Hei,
Mahdollisesti kyseeseen voisi tulla käräjäoikeusasteessa edunvalvonnan purkamiseksi päämiehenä käynnistämäni prosessi ..tai kutsutaanko sitä sitten miksi,mutta muutama kysymys:
a) voinko liittää samaan oikeuskäsittelyyn myöhemmin asiakirjoja?
Ideana oikeuskäytäntöä tuntemattomana olisi edetä tavalaan portaittain kahdessa osassa. ensin siisti ja kohtuullinen lyhyt versio, ..jos sitten olsii olemassa välivaihe, jolloin ilmoitavat jotakin..sitä seuraisi mahdollisuus täydentää tietoa (ei ehkä huono ajatus?..no hyvä on oli sitten huono)travittaessa sitten hivenene pidempi selostus asiasta.
ajatuksena on että jos ns. hullu tekee ensimmäisenä pitkän selostuksen asiasta niin ensivaikutelmaksi voisi periaatteessa syntyä se heti, että .."no niin hänhän on todellakin hullu, kun kerran tämä selostus on useampi sivuinen"
(jos joku ei tiedä niin lääkärinlausunnot saattaavat olla myös hämmentävän pitkiä (mielipide: mahdollisesti hieman tarpeettoman pitkiä ja detaljitasolle meneviä)..ja vaativat näin luonnollisesti työtä vastaajalta)
b) onko mitään mahdollisuutta pyytää suomessa sellaista oikeuskäsittelyä ko. asiassa, että vastapuolella oleva maistraatti ei anna asiakirjoja,jotka olen tehnyt, edelleen heidän nimeämälle lääkärille luettavaksi omaa vastinetta tehdäkseen.
Itselläni ei ole lääkäriä mitään vastaan,mutta arvaan että lääkäristä rippuen joku voisi närkästyä, kjos haavitsee että asioita on ruodittu melko perusteellisesti.
edelleen palko syntyy siitä, että vaikak ruodittavat asiat ovat tarpeen silti virheen osoittaminen saatais ärsyttää lääkäriä/lääkärietä, koska ymmäryksnei perustuu siihen että joskus mt.- diagnoosin saaneeseen saatetaan suhautua hieman alentuvasti ja tämän statusta ei arvosteta käytännössä vaikka toki virallisesti on tietysi muuta todettava.
Ts. itse vastoin viisaampaa näkemystä, kokisin että käräjäoikeuden olisi ehkä ihanteellista tehdä asiassa ns. "itsenäinen" ratkaisu, eli pohjattava asiassa omiin päätelmiin, ilman että asiantuntijalasunnot ovat merkittävässä roolissa tai niiden koko sisältö ei välttämättä erityisellä helppoudella avaudu käräjäoikeuden jäsenille tai ainakin niin voisi olettaa.
c) haluaisin ottaa asiassa mahdollismman maltillisen profiilin
toisaalta ei ole mitään järkeä tehdä työtä asian eteen jos hakmeus on niin pliisu ettei sillä ole läpimenomahdollisuuksia tai pyytelee jo kaiken anteeksi etukäteen(?)
Pystyisin itsenäisesti tekemään selvityksen asiassa, mutta epäilen että juuri sen vuoksi sitten asia voisi saaad medikaalisesti jotakin kritiikkiä, huolimatta että selostukseni olisikin täysin asiallinen.
En väitä että fiksu psykiatri asiaa niin käsittelisi, mutta kieltämättä psykiatrian opikirjaan on ainakin vuosia sitten painettu kohta jossa oikesuporosessit ovat saaneet oman sairaudentyyppisen luokittelun ja jossa todetaan summittaisetsi niin, että vaika pällisin puolsisin asiallisista asiosta olisi kyse, saataa (tietenkin) alitajuisesti tms. kertoa psyykeen siitä ja tästä..
tavalaan on murheekline lähtlöäkohta kun tälläisen puiteissa joutuu miettimään kuinka sanansa voi edes uskaltaa millään tavalla kritiikin alle asettaa.
Toiv. joku voi myös emotionaalisesti hieman samaistua vaikeahkoon tilanteeseen ja ymmärtä sen että varsin hankalaa on jos joutuu kokemaan että on kuin tervassa olisi..
jos menee liikaa johonkin suuntaan niin voi niinsanostustitulla tulkituksi väärin jne.
d) kuinka monta päivää vastapuolella on toimittaa vastaus käräjäoikeudelle? 30?
e) Henkilökohtainen ystävällinen neuvosi:?
