Oikeudet

Kiitoksia hjuu:lle vastauksesta!!!!
Tehdään asiasta vielä monimutkaisempi.
Eli, jos vartija tulee kaupassa ja sanoo epäilevänsä, että olen varastanut jotain ja en edes yritä paeta paikalta, vaan kiellän varastaneeni mitään. En käyttäydy uhkaavasti tms.
Annan välittömästi kassini vartijan haltuun ja kiellän häntä avaamasta sitä. Tekeekö vartija tällöin virheen, jos hän sen tutkii???
Ja vielä, kuinka tarkkaan vartijalla on oikeus tutkia henkilö, päällisin puolin tunnustelemalla, vai saako riisuttaa (ulkovaatteet)???
Käyttäytyisin koko tapahtuman ajan korrektisti vartijaa kohtaan.
Eli tarkoitus oli tässä tilanteessa sanoa, että eihän kyseessä ole kiinniotto, vaan epäily näpistyksestä tai varkaudesta, joten mitkä on lailliset oikeuteni kyseisessä tilanteessa??

Tietämätön kirjoitti:

Kiitoksia hjuu:lle vastauksesta!!!!
Tehdään asiasta vielä monimutkaisempi.
Eli, jos vartija tulee kaupassa ja sanoo epäilevänsä, että olen varastanut jotain ja en edes yritä paeta paikalta, vaan kiellän varastaneeni mitään. En käyttäydy uhkaavasti tms.
Annan välittömästi kassini vartijan haltuun ja kiellän häntä avaamasta sitä. Tekeekö vartija tällöin virheen, jos hän sen tutkii???
Ja vielä, kuinka tarkkaan vartijalla on oikeus tutkia henkilö, päällisin puolin tunnustelemalla, vai saako riisuttaa (ulkovaatteet)???
Käyttäytyisin koko tapahtuman ajan korrektisti vartijaa kohtaan.
Eli tarkoitus oli tässä tilanteessa sanoa, että eihän kyseessä ole kiinniotto, vaan epäily näpistyksestä tai varkaudesta, joten mitkä on lailliset oikeuteni kyseisessä tilanteessa??

Lue lisää

Niin, jos vartija vain epäilee sinun vieneen ehkä jotakin, hän voi vain pyytää sinua ystävällisesti avaamaan kassisi ja kenties takkisi, muttei voi pakottaa siihen eikä itse tehdä ko.toimia ilman lupaasi. Hän ei myöskään voi ottaa sinua kiinni.

Jos vartija tietää sinun vieneen jotakin, hän voi ottaa sinut kiinni (eli käytännössä pyytää jäämään paikalle odottamaan poliisia) ja tässä yhteydessä hän voi tarvittaessa tarkastaa sinut ja tavarasi. Tämä tarkastus voidaan tehdä ihosta alkaen, eli vaikka kaikki vaatteet pois. Toki jos mennään vaatteiden (muiden kuin päällystakin) alle, niin tarkastajan olisi hyvä olla samaa sukupuolta kuin asiakas, mutta jos asiakkaala on selvästi jotakin vaarallista hallussaan tästäkin voidaan poiketa. Eikä tätä tietenkään pitäisi tehdä siinä kaikkien muiden asiakkaiden pällistelyn alla, vaan mahdollisuuksien mukaan jossakin sivussa/takahuoneessa/kiinniottotilassa.
Kiinnioton yhteydessä vartija etsii vaarallisia/kielletytjä esineitä, kuten aseeksi kelpaavia välineitä, jotta kiinniotettu ei pääsisi paknemaan tai aiheuttasi vaaraa. Hän ei etsi varastettuja esineitä eikä voi sellaisia pois ottaa vaikka löytäisikin, elleivät ne ole ilman tarkastustakin näkyvillä/todettavissa. Jos varastettu omaisuus on todettavissa tarkastamatta, vartija voisen itseapuna ottaa pois.

Mutta siis, vartija saa tarkastaa kiinniotetun ja vieläpä hyvin perusteellisesti. Muita ei ilman lupaa.

