Päätin aloittaa keskustelunb paremmalla otsikolla.
Onko kokemuksia?
Sijaishuollossa olevien lasten kuolleisuus on 10 kertainen ikäluokkaan verrattuna.
Onko kokemuksia?
Sijaishuollossa olevien lasten kuolleisuus on 10 kertainen ikäluokkaan verrattuna.
Vastaukset 8
Vanhimmat
"Sijaishuollossa olevien lasten kuolleisuus on 10 kertainen ikäluokkaan verrattuna."
Todisteet?
lastensuojelukoulutuksessa sekä lukenut sosiaalityön opinnoissani. Kunhan ennätän, etsin lähteen.
"vain" kolme kertaa suurempi, kuin ikäluokalla (Hiilamo 14.9.2008 HS).
Ihan yhtälailla niitä lapsia kuolee biovanhempienkin luona.
Yleensä kait kuolema johtuu onnettomuudesta.
Esim. Minä kun "pääsin" uuteen kotiini, tuli erään tytön "tilalle" joka oli jäänyt koulubussin alle ja kuollut.
Sijaisvanhemmilla ei tähän kuolemaan ollut osaa eikä arpaa.
kuolleisuus mahtaneekaan johtua?
Lasten kuolemat sijaisperheissä!
Tarkoitit kai kirjoituksellasi, että sijoitettuna olleiden lasten kuoleisuus on oman väitteesi mukaan 10-kertainen muihin verrattuna. Sehän nyt ei kerta kaikkiaan tarkoita sitä, että nuo nuoret kuolisivat sijaisperheissä kuten otsikollasi annat ymmärtää.
Sitä paitsi tuo lukukin on aivan tuulesta temmattu.
Suomessa huostaanotetaan lapsia lukuisista eri syistä. Suurin yksittäinen tekijä on vanhempien päihteiden käyttö. Mutta huomaathan, että yhdessä perheessä voi olla lukuisia eri syitä.
Tosiasia on kuitenkin, että lapsia otetaan huostaa todella paljon. Kuten tältä palstalta saa lukea, myös buojen mielestä aiheettomasti. Itse en ole tavannut kertaakaan lasta, joka olisi otettu aiheettomasti huostaan. Kyllä siinä perusteet on käyty tarkkaan läpi.
Lapsia sijoitetaan huostaan sen takia, että heidän lapsuutensa tai nuoruutensa on jollain tavalla vaarantunut. SIIS: VAARANTUNUT ENNEN HUOSTAANOTTOA! HUostassaolo on kauheata. Oma biovanhempi ja suku haukkuu sijareita tai perhekotia. Ja sijaisperheessä tai perhekodissa vaaditaan noudattamaan sääntöjä. Kuka sellaista nyt kestää?
Yleensä nuo huostaanotetuT lapset ja nuoret ovat joutuneet kokemaan elämässään todella kovia asioita ennen huostaanottoa. Tällöin heidän mielensä on saattanut järkkyä. Näistä järkytyksistä on vaikea päästä eroon. Siksi alkoholismi, huumeet, mielenterveyshäiriöt yms ovat yleisempiä sijoitetuilla.
Musta on tyhmää kirjoittaa tollaisia provosoivia juttuja, kun tuo aloitusi. Ymmärrän, että tuntuu pahalta, kun oma lapsi on viety kodistaan pois. Varmasti sattuu, kun lapsella/lasta on hänen poissa kotoa olleessaan ikävä tai häneen ei saa olla yhteydessä, tai häntä ei saa takaisin kotiin vaikka sijoitukseen johtaneet syyt ovat jo poistuneet.
Sen sijaan, että keskitytte haukkumaan ihmisiä, jotka huolehtivat teidän lapsistannee, keskittykää kaikin voimin siihen, että saatte lapsenne takaisin kotiin.
Se on loppupelissä paljon palkitsevampaa kuin jatkuva sijareiden ja sossujen haukkuminen.
lapsiakin nykyisin kuolee joukoin?
Ja syy äkillinen kuolema?
Mitä mömmöjä he söi, miksi halusivat pois?
Mm. joku söi tupakoinnin vieroituslääkkeitä muiden lääkkeiden kera ja delas!
Vieroituslääke mitä apteekki oli mainostanut saada ilman reseptiä mm. ja siihen joillain lisäksi masennuslääkket tai särkylääkkeet tai opiaatit tai pirit tms. huumeet!
Voi itku miten lakoo nuoret sitten, ei siinä tarvi syyttää vanhempia tai sijareita, lapsen/nuoren pää käy kiihkeesti elämisen tuskaa!
Kaveri jätti/petti mää häivyn ikuisuuksiin, tähtien taa, miks mä elän enää??
Miten saadaan nää lapset psykkalle tai puheisiin mukaan, elämän ajatteluun?
Ennenkuin noin tapahtuu?
Kyllä lapsen ajatus käy ylikierroksilla asioista kuin toisestakin!
Täällä vain syytellään muita, ottakaa lapsiinne yhteys jo ennen murkkuikää,
ei auta enää itkeä haudalla, hali, pusuttele, juttele ennekaikkea juttele lapsesi kaa, vaikka huutaen välillä, mutta lempeys on parasta, myötäelä asioissa, sano EI kans tarvittaessa, perustele miksi EI!
Huh, tsempatkaa enemmän lastenne kaa!
kuolema tuntuu pahalta. Ja minun läheiseni on joutunut sijaisperheessä traumatisoitumaan moninkertaisesti sen, minkä ennätti kodissaan ennen huostaanottoa traumatisoitua.
- saman ikäinen lapsi kuollut
- yksi lapsi mennyt pakkasella metsään (8- ja 10 -vuotiaana); toisen kerran jälkeen läheisemme puhui pitään helikoptereista ja pimeästä
- lapsi on sijaistraumatisoitunut (sijaisperheelle sattunut 80 -luvulla suuri trauma, josta eivät ole päässeet yli - läheiseni luulee välillä, että tuo trauma koskee häntäkin)
- lapsia on virrannut läheiseni sijotuksen aikana tuon talon läpi ainakin 20
- lapselle aiheutetiin sijoitettaessa todella suuri, tarpeeton trauma
- ei saanut riittävästi huomiota, kun kolme muutakin pientä sijoitettiin juuri samaan aikaan hänen kanssaan
Läheiseni on todella joutunut traumatisoitumaan sijaisperheessä. Sorry vaan, hienot ja hyvät sädekehäiset sijaisvanhemmat. NÄIN SE VAAN ON.