Luettuasi tavan jolla ...sanotaanko nopeammin josksu kirjoitan..voit ehkä arvata millä tavalla saatan joskus yleisesti kirjoittaa. Yritän välttää jyrkkiä kannanottoja..mutta..tietynlaiset perosnnaliisudethan on himena kuin joutuneet oppimaan elämässän ehkä suoremman kommunikointityylin..varamstikaan tämä ei ole eduksi hallintokieltä käyttävässä ja suosivassa yhteisössä?
... suosittelisitko että käytän kuitenkin oikeusavustajan palveluita ja annan hänne esim. uudeleen kirjoittaa oman selvitykseni...vai pitäisikö palkata ammattikirjailija ns. mielyttämään lukijaa tässä vaikeassa asiassa jossa vaaditaan todella suurta tasapainoa, sillä jokaista virhelausettahan kun kyseessä on mt-diagnoosin saanut voi tutkia ties kuinka monesta näkökulmasta ja melko usien löytää jotakin huomautettavaa..totta?
Vain asialliset vastaukset kiitokset.."lisää tabuja kirjoituksen perusteella" tms. kommentit ovat kuultu jo ja ovat erittäin loukkaavia..
Mahdollisesti kyseeseen voisi tulla käräjäoikeusasteessa edunvalvonnan purkamiseksi päämiehenä käynnistämäni prosessi ..tai kutsutaanko sitä sitten miksi,mutta muutama kysymys:
a) voinko liittää samaan oikeuskäsittelyyn myöhemmin asiakirjoja?
Ideana oikeuskäytäntöä tuntemattomana olisi edetä tavalaan portaittain kahdessa osassa. ensin siisti ja kohtuullinen lyhyt versio, ..jos sitten olsii olemassa välivaihe, jolloin ilmoitavat jotakin..sitä seuraisi mahdollisuus täydentää tietoa (ei ehkä huono ajatus?..no hyvä on oli sitten huono)travittaessa sitten hivenene pidempi selostus asiasta.
ajatuksena on että jos ns. hullu tekee ensimmäisenä pitkän selostuksen asiasta niin ensivaikutelmaksi voisi periaatteessa syntyä se heti, että .."no niin hänhän on todellakin hullu, kun kerran tämä selostus on useampi sivuinen"
(jos joku ei tiedä niin lääkärinlausunnot saattaavat olla myös hämmentävän pitkiä (mielipide: mahdollisesti hieman tarpeettoman pitkiä ja detaljitasolle meneviä)..ja vaativat näin luonnollisesti työtä vastaajalta)
b) onko mitään mahdollisuutta pyytää suomessa sellaista oikeuskäsittelyä ko. asiassa, että vastapuolella oleva maistraatti ei anna asiakirjoja,jotka olen tehnyt, edelleen heidän nimeämälle lääkärille luettavaksi omaa vastinetta tehdäkseen.
Itselläni ei ole lääkäriä mitään vastaan,mutta arvaan että lääkäristä rippuen joku voisi närkästyä, kjos haavitsee että asioita on ruodittu melko perusteellisesti.
edelleen palko syntyy siitä, että vaikak ruodittavat asiat ovat tarpeen silti virheen osoittaminen saatais ärsyttää lääkäriä/lääkärietä, koska ymmäryksnei perustuu siihen että joskus mt.- diagnoosin saaneeseen saatetaan suhautua hieman alentuvasti ja tämän statusta ei arvosteta käytännössä vaikka toki virallisesti on tietysi muuta todettava.
Ts. itse vastoin viisaampaa näkemystä, kokisin että käräjäoikeuden olisi ehkä ihanteellista tehdä asiassa ns. "itsenäinen" ratkaisu, eli pohjattava asiassa omiin päätelmiin, ilman että asiantuntijalasunnot ovat merkittävässä roolissa tai niiden koko sisältö ei välttämättä erityisellä helppoudella avaudu käräjäoikeuden jäsenille tai ainakin niin voisi olettaa.
c) haluaisin ottaa asiassa mahdollismman maltillisen profiilin
toisaalta ei ole mitään järkeä tehdä työtä asian eteen jos hakmeus on niin pliisu ettei sillä ole läpimenomahdollisuuksia tai pyytelee jo kaiken anteeksi etukäteen(?)