Aiemmin vain poliisilla oli oikeudet tutkia kiinniotettuja, siis vartija voi ottaa kiinni epäillyn ja kutsua heti poliisin paikalle, tarkistamaan ja tutkimaan epäillyn !

hps kirjoitti:

Niin, jos vartija vain epäilee sinun vieneen ehkä jotakin, hän voi vain pyytää sinua ystävällisesti avaamaan kassisi ja kenties takkisi, muttei voi pakottaa siihen eikä itse tehdä ko.toimia ilman lupaasi. Hän ei myöskään voi ottaa sinua kiinni.

Jos vartija tietää sinun vieneen jotakin, hän voi ottaa sinut kiinni (eli käytännössä pyytää jäämään paikalle odottamaan poliisia) ja tässä yhteydessä hän voi tarvittaessa tarkastaa sinut ja tavarasi. Tämä tarkastus voidaan tehdä ihosta alkaen, eli vaikka kaikki vaatteet pois. Toki jos mennään vaatteiden (muiden kuin päällystakin) alle, niin tarkastajan olisi hyvä olla samaa sukupuolta kuin asiakas, mutta jos asiakkaala on selvästi jotakin vaarallista hallussaan tästäkin voidaan poiketa. Eikä tätä tietenkään pitäisi tehdä siinä kaikkien muiden asiakkaiden pällistelyn alla, vaan mahdollisuuksien mukaan jossakin sivussa/takahuoneessa/kiinniottotilassa.
Kiinnioton yhteydessä vartija etsii vaarallisia/kielletytjä esineitä, kuten aseeksi kelpaavia välineitä, jotta kiinniotettu ei pääsisi paknemaan tai aiheuttasi vaaraa. Hän ei etsi varastettuja esineitä eikä voi sellaisia pois ottaa vaikka löytäisikin, elleivät ne ole ilman tarkastustakin näkyvillä/todettavissa. Jos varastettu omaisuus on todettavissa tarkastamatta, vartija voisen itseapuna ottaa pois.

Mutta siis, vartija saa tarkastaa kiinniotetun ja vieläpä hyvin perusteellisesti. Muita ei ilman lupaa.

Lue lisää

Eli millaisen tarkastuksen kiinniottotilanteessa vartija saa tehdä?? Onko tosiaan näin, että saa ihoa myöten tarkastaa, eli riisuttaa????
Onko tosiaan oikeudet??
Eikö turvalllisuustarkastus tarkoita vain päällisin puolin tarkastamista???

Oikeudet kirjoitti:

Eli millaisen tarkastuksen kiinniottotilanteessa vartija saa tehdä?? Onko tosiaan näin, että saa ihoa myöten tarkastaa, eli riisuttaa????
Onko tosiaan oikeudet??
Eikö turvalllisuustarkastus tarkoita vain päällisin puolin tarkastamista???

Lue lisää

Vartijan kiinnioton yhteydessä suorittama tarkastus on ns. suppea tarkastus vain vaatteiden päältä. Yleensä pyydetään ottamaan takki pois päältä jos ollaan sisätiloissa, mutta muita vaatteita ei riisuta.

Tarkastukset luokitellaan mm. seuraavasti:

* Turvallisuustarkastus normaalien vaatteiden päältä
* Henkilötarkastus, ihon ja vaatteiden väli
* Henkilökatsastus (vain lääkäri), suolisto, aukot ja verikokeet
* Ruumiintarkastus (patologi), vain kuolleelle suoritettava tarkempi tutkimus

Tarkennuksia siitä ketä ja milloin voivat tehdä en tässä esitä. Mm. vartijalla, poliisilla, rajavartijoilla, tullilla, rajavartijoilla ja vanginvartijoilla eräitä em. oikeuksia.


*** *** ***

Tässä myös ote pakkokeinolaista (huomaa ruumiintarkastuksen ja turvallisuustarkastuksen termien puuttuminen):

Henkilöön kohdistuva etsintä

9 §

Käsitteet

Henkilöön kohdistuva etsintä voi olla

henkilöntarkastus sen tutkimiseksi, mitä tarkastettavalla on vaatteissaan tai muutoin yllään, taikka

henkilönkatsastus, joka käsittää katsastettavan ruumiin tarkastamisen, verinäytteen ottamisen tai muun ruumiiseen kohdistuvan tutkimuksen.

