Aina mietityttänyt miksi digiboksit, niin ulkoiset kuin sisäisetkin, ovat niin hitaita esim vaihtamaan kanavaa. Silloin kun lähetykset oli vielä analogisia kanavat vaihtuivat heti nappia painaessa.
Onko digisovittimien prosessorit niin heikkoja että viive johtuu niistä, vai johtuuko se boksin ja tv välisestä kaapelista vai onko nykyisiä bokseja yleensäkään suunniteltu täydellisesti yhteensopiviksi tv:n kanssa?
Onko digisovittimien prosessorit niin heikkoja että viive johtuu niistä, vai johtuuko se boksin ja tv välisestä kaapelista vai onko nykyisiä bokseja yleensäkään suunniteltu täydellisesti yhteensopiviksi tv:n kanssa?
Vastaukset 16
Vanhimmat
Kyllä prosessoreissa on vääntöä mutta nykypolvi ei enää osaa koodata. Yhä enemmän softasta tehdään Javalla tms. tehottomilla kielillä joilla on HELPPOA tehdä mutta lopputulos toimii hitaasti ja tärvää resursseja hukkaan.
Todella iso takapakki on otettu niistä ajoista kun esimerkiksi Nasa lensi kuuhun käyttäen apunaan tietokonetta, jossa oli vähemmän tehoa kuin nykyisessä taskulaskimessa. Silloin osattiin. Silloin ei ollut Javaa yms. turhuuksia.
Jos softat tehtäisiin assemblerilla tai C:llä niin ne toimisivat todella nopeasti.
Olet oikeassa. Assembler olisi oiva kieli koodata nuo laitteet mutta ikävää kyllä, sitä osaavia on aina vain vähemmän. Nykyään tehdään kaikki vähintään C-kielellä, joka on toki parempi kuin Java mutta silti sekin vaatii enemmän koneelta kuin assembler.
Assembler on vaikea kieli osata, oppia ja hallita. Siinä pitää todella tietää mitä tekee eikä virheille ole sijaa. Mutta on se myös tehokas.
Sitten kun ne viimeisetkin assy-osaajat katoaa niin koneiden biosit lentää roskiin viimeistään siinä vaiheessa ja tilalle otetaan EFI jossa on laajennusmahdollisuus ja myös tilanlisävaatimukset huomioitu koskapa C-kielellä koodattu firmware luonnollisesti vaatii enemmän tilaa kuin assylla tehty.
Ei ole kiinni siitä, että osataanko koodata. Enemmänkin vaikuttaa se onko järkevää satsata tuollaisiin ominaisuuksiin.
"Todella iso takapakki on otettu niistä ajoista kun esimerkiksi Nasa lensi kuuhun käyttäen apunaan tietokonetta, jossa oli vähemmän tehoa kuin nykyisessä taskulaskimessa."
Huono esimerkki. Sama vaikka olisi lentänyt helmitaululla.
Joskus assemblyn käyttämisellä saadaan aikaan enemmän haittaa kuin hyötyä. Se ei todellakaan ole mikään maaginen nopeutuskeino. PC-softassa assemblyä käytetään useimmiten käytettäessä MMX- ja SSE-laajennoksia. MMX:llä ja SSE:llä voidaan hyödyntää datan rinnakkaisuuksia ja nopeuttaa multimediaan liittyvää laskentaa huomattavasti. DSP-prossut ovat hieman eri asia, mutta niissäkin kannattaa harkita tarkasti missä käyttää tai käyttääkö ollenkaan assemblyä.
Tuli tässä mieleen yksi juttu. Olikohan se Peter Neumann vai kuka, joka kertoi että Nasalla ohjelmisto kehittäjät olivat sukkulan ohjelmistoa tehdessään, niin varovaisia, että tuottivat vain kolme riviä koodia päivässä. Kallista koodia.
se haitta mikä koituu assembler-koodaamisella (HUOM! ei assembly, assembly on nörttien kokoontumistapahtuma, assembler taas on symbolinen konekieli...vaikka itse sanoinkin assembleria lyhentäen assyksi.)?
Mitä tulee sukkulan koneen koodaamiseen niin noissa jutuissa on PAKKO olla varovainen. Tulee vielä kalliimpaa koodia jos jokin menee pieleen hosumisen takia!