Pystyisin itsenäisesti tekemään selvityksen asiassa, mutta epäilen että juuri sen vuoksi sitten asia voisi saaad medikaalisesti jotakin kritiikkiä, huolimatta että selostukseni olisikin täysin asiallinen.
En väitä että fiksu psykiatri asiaa niin käsittelisi, mutta kieltämättä psykiatrian opikirjaan on ainakin vuosia sitten painettu kohta jossa oikesuporosessit ovat saaneet oman sairaudentyyppisen luokittelun ja jossa todetaan summittaisetsi niin, että vaika pällisin puolsisin asiallisista asiosta olisi kyse, saataa (tietenkin) alitajuisesti tms. kertoa psyykeen siitä ja tästä..
tavalaan on murheekline lähtlöäkohta kun tälläisen puiteissa joutuu miettimään kuinka sanansa voi edes uskaltaa millään tavalla kritiikin alle asettaa.
Toiv. joku voi myös emotionaalisesti hieman samaistua vaikeahkoon tilanteeseen ja ymmärtä sen että varsin hankalaa on jos joutuu kokemaan että on kuin tervassa olisi..
jos menee liikaa johonkin suuntaan niin voi niinsanostustitulla tulkituksi väärin jne.
d) kuinka monta päivää vastapuolella on toimittaa vastaus käräjäoikeudelle? 30?
e) Henkilökohtainen ystävällinen neuvosi:?
Luettuasi tavan jolla ...sanotaanko nopeammin josksu kirjoitan..voit ehkä arvata millä tavalla saatan joskus yleisesti kirjoittaa. Yritän välttää jyrkkiä kannanottoja..mutta..tietynlaiset perosnnaliisudethan on himena kuin joutuneet oppimaan elämässän ehkä suoremman kommunikointityylin..varamstikaan tämä ei ole eduksi hallintokieltä käyttävässä ja suosivassa yhteisössä?
... suosittelisitko että käytän kuitenkin oikeusavustajan palveluita ja annan hänne esim. uudeleen kirjoittaa oman selvitykseni...vai pitäisikö palkata ammattikirjailija ns. mielyttämään lukijaa tässä vaikeassa asiassa jossa vaaditaan todella suurta tasapainoa, sillä jokaista virhelausettahan kun kyseessä on mt-diagnoosin saanut voi tutkia ties kuinka monesta näkökulmasta ja melko usien löytää jotakin huomautettavaa..totta?
Vain asialliset vastaukset kiitokset.."lisää tabuja kirjoituksen perusteella" tms. kommentit ovat kuultu jo ja ovat erittäin loukkaavia..
Vastaukset 4
Vanhimmat
Lue otsikko nimimerkki
A) Lyhyt mytta tiivistä asiaa on paras. Oikeudenkäynti ei ole mikään Päätalo-kilpailu. Oikeus pyytää lisäselvityksiä jos niitä haluaa. Jos et saa vaatimuksiasi tukevaa lääkärinlausuntoa esim hoitavalta lääkäriltäsi niin maistraatin käyttämän lääkärin antaman lausunnon repostelemista detaljitasolla kannataa mietiä kahdesti, oikeus yleensä uskoo asiantuntijaa, joten työsi saattaa olla turhaa.
B) Ei onnistu. Oikeus ei tee päätöstä pelkästään sen mukaan miten käyttäydyt oikeudessa. MT-asiat ovat sen verran pitkiä ja monimutkaisia että eivät ota turhia riskejä näyttelemisestä. Tuomarit eivät myöskään lääketieteen asiantuntijoita.
C) Lyhyt ja pliisu eivät ole synonyymejä, tiivis perusteltu teksti on paras, kritiikki voi olla kovaakin jos sille on perusteet. Toisaalta maallikko jolla itsellään on mt-ongelma vastaan erikoislääkäri on harvinaisen huono lähtöasetelma.
Jos selvityksesi on samaa tasoa kuin aloitusviestisi niin hanki asianaja, mieluummin hyvä. Lukijaa ei tarvitse miellyttää vaan kyse on juridiikasta.
Tiivistetysti:
Kykenetkö osoittamaan että mielenterveytesi ja elämänhallintakykysi ovat selvästi paremmat kuin edunvalvontaan joutuessasi?
