi kertoa ratkaisuja...
Sain lasit (kaukotaitteisuus, lähilasit 1,5) reilu 13v. sitten. Olin silloin 13. Huomasin, että varsinkin lähitöissä, koulussa ja lukiessa silmät rasittuivat ja päätä alkoi särkeä. No okei, pari vuotta meni ihan ok.
Sitten lukioilkäisenä kävin uudestaan optikolla, koska mielestäni en nähnyt kauaskaan enää niin selvästi. Vuosi oli silloin 1999. Optikkoni sanoi, että tuo kaukotaittelisuus -taittovirhe voi häiritä myös kauaskatsomista, mutta ei määrännyt siihen mitään eri laseja (uusia laseja/kaksiteholaseja tms.) kuitenkaan, vaan sanoi, että minun pitäisi nähdä noilla vanhoilla tarpeeksi kauas ja sitten kun menee sekavaksi, niin ottaa lasit pois. Mielestäni tämä oli aika outoa, sillä en todellakaan nähnyt niillä laseilla kauas.
No sitten vuosituhannen vaihteesta asti olen ikään kuin kapinamielessä ollut pitämättä laseja, koska vanhoilla laseilla en näe oikeastaan mitään enää, ja uusia en jostain syystä saa. Minulla ei ole ajokorttia, enkä tee työkseni mitään sellaista, missä tarvittaisiin hyvää näköä, joten tilanteeni ei ole siinä mielessä akuutti. En siis ainakaan tietääkseni aiheuta vaaraa kellekään.
No nyt, siis viimeistään vuonna 2009, ongelmani on seuraavanlainen. Huomaan, että silmäni väsyvät todella helposti ja en joskus jaksaisi oikein katsella mihinkään. Tekisi mieli pitää silmiä vain kiinni. Tiedän, että se on osittain omaa tyhmyttäni, koska en ole laseja paljon pidellyt.
Olen kuitenkin käynyt pari kertaa kymmenen vuoden aikana optikolla ja kerran myös silmälääkärillä siinä toivossa, että saisin oikeanlaiset lasit, mutta aina on sanottu, että näen ihan hyvin -yllätys yllätys- lähelle sekä kauas.
Tämä ei sinänsä tule minulle yllätyksenä, sillä asia toisaalta on ihan näin, (koska näen kaikki liikennemerkit, telkkarit, tekstit jne,) mutta se johtuu siitä, että ainakin osittain tiedostamattanikin osaan jännittää, ja jännitänkin, silmiäni koko ajan. Ja luullakseni kaikille etäisyyksille.
Huomaan sen jännityksen lihaksissani sitten kun en enää todellakaan jaksa katsoa millekään etäisyydelle. Miehenikin sanoo, että silmäni vipattavat vähän koko ajan, sitten kun tietoisesti lasken ne rennoiksi, niin vipatus lakkaa. Ongelma on vaan sitten se, etten enää näe selkeästi.
No nyt päästiin varsinaiseen aiheeseen/ongelmaan. Siis, kun menen optikolle, ne aina sanovat, että katsoppas nyt sinne taululle (okei silmäni jännittyvät heti luonnostaan), ja seurauksena on se, että näen tietenkin loistavasti ja sitten en saa mitään laseja, vaikka oikeasti kai ehkä niitä tarvitsisinkin.
Miten siis saan kerrottua optikolle tuosta ongelmasta? Niillä on aina niin kiire... Ja jostain syystä on tosi vaikea pitää silmiä sitten rentona, kun oikein kehotetaan, että katsoppas nyt tarkasti. Vai voisiko näköongelmat/silmien väsyminen tms. sitten oikeasti johtua jostain muusta kuin taittovirheistä? Ainkin silmänpohjat- ja paineet pitäisi olla kunnossa.
Anteeksi tuli vähän pitkä ja sekava viesti. Täsmennän vielä tarvittaessa.