Ajatelkaas jos joku Microsoftin koodaaja olis koodannut noita sukkulasoftia...DISASTER!
Microsoftin koodareitten taso kun tiedetään.
Yksi syy hitauteen numeronäppäimiä käytettäessä on, että boksit lähes aina odottavat pidempää kanavanumeroa. Analogilaitteissahan yleensä oli valittavissa käyttikö yksi- vai kaksinumeroisia muistipaikkanumeroita. Lisäksi digi-TV:ssä kuvaa ja ääntä ei lähetetä samaan aikaan vaan boksi koostaa materiaalin. Tällöin kanavan vaihdon jälkeen kestää hetken, jotta saadaan tarvittava materiaali. Mitä itse mittasin niin analogi-TV:ni vaihtaa n. sekunnissa ja boksini kahdessa. En näe ongelmaa merkittävänä.
Itse näen kehityksen menneen harppauksen taaksepäin. Nopeus on tätäpäivää: prosessorien kellotaajuudet nousee, näyttöjen virkistystaajuudet nousee jne. mutta digiboksi on tuplasti hitaampi mitä normaali tv oli joskus.
Kumma juttu ettei tällaista nopeaa boksia ole tuotu markkinoille, kysyntää varmasti olisi tässä yhä nopeammassa maailmassa.
Digi-TV:n tekniikkakin asettaa tähän rajansa. MPEG-videovirtaan ei voi loikata mukaan mistä tahansa kohtaa, vaan on odotettava GOP:in (Group Of Pictures) alkua jossa tulee ns. I-frame. Sellaisia tulee pari...kolme kertaa sekunnissa tai mahdollisesti myös kuvan vaihtuessa kokonaan toiseksi (leikkauskohdissa). Eli tästä tulee jo lähtökohtaisesti pahimmillaan puolisen sekuntia odottelua.
Nopein boxi mitä itse tiedän on Dreambox 7020, mutta se on satelliittilaite. Sellaisella kanavan vaihto salatuilla maksukanavilla kestää alle sekunnin. Menuissa on myös asetus tähän liittyen eli saa joko nopean kanavanvaihdon pienellä häiriöllä tai 'hitaan mutta siistin'. Hidas vastaa sitä mitä perusboxit tekee eli ruutu pidetään mustana kunnes on ehjä kuva. Nopea taas tuo kuvan heti näkyviin, mutta se saattaa olla puolisen sekuntia pysäytyskuvana ja lähtee sitten siitä. Tämä on kuitenkin ihan näppärä kanavasurffauksessa, koska usein riittää että näkee edes pätkän pysäytyskuvaa kun ohjelman jo tunnistaa siitä eikä tarvitse ihmetellä mustaa ruutua.
Valitettavasti uudempi 7025 (jollaisen voi kalustaa haluamiinsa verkkoihin esim. kaapeli tai antenniverkko) ei pärjää kanavanavaihdon nopeudessa noille vanhemmille. Saman nipun sisällä vaihtaa kyllä nopeasti mutta nipusta toiseen loikittaessa kestää kauemmin.
Nämä ovat sitten sen tason 'pro' vehkeitä että ei kannata ostaa jos ei osaa! Osaamiseksi tosin riittää että osaa ladata webbiselaimella netistä haluamansa ohjelmiston ja suorittaa sen päivityksen boxiin, joka tapahtuu myös webbiselaimella. Näiden kanssahan ei olla naimisissa valmistajan tarjoamiin softapäivityksiin, vaan käyttäjä voi tehdä vaikka omat softat jos haluaa tai valita valtavasta tarjonnasta mieleisensä.
Itse pidän myös DB:n kelauksista, vanhassa 7020:ssa 64x asti ja 7025:ssa 128x asti ja se toimii KUVALLISENA kuin vanhassa VHS:ssa ikään! Eli kuva tosiaan etenee myös kelauksen aikana kunnolla, eikä sillä tavalla hölmösti nykimällä kuin monessa normoboxissa, jolloin oikeaa kohtaa on todella vaikeaa löytää, varsinkin jos tavan boxi reagoi esim. kelauskomentoihin pienellä viiveellä.
omassa Dreambox 600PVR:ssä olen havainnut että Maikkarin maksukanavien DVB-tekstien ilmaantuminen kanavanvaihdon jälkeen kestää joskus sekunteja.
taitaa olla lähetteestä kiinni, koska punamedian YLEnannissa dvb-tekstien viive ei ole niin suuri.
itsekin olen tosiaan sen nopean vaihdon kytkenyt päälle, koska en jaksa yli sekuntia kanavanvaihtoa odotella.