10 § (27.6.2003/646)

Henkilöntarkastuksen edellytykset

Sille, jota on syytä epäillä

1) rikoksesta, josta säädetty ankarin rangaistus on vähintään kuusi kuukautta vankeutta,

2) lievästä pahoinpitelystä,

3) näpistyksestä, lievästä kavalluksesta, lievästä luvattomasta käytöstä, lievästä moottorikulkuneuvon käyttövarkaudesta, murtovälineen hallussapidosta,

4) lievästä vahingonteosta tai

5) lievästä petoksesta,

saadaan tehdä henkilöntarkastus takavarikoitavan taikka väliaikaiseen hukkaamiskieltoon tai vakuustakavarikkoon pantavan esineen tai omaisuuden löytämiseksi tai muutoin sellaisen seikan tutkimiseksi, jolla voi olla merkitystä rikoksen selvittämisessä.

Se, jota ei ole syytä epäillä rikoksesta, saadaan tarkastaa vain, jos erittäin pätevin perustein voidaan olettaa, että tarkastuksessa saatetaan löytää takavarikoitava taikka väliaikaiseen hukkaamiskieltoon tai vakuustakavarikkoon pantava esine tai omaisuus taikka muutoin saada selvitystä rikoksesta.

L:lla 646/2003 muutettu 10 § tulee voimaan 1.1.2004. Aiempi sanamuoto kuuluu:

10 §

Henkilöntarkastuksen edellytykset

Henkilöntarkastus saadaan toimittaa takavarikoitavan esineen löytämiseksi tai muutoin sellaisen seikan tutkimiseksi, jolla voi olla merkitystä rikoksen selvittämisessä, jos on syytä epäillä, että on tehty rikos, josta säädetty ankarin rangaistus on vähintään kuusi kuukautta vankeutta. Henkilöntarkastus saadaan toimittaa myös, jos epäilyn kohteena oleva rikos on lievä pahoinpitely, näpistys, lievä kavallus, lievä luvaton käyttö, lievä moottorikulkuneuvon käyttövarkaus, murtovälineen hallussapito tai lievä petos. (12.7.2002/615)

Se, jota ei voida todennäköisin syin epäillä 1 momentissa mainitusta rikoksesta, saadaan tarkastaa ainoastaan, milloin erittäin pätevin perustein voidaan olettaa, että tarkastuksessa saatetaan löytää takavarikoitava esine tai muutoin saada selvitystä rikoksesta.

11 § (27.6.2003/646)

Henkilönkatsastuksen edellytykset

Henkilönkatsastus saadaan 10 §:n 1 momentissa mainitussa tarkoituksessa kohdistaa siihen, jota todennäköisin syin epäillään rikoksesta, josta säädetty ankarin rangaistus on enemmän kuin kuusi kuukautta vankeutta, taikka rattijuopumuksesta tai huumausaineen käyttörikoksesta. Jollei epäilyyn ole todennäköisiä syitä, epäilty saadaan katsastaa vain, jos erittäin pätevin perustein voidaan olettaa, että katsastuksessa saatetaan löytää takavarikoitava taikka väliaikaiseen hukkaamiskieltoon tai vakuustakavarikkoon pantava esine tai omaisuus taikka muutoin saada selvitystä rikoksesta.

Jos on tehty rikos, josta säädetty ankarin rangaistus on vähintään neljä vuotta vankeutta, saadaan DNA-tunnisteen määrittämiseksi tai muun vastaavan tutkinnan suorittamiseksi tarpeellinen henkilönkatsastus tehdä henkilöille, joita ei epäillä kyseisestä rikoksesta, jos tutkinnalla on erittäin tärkeä merkitys rikoksen selvittämiselle sen vuoksi, että rikoksen selvittäminen olisi mahdotonta tai olennaisesti vaikeampaa käyttämällä tutkinnan kohteiden oikeuksiin vähemmän puuttuvia keinoja. DNA-tunniste sekä muut vastaavat tutkintatulokset on hävitettävä ja säilytetyt näytteet tuhottava, kun asia on lainvoimaisesti ratkaistu tai jätetty sillensä.

L:lla 646/2003 muutettu 11 § tulee voimaan 1.1.2004. Aiempi sanamuoto kuuluu:

11 § (13.7.2001/655)

Henkilönkatsastuksen edellytykset

Henkilönkatsastus saadaan 10 §:ssä mainitussa tarkoituksessa kohdistaa siihen, jota todennäköisin syin epäillään rikoksesta, josta säädetty ankarin rangaistus on enemmän kuin kuusi kuukautta vankeutta, taikka rattijuopumuksesta tai huumausaineen käyttörikoksesta.

