Asia aloitukset eivät näy purevan näin kesällä ja jos purevatkin ne keräävät asian ulkopuolelle meneviä kommentteja.
Siispä mitä jos keskusteltaisiin palstan suosikki aiheesta eli kehutaan itseämme. Lotostettaan oikein sydämmen pohjasta ja pannaan itsemme likoon. Kauneutemme sekä ulkoinen, että sisäinen, ominaisuudet jotka herättävät kademieltä tutuissa tai tuntemattomissa kuten esim. maallinen omaisuutemme. Kehutaan kykyjämme joissa olemme ehdottomasti muita parempia.
Jotta tämä aloitus olisisi kaikille sopiva pienet puutteetkin on sallittuja.
Aloitan tietenkin itsestäni narsisti kun olen sanomalla, että on se niin vaikea olla suosittu ; )
Ahertelin juuri kuopuksen valmistumis- ja yo-juhlien kiitoskortien kimpussa ja tulin siihen tulokseen, että ei omenat kauaksi puusta putoa niin on komiaa tämä minun jälkikasvuni ; )
Nyt polokasen kirkolle siellä on menneillään toritapahtuma ja tiedä vaikka saisin ujutettua jokusen euron köyhille kauppiaille ; )
Eli nyt kehumaan kun se on luvallista ; )
Siispä mitä jos keskusteltaisiin palstan suosikki aiheesta eli kehutaan itseämme. Lotostettaan oikein sydämmen pohjasta ja pannaan itsemme likoon. Kauneutemme sekä ulkoinen, että sisäinen, ominaisuudet jotka herättävät kademieltä tutuissa tai tuntemattomissa kuten esim. maallinen omaisuutemme. Kehutaan kykyjämme joissa olemme ehdottomasti muita parempia.
Jotta tämä aloitus olisisi kaikille sopiva pienet puutteetkin on sallittuja.
Aloitan tietenkin itsestäni narsisti kun olen sanomalla, että on se niin vaikea olla suosittu ; )
Ahertelin juuri kuopuksen valmistumis- ja yo-juhlien kiitoskortien kimpussa ja tulin siihen tulokseen, että ei omenat kauaksi puusta putoa niin on komiaa tämä minun jälkikasvuni ; )
Nyt polokasen kirkolle siellä on menneillään toritapahtuma ja tiedä vaikka saisin ujutettua jokusen euron köyhille kauppiaille ; )
Eli nyt kehumaan kun se on luvallista ; )
Vastaukset 13
Vanhimmat
En tiedä miten kehuisin itseäni?
Lapset ovat kuitenkin käyneet kouluja ja ovat yrittäjiä.
Aina kun joku kysyy sitä, että keneltä lapset ovat perineet nuo "viisaat ominaisuudet" vastaan, että äidiltään ilmeisesti.... , koska hänellä ei ole paljonkaan jäänyt jäljelle;-)).
Tietenkään en ole suosittu, se taas johtuu siitä, että kun on korkea älykkyysosamäärä on vaikea löytää vertaistaan keskustelukumppania.
Erilaiset ihmiset täydentävät toisiaan, siksipä tulemme vaimon kanssa loistavasti toimeen, minä ajattelen ja vaimo toteuttaa, hyvin suunniteltu työ, kun on puoliksi tehty.
Täytyy taas istua miettimään, mitä vaimo saa seuraavaksi toteuttaa, nyt on parhaillaan menossa porttien maalaus.
Sinulla on tosi hyvä vaimo, hiukka kuin minä. Teen ruohonleikkuri rempasta kiinteistön huoltotehtäviin samalla kun ruokin nälkäiset