Ongelmani on seuraavanlainen ja ajattelin, josko täällä joku osaisi kertoa ratkaisuja...
Sain lasit (kaukotaitteisuus, lähilasit 1,5) reilu 13v. sitten. Olin silloin 13. Huomasin, että varsinkin lähitöissä, koulussa ja lukiessa silmät rasittuivat ja päätä alkoi särkeä. No okei, pari vuotta meni ihan ok.
Sitten lukioilkäisenä kävin uudestaan optikolla, koska mielestäni en nähnyt kauaskaan enää niin selvästi. Vuosi oli silloin 1999. Optikkoni sanoi, että tuo kaukotaittelisuus -taittovirhe voi häiritä myös kauaskatsomista, mutta ei määrännyt siihen mitään eri laseja (uusia laseja/kaksiteholaseja tms.) kuitenkaan, vaan sanoi, että minun pitäisi nähdä noilla vanhoilla tarpeeksi kauas ja sitten kun menee sekavaksi, niin ottaa lasit pois. Mielestäni tämä oli aika outoa, sillä en todellakaan nähnyt niillä laseilla kauas.
No sitten vuosituhannen vaihteesta asti olen ikään kuin kapinamielessä ollut pitämättä laseja, koska vanhoilla laseilla en näe oikeastaan mitään enää, ja uusia en jostain syystä saa. Minulla ei ole ajokorttia, enkä tee työkseni mitään sellaista, missä tarvittaisiin hyvää näköä, joten tilanteeni ei ole siinä mielessä akuutti. En siis ainakaan tietääkseni aiheuta vaaraa kellekään.
No nyt, siis viimeistään vuonna 2009, ongelmani on seuraavanlainen. Huomaan, että silmäni väsyvät todella helposti ja en joskus jaksaisi oikein katsella mihinkään. Tekisi mieli pitää silmiä vain kiinni. Tiedän, että se on osittain omaa tyhmyttäni, koska en ole laseja paljon pidellyt.
Olen kuitenkin käynyt pari kertaa kymmenen vuoden aikana optikolla ja kerran myös silmälääkärillä siinä toivossa, että saisin oikeanlaiset lasit, mutta aina on sanottu, että näen ihan hyvin -yllätys yllätys- lähelle sekä kauas.
Tämä ei sinänsä tule minulle yllätyksenä, sillä asia toisaalta on ihan näin, (koska näen kaikki liikennemerkit, telkkarit, tekstit jne,) mutta se johtuu siitä, että ainakin osittain tiedostamattanikin osaan jännittää, ja jännitänkin, silmiäni koko ajan. Ja luullakseni kaikille etäisyyksille.
Huomaan sen jännityksen lihaksissani sitten kun en enää todellakaan jaksa katsoa millekään etäisyydelle. Miehenikin sanoo, että silmäni vipattavat vähän koko ajan, sitten kun tietoisesti lasken ne rennoiksi, niin vipatus lakkaa. Ongelma on vaan sitten se, etten enää näe selkeästi.
No nyt päästiin varsinaiseen aiheeseen/ongelmaan. Siis, kun menen optikolle, ne aina sanovat, että katsoppas nyt sinne taululle (okei silmäni jännittyvät heti luonnostaan), ja seurauksena on se, että näen tietenkin loistavasti ja sitten en saa mitään laseja, vaikka oikeasti kai ehkä niitä tarvitsisinkin.
Miten siis saan kerrottua optikolle tuosta ongelmasta? Niillä on aina niin kiire... Ja jostain syystä on tosi vaikea pitää silmiä sitten rentona, kun oikein kehotetaan, että katsoppas nyt tarkasti. Vai voisiko näköongelmat/silmien väsyminen tms. sitten oikeasti johtua jostain muusta kuin taittovirheistä? Ainkin silmänpohjat- ja paineet pitäisi olla kunnossa.
Anteeksi tuli vähän pitkä ja sekava viesti. Täsmennän vielä tarvittaessa.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.