Henkilönkatsastuksen yhteydessä tehtävästä tutkimuksesta ei saa aiheutua tutkittavalle sanottavaa haittaa.

12 §

Henkilöön kohdistuvan etsinnän toimittaminen

Henkilöön kohdistuvasta etsinnästä on soveltuvin kohdin voimassa, mitä kotietsinnästä 3, 5, 6 ja 7 §:ssä säädetään. Jos etsintä on perusteellinen, se on toimitettava sitä varten varatussa huoneessa. Milloin etsinnän toimittaa muu kuin terveydenhuoltohenkilöstöön kuuluva, siinä on, mikäli mahdollista, oltava saapuvilla etsinnästä päättäneen virkamiehen kutsuma todistaja.

Lääketieteellistä asiantuntemusta vaativan tutkimuksen saa suorittaa vain lääkäri. (17.2.1995/213)

Henkilönkatsastusta ei saa toimittaa tutkittavan kanssa eri sukupuolta oleva, jollei hän kuulu terveydenhuoltohenkilöstöön. Henkilönkatsastuksessa ei verinäytteen ottamista ja kliinistä humalatilatutkimusta lukuun ottamatta saa olla saapuvilla muita eri sukupuolta olevia kuin alaikäisen tutkittavan huoltaja.

Henkilönkatsastuksen yhteydessä tehtävästä tutkimuksesta ei saa aiheutua tutkittavalle sanottavaa haittaa. (27.6.2003/646)

L:lla 646/2003 lisätty 4 momentti tulee voimaan 1.1.2004.

Late lapista kirjoitti:

Aiemmin vain poliisilla oli oikeudet tutkia kiinniotettuja, siis vartija voi ottaa kiinni epäillyn ja kutsua heti poliisin paikalle, tarkistamaan ja tutkimaan epäillyn !

Laki järjestyksevalvojista vuodelta 1999 on sallinut turvallisuustarkastuksen myös järjestyksenvalvojille. Ennen vuotta 1999 en tiedä JV:n ko. oikeudesta.

Vartijoille tämä kirjattiin nimenomisesti lakiin yksityisistä turvallisuuspalveluista joka tullut voimaan 1.10.2002. Ennen tätä tarkastus suoritettiin perustuen oman tai kiinniotetun turvallisuuden varmistamiseksi epäiltäessä tällä olevan vaarallisia esineitä (kuten puukko).

Vartija saa nykyisin (vuodesta 2002 lähtien)suorittaa turvallisuustarkastuksen ilman poliisia. Laki yksityisistä turvallisuuspalveluista 28 § "...oikeus tarkastaa kiinni otettu ja hänen mukanaan olevat tavarat..."

Kiinni otettu on edelleen luovutettava viipymättä poliisille.

-Kari- kirjoitti:

Laki järjestyksevalvojista vuodelta 1999 on sallinut turvallisuustarkastuksen myös järjestyksenvalvojille. Ennen vuotta 1999 en tiedä JV:n ko. oikeudesta.

Vartijoille tämä kirjattiin nimenomisesti lakiin yksityisistä turvallisuuspalveluista joka tullut voimaan 1.10.2002. Ennen tätä tarkastus suoritettiin perustuen oman tai kiinniotetun turvallisuuden varmistamiseksi epäiltäessä tällä olevan vaarallisia esineitä (kuten puukko).

Vartija saa nykyisin (vuodesta 2002 lähtien)suorittaa turvallisuustarkastuksen ilman poliisia. Laki yksityisistä turvallisuuspalveluista 28 § "...oikeus tarkastaa kiinni otettu ja hänen mukanaan olevat tavarat..."

Kiinni otettu on edelleen luovutettava viipymättä poliisille.

Lue lisää

Eli aiempaan viitaten; Alkuperäisessä kysymyksessä ei ilmeisesti ole kyseessä kiinniotto, joten vartijalla ei ole periaatteessa mitään oikeuksia epäiltyä kohtaan?

Masa kirjoitti:

Eli aiempaan viitaten; Alkuperäisessä kysymyksessä ei ilmeisesti ole kyseessä kiinniotto, joten vartijalla ei ole periaatteessa mitään oikeuksia epäiltyä kohtaan?