Kykenetkö osoittamaan, että et ole edunvalvonnan tarpeessa.
enää tätä keskustelua uudelleen.
Tiivistetysti kysmykseesi:
Seuraavia muutoksia on esim. tapahtunut
1) Tn. olen parantunut alkuperäisestä asiasta pitäkälle jos niin sanotaan
Toisaalta (kuten hullun tietysti pitää aloittaa.. no leikki sikseen mutta asiassa
olisi ristiriita.
a) alkuperäiseen päätökseen sisältyy virheitä. Ts. potilasasiakirjoista
ei löydy perustaa päätelmille, joita hoitohenkilökunta esittää.
Hoitohenkilökunta esittää päätelmiä takautuvasti vuosia taaksepäin
kerten psyykkisen sairauden alkaneen esim. useita vuosia ennekuin psykiatri
on edes koskaan henkilöä (itseäni) tavannut
Myös vastaavia lähtötason tietoja on aidosti tullut hoitohnekmilökunnalle virheellisenä ja ne eivät ole mitään aivan epäolennaisia..heittävät lukuina jopa esim. 3000 euron sijaan milljooniin euroihin.
Ts. asiassa paljon myö sekaannusta.
Ongelma on mm. se, että jos tunnen vetoa ryhtyä oikaisemaan vanhoja tietoja
joista osa myös olennaisia, voi tietysti mahdollisesti (en tiedä) joku psykiatri vedellä päätelmiä että ei sittenkään ole parantunut niin hyvin jos nyt kertä tuota ja tuota miettii..( eli onhan tämä aikamoinen helvetti miettiä että mikä asia on sellainne josta..n.s tikusta asiaa periaatteella voi tulla psykiatrinen asia)
Oma keissini on pitkällekin se ettäolen mukama kuvitellut saavani yrittämisestä miljoonia euroja.
No tämä ei tietysti ole rikos.
Plus uudelle yrittä'jälle se on sallitua ja ehkä joskus jpa suotavaa.
Kiusallisinta on että en ole kuvitellut saavani väitetystä asiasta väitettynä hetkenä mljoonia euroja vaan 3000 euroa ja tästä on budjetit jotka konsultti on trakastanut ja asia voidaan todistaa.
Näin asiattomana johdatuksena niin tietysti voisi yrittää vitsailla että varmaan puolet suomen kansasta voisi saada mt.- diagnoosin sillä pelaavathan he pahamaiseista rahapeliä nimeltä lotto. Monikin saataa vaikka ehkä nimellisetsi väittää ettei usko rivinsä olevan yksi noin miljardista (itse en esim. koksaan tuon vuoksi lottoa tai ole vuosikymmeniin lotonnut..hullu silti olen paperien mukaan)
..ja siis tekee sen altajuisella tasolla.
Jos ihan suoraan rehellisetsi sanon niin en kokenut olevani hullu ennen kuin joudun asiasta väitelemään hoitohenkilökunna kanssa. sne perusteella on syntynyt mielikuva että jos nyt hemmetti snetään menen esittämään että täsä on budjetit.
Niin suoraan snaone kohtelaimin kun en voi kaikkia asiosita maailamssa etukäteen oikeaksi tietää sne nempää kuin kukaan muukaan niin mieleen tulee että voihan ne perkele vaika sanoa että olen aliotajuisetsi mukama toivonut silti iljoonaa vaika tarjouksissa olisi 3000 euroa..no okei ei kait voi mutta on se perskaleen vaikeaa..
Ts. vielä alkuperäiseen kirjoittaajan tiuivistelmä ehdotukseen ja kysymykseen
voin esittä että olen käynyt töissä seuruistellut on sosiaalista olen hoitanut talusasiohin liityviä sanotaanko nyt josain määrin vastuullisia aisosta..hohhoijaa..elämää pälä pälä kenelle ne hemmti edes kuuluu sleostaa jne..monta itsestäänsevlvyyttä..mutta kyse olisi kaiketi se ettöä voi olla VARMA etukäteen siitä että prosessi on positiivinen..ei kait niitä voi käynnistää ihan parin kuukauden välein ja ensin kokeilla kepillä jäätä.
No tämä tästä. Kiitos mahdollisesti ystävälliselle lukijalle joka jaksoi asian lukaista ja hekä kohtelaimin jotain vastata