Minä en ymmärrä tuota tarvetta salamannopeaan kanavanvaihtoon. Yrittääkö porukka katsoa kahta kanavaa yhtä aikaa hypellen edestakaisin?
Moni uuden tekniikan laite on tietyissä tilanteissa hitaanpi. Digikameratkin kestävät aikansa, käynnistyä. Tietokoneet usein käynnistyvät varsin hitaasti.
Tuo voi tosiaan olla lähetyksessäkin tai sitten Topfield bugittaa samalla tavalla koska olen ollut huomaavinani tuollaista ilmiötä myös Topparilla. Moni on tosin valittanut Dreamboxin tekstejä, lähinnä kai 7025 mallissa. Riippuu kyllä paljolti imagesta mitä käyttää. Itse taas en välttämättä edes huomaa jos tekstit puuttuu, saattaa mennä puolet ohjelmasta ja sitten kun kertovat vitsin ja yritän lukea miten suomentaja on sen kääntänyt niin saattaa huomata että hei eihän tässä ollutkaan tekstiä.. :)
Oletkos muuten ollut tyytyväinen tuohon kuussataseen? Mietiskelin että olisi oikeastaan tarvetta vielä parille Dreamboxille, jotka saisi olla enempi perusmallia eli ei tarvittaisi kahta viritintä, mutta saisi kuitenkin saman katselukortin taakse kuin pääboxin.
olen tohon kuussataseen ollut kyllä tosi tyytyväinen. kokeilin siinä paljon eri imageja ja tuo gemini tuntui eniten omimmalta. sen olen sitten aina päivitellyt uusimpaan versioon.
enigma2-imagetkin kiinnostaisi, mutta niissä on dvb-tekstien kanssa ongelma että ne näkyy vihertävänä ja rosoisena.
tuohan tosiaan dreamboxin hyvä puoli on että yhtä katselukorttia saa jaettua kaikkien boksien kesken. kuten tietenkin myös kiintolevyä.
minäkin tarttin ihan perusboksia joka toimii hyvin niin siksi tuon dm600pvr:n ostin.
no laitoin siihen kyllä vanhasta läppäristä kiintolevyn kun tuohon 600:en menee ide-levyt 2,5".
kivoja sovelluksia tuolla oivaltaa kun lisäosia löytyy. esim
http://www.dreamcamip.com/?l=en
tuolla saan katsottua suoraan digiboksilta tietokoneelle liitettyjä valvontakameroita!
Tietokoneet käynnistyvät hitaasti, mutta aina vain nopeammin, kehityksen suunta siis oikea. Käynnistyttyään toimivatkin sitten salamannopeasti, riippuen toki koneesta.
Ja tuo tarve salamannopeaan kanavanvaihtoon... "mitä nopeammin, sitä nopeammin"
Esim. kovalevyllisessä Topfieldissä saa itse kanavanvaihdon tapahtumaan nopeammin, kun ottaa ajansiirron pois päältä. Ajansiirron kanssa dataa tallennetaan koko ajan kovalevylle, joka hidastaa kanavanvaihtoa.
huomaa taas tuossakin toppyn koodaamisen laadun. kun tuo kahden kanavanipun cacheaminen oikein koodattuna juuri nopeuttaisi kanavanvaihtoa.
Onko noin tehty muissa digibokseissa, missä? Eli ajansiirronkin kanssa nopea kanavanvaihto?
Mitä väliä, viekö kanavanvaihto sekunnin vaiko kaksi? On toki ongelma niille, jotka eivät kykene katsomaan samaa kanavaa viittä sekuntia kauempaa, mutta normaalikatsojalle ei ole minkäänlainen ongelma.
Jos vaihtaa kanavaa numeronäppäimillä, kannattaa paina numeron jälkeen OK-nappia, niin boksi ei turhaan odota enempiä numeroita.