Mikäli ei ole selvästi käynyt ilmi että kyseessä on kiinniotto ei vartijalla ole oikeutta suorittaa turvallisuustarkastusta.

Toisaalta voidaan pyytää odottamaan poliisia ja mikäli tähän ei suostu voivat seuraukset olla toiset.

Yleensä jos kyseessä on varas pyrkii hän juosten tai muutoin karkuun...

-Kari- kirjoitti:

Mikäli ei ole selvästi käynyt ilmi että kyseessä on kiinniotto ei vartijalla ole oikeutta suorittaa turvallisuustarkastusta.

Toisaalta voidaan pyytää odottamaan poliisia ja mikäli tähän ei suostu voivat seuraukset olla toiset.

Yleensä jos kyseessä on varas pyrkii hän juosten tai muutoin karkuun...

Lue lisää

Kiitos Kari vastauksista, asiat on selventynyt huomattavasti!!

-Kari- kirjoitti:

Vartijan kiinnioton yhteydessä suorittama tarkastus on ns. suppea tarkastus vain vaatteiden päältä. Yleensä pyydetään ottamaan takki pois päältä jos ollaan sisätiloissa, mutta muita vaatteita ei riisuta.

Tarkastukset luokitellaan mm. seuraavasti:

* Turvallisuustarkastus normaalien vaatteiden päältä
* Henkilötarkastus, ihon ja vaatteiden väli
* Henkilökatsastus (vain lääkäri), suolisto, aukot ja verikokeet
* Ruumiintarkastus (patologi), vain kuolleelle suoritettava tarkempi tutkimus

Tarkennuksia siitä ketä ja milloin voivat tehdä en tässä esitä. Mm. vartijalla, poliisilla, rajavartijoilla, tullilla, rajavartijoilla ja vanginvartijoilla eräitä em. oikeuksia.


*** *** ***

Tässä myös ote pakkokeinolaista (huomaa ruumiintarkastuksen ja turvallisuustarkastuksen termien puuttuminen):

Henkilöön kohdistuva etsintä

9 §

Käsitteet

Henkilöön kohdistuva etsintä voi olla

henkilöntarkastus sen tutkimiseksi, mitä tarkastettavalla on vaatteissaan tai muutoin yllään, taikka

henkilönkatsastus, joka käsittää katsastettavan ruumiin tarkastamisen, verinäytteen ottamisen tai muun ruumiiseen kohdistuvan tutkimuksen.

10 § (27.6.2003/646)

Henkilöntarkastuksen edellytykset

Sille, jota on syytä epäillä

1) rikoksesta, josta säädetty ankarin rangaistus on vähintään kuusi kuukautta vankeutta,

2) lievästä pahoinpitelystä,

3) näpistyksestä, lievästä kavalluksesta, lievästä luvattomasta käytöstä, lievästä moottorikulkuneuvon käyttövarkaudesta, murtovälineen hallussapidosta,

4) lievästä vahingonteosta tai

5) lievästä petoksesta,

saadaan tehdä henkilöntarkastus takavarikoitavan taikka väliaikaiseen hukkaamiskieltoon tai vakuustakavarikkoon pantavan esineen tai omaisuuden löytämiseksi tai muutoin sellaisen seikan tutkimiseksi, jolla voi olla merkitystä rikoksen selvittämisessä.

Se, jota ei ole syytä epäillä rikoksesta, saadaan tarkastaa vain, jos erittäin pätevin perustein voidaan olettaa, että tarkastuksessa saatetaan löytää takavarikoitava taikka väliaikaiseen hukkaamiskieltoon tai vakuustakavarikkoon pantava esine tai omaisuus taikka muutoin saada selvitystä rikoksesta.

L:lla 646/2003 muutettu 10 § tulee voimaan 1.1.2004. Aiempi sanamuoto kuuluu:

10 §

Henkilöntarkastuksen edellytykset

Henkilöntarkastus saadaan toimittaa takavarikoitavan esineen löytämiseksi tai muutoin sellaisen seikan tutkimiseksi, jolla voi olla merkitystä rikoksen selvittämisessä, jos on syytä epäillä, että on tehty rikos, josta säädetty ankarin rangaistus on vähintään kuusi kuukautta vankeutta. Henkilöntarkastus saadaan toimittaa myös, jos epäilyn kohteena oleva rikos on lievä pahoinpitely, näpistys, lievä kavallus, lievä luvaton käyttö, lievä moottorikulkuneuvon käyttövarkaus, murtovälineen hallussapito tai lievä petos. (12.7.2002/615)

Se, jota ei voida todennäköisin syin epäillä 1 momentissa mainitusta rikoksesta, saadaan tarkastaa ainoastaan, milloin erittäin pätevin perustein voidaan olettaa, että tarkastuksessa saatetaan löytää takavarikoitava esine tai muutoin saada selvitystä rikoksesta.

11 § (27.6.2003/646)

Henkilönkatsastuksen edellytykset

Henkilönkatsastus saadaan 10 §:n 1 momentissa mainitussa tarkoituksessa kohdistaa siihen, jota todennäköisin syin epäillään rikoksesta, josta säädetty ankarin rangaistus on enemmän kuin kuusi kuukautta vankeutta, taikka rattijuopumuksesta tai huumausaineen käyttörikoksesta. Jollei epäilyyn ole todennäköisiä syitä, epäilty saadaan katsastaa vain, jos erittäin pätevin perustein voidaan olettaa, että katsastuksessa saatetaan löytää takavarikoitava taikka väliaikaiseen hukkaamiskieltoon tai vakuustakavarikkoon pantava esine tai omaisuus taikka muutoin saada selvitystä rikoksesta.

Jos on tehty rikos, josta säädetty ankarin rangaistus on vähintään neljä vuotta vankeutta, saadaan DNA-tunnisteen määrittämiseksi tai muun vastaavan tutkinnan suorittamiseksi tarpeellinen henkilönkatsastus tehdä henkilöille, joita ei epäillä kyseisestä rikoksesta, jos tutkinnalla on erittäin tärkeä merkitys rikoksen selvittämiselle sen vuoksi, että rikoksen selvittäminen olisi mahdotonta tai olennaisesti vaikeampaa käyttämällä tutkinnan kohteiden oikeuksiin vähemmän puuttuvia keinoja. DNA-tunniste sekä muut vastaavat tutkintatulokset on hävitettävä ja säilytetyt näytteet tuhottava, kun asia on lainvoimaisesti ratkaistu tai jätetty sillensä.

L:lla 646/2003 muutettu 11 § tulee voimaan 1.1.2004. Aiempi sanamuoto kuuluu:

11 § (13.7.2001/655)

Henkilönkatsastuksen edellytykset

Henkilönkatsastus saadaan 10 §:ssä mainitussa tarkoituksessa kohdistaa siihen, jota todennäköisin syin epäillään rikoksesta, josta säädetty ankarin rangaistus on enemmän kuin kuusi kuukautta vankeutta, taikka rattijuopumuksesta tai huumausaineen käyttörikoksesta.

Henkilönkatsastuksen yhteydessä tehtävästä tutkimuksesta ei saa aiheutua tutkittavalle sanottavaa haittaa.

12 §

Henkilöön kohdistuvan etsinnän toimittaminen

Henkilöön kohdistuvasta etsinnästä on soveltuvin kohdin voimassa, mitä kotietsinnästä 3, 5, 6 ja 7 §:ssä säädetään. Jos etsintä on perusteellinen, se on toimitettava sitä varten varatussa huoneessa. Milloin etsinnän toimittaa muu kuin terveydenhuoltohenkilöstöön kuuluva, siinä on, mikäli mahdollista, oltava saapuvilla etsinnästä päättäneen virkamiehen kutsuma todistaja.

Lääketieteellistä asiantuntemusta vaativan tutkimuksen saa suorittaa vain lääkäri. (17.2.1995/213)

Henkilönkatsastusta ei saa toimittaa tutkittavan kanssa eri sukupuolta oleva, jollei hän kuulu terveydenhuoltohenkilöstöön. Henkilönkatsastuksessa ei verinäytteen ottamista ja kliinistä humalatilatutkimusta lukuun ottamatta saa olla saapuvilla muita eri sukupuolta olevia kuin alaikäisen tutkittavan huoltaja.

Henkilönkatsastuksen yhteydessä tehtävästä tutkimuksesta ei saa aiheutua tutkittavalle sanottavaa haittaa. (27.6.2003/646)

L:lla 646/2003 lisätty 4 momentti tulee voimaan 1.1.2004.

Lue lisää

Turvallisuustarkastuksen syvyys eli perusteellisuus vastaa tuota pakkokeinolaissa esitettyä henkilöntarkastusta, eli turvallisuustarkastuksena on mahdollista tarkastaa todellakin koko asiakas alkaen ihon pinnasta. Tämä käytännössä tarkoittaa että asiakkaan voisi ääritilanteessa jopa riisuttaa alastomaksi.
Käytännössä vartijalla ei ole intressiä lähteä riisuttamaan asiakasta juuri sitä päällystakkia enempää, ellei sitten vaatteiden läpi tunnustelemassa löydy syvemmältä jotakin vaarallisen tuntuista. Tällöin tietysti vartija tarkistaa mitä siellä vaateiden alla on ja tarvittaessa ottaa löydetyn vaarallisen esineen pois.

Ero henkilöntarkastukseen tulee lähinnä perusteissa, eli vartijan tekemä turvallisuustarkastus tehdään ihmiselle, joka on jo syyllistynyt rikokseen ja sen takia otettu kiinni, kun taas henkilöntarkastuksen voi esim. poliisi tehdä koska asiakasta EPÄILLÄÄN rikoksesta. Luettelo epäilyn perustana olevista rikoksista on lähestulkoon sama kuin luettelo niistä teoista joiden vuoksi vartija voi kiinnioton tehdä.

Järjestyksenvalvojilla on samanlainen oikeus turvallisuustarkastuksen tekemiseen kiinnioton yhteydessä, ja mikäli järjestyksenvalvoja olisi laittamassa asiakasta säilöön, niin tarkastus tehtäisiin melko huolellisesti - joskin varmasti hyvin harvoin edes silloin kokonaan riisuttamalla. Siveellisyyskin aiheuttaa omat ongelmansa, koska pitäisi olla samaa sukupuolta oleva tarkastaja.
Lisäksi järjestyksenvalvojilla on -Kari-n tuossa aikaisemmin esittämä oikeus suppean, pintapuolisen tarkastuksen tekemiseen, mikäli asiakkaalla epäillään olevan hallussaan jotakin kiellettyä tai vaarallista, tai mikäli poliisi tai tilaisuuden järjestäjä on määrännyt sellaisen tarkastuksen tehtäväksi jokaiselle tilaisuuteen tulijalle. Tässä tarkastuksessa ääritilanteessa tutkitaan asiakkaan kassi ja koetetaan päällisin puolin taskut-vyötärö-nilkat, eli katsastetaan tavarankantopaikat. Mutta se ei enää oikein kuulu tämän ketjun asiapiiriin.

Ellei kiinnottoa ole tehty, niin vartijalla ei tarkastamisoikeutta siis ole. Eikä myöskään oikeutta pidätellä asiakasta paikan päällä.
Rehellinen, järkevä ihminen kylläkin mielestäni antaa vartijan tarvittaessa katsoa kassiin, jos ei kerran ole mitään salattavaa. Vartijakin tekee vain työtään, kaikkien eduksi.

hps kirjoitti:

Niin, jos vartija vain epäilee sinun vieneen ehkä jotakin, hän voi vain pyytää sinua ystävällisesti avaamaan kassisi ja kenties takkisi, muttei voi pakottaa siihen eikä itse tehdä ko.toimia ilman lupaasi. Hän ei myöskään voi ottaa sinua kiinni.

Jos vartija tietää sinun vieneen jotakin, hän voi ottaa sinut kiinni (eli käytännössä pyytää jäämään paikalle odottamaan poliisia) ja tässä yhteydessä hän voi tarvittaessa tarkastaa sinut ja tavarasi. Tämä tarkastus voidaan tehdä ihosta alkaen, eli vaikka kaikki vaatteet pois. Toki jos mennään vaatteiden (muiden kuin päällystakin) alle, niin tarkastajan olisi hyvä olla samaa sukupuolta kuin asiakas, mutta jos asiakkaala on selvästi jotakin vaarallista hallussaan tästäkin voidaan poiketa. Eikä tätä tietenkään pitäisi tehdä siinä kaikkien muiden asiakkaiden pällistelyn alla, vaan mahdollisuuksien mukaan jossakin sivussa/takahuoneessa/kiinniottotilassa.
Kiinnioton yhteydessä vartija etsii vaarallisia/kielletytjä esineitä, kuten aseeksi kelpaavia välineitä, jotta kiinniotettu ei pääsisi paknemaan tai aiheuttasi vaaraa. Hän ei etsi varastettuja esineitä eikä voi sellaisia pois ottaa vaikka löytäisikin, elleivät ne ole ilman tarkastustakin näkyvillä/todettavissa. Jos varastettu omaisuus on todettavissa tarkastamatta, vartija voisen itseapuna ottaa pois.

Mutta siis, vartija saa tarkastaa kiinniotetun ja vieläpä hyvin perusteellisesti. Muita ei ilman lupaa.

Lue lisää

Ei saa. Ainoastaan poliisi saa tutkia henkilön

https://www.minilex.fi/q/näpistys-epäily

Kiitoksia vastauksesta!!!

Saa se vartija estää sinun poistumisen, vaikka puolusteltavin voimakeinoin.

Muuten sanoisin että VAROKAA !

Taas joko nimimerkillä "sgl-kouluttaja" puhuu ihan läpiä päähänsä. Älkää vaan uskoko näiden palstojen "asiantuntijoita". Kysykää oikeilta ammattilaisilta. Harrastelijoilta saa "kyllämunmielestäsenäinon" -vastauksia.
SGL vastaus on suorastaan vaarallinen. Sillä ajattelutavalla saa varmasti tuomion itselleen.

ammattilainen kirjoitti:

Saa se vartija estää sinun poistumisen, vaikka puolusteltavin voimakeinoin.

Muuten sanoisin että VAROKAA !

Taas joko nimimerkillä "sgl-kouluttaja" puhuu ihan läpiä päähänsä. Älkää vaan uskoko näiden palstojen "asiantuntijoita". Kysykää oikeilta ammattilaisilta. Harrastelijoilta saa "kyllämunmielestäsenäinon" -vastauksia.
SGL vastaus on suorastaan vaarallinen. Sillä ajattelutavalla saa varmasti tuomion itselleen.

Lue lisää

Vartijan kiinniotto-oikeus koskee vain rikoksentekijää, tästä lienemme yksimielisiä.

Viattoman asiakkaan kiinniotto on siis laitonta, lienemme tuostakin yksimielisiä.

Onko silloin poistumisen estäminen voimakeinoja käyttäen rikoslaissa tarkoitettu laiton hyökkäys jonka torjumiseen saa käyttää tarpeellisessa määrin väkivaltaa?

ammattilainen kirjoitti:

Saa se vartija estää sinun poistumisen, vaikka puolusteltavin voimakeinoin.

Muuten sanoisin että VAROKAA !

Taas joko nimimerkillä "sgl-kouluttaja" puhuu ihan läpiä päähänsä. Älkää vaan uskoko näiden palstojen "asiantuntijoita". Kysykää oikeilta ammattilaisilta. Harrastelijoilta saa "kyllämunmielestäsenäinon" -vastauksia.
SGL vastaus on suorastaan vaarallinen. Sillä ajattelutavalla saa varmasti tuomion itselleen.

Lue lisää

Saa se vartija estää sinun poistumisen, vaikka puolusteltavin voimakeinoin.

Ei saa. Jos estää niin vartija syyllistyy laittomaan vapaudenriistoon, poliisi tutkii asian ja syyttäjä tekee päätöksen syytteen nostamisesta.

Syyttäjä saattaa tehdä, ja todennäköisesti tekeekin syyttämättäjättämispäätöksen mutta se ei estä laittoman toimenpiteen kohteeksi joutunutta itse ajamaan syytettä käräjäoikeudessa.

Jo ratkaistujen tapausten valossa näyttää siltä että oikeus toteaa laittomuuden mutta jättää siihen syylistyneen vartijan tuomitsematta rangaistukseen teon vähäisyyden vuoksi. Syyllisyyden toteaminen kuitenkin riittää siihen että vastaajana oleva vartija joutuu korvaamaan kantajan oikeudenkäyntikulut.

Kiinnioton vastustaninen voimatoimin ei sekään ole laillista, siitä seuraa varmasti rangaistus eikä selitykseksi riitä hätävarjelu.

Vastustamista ei kuitenkaan liene se mikäli kävelee pois paikalta vaikka vartija roikkuisikin hihassa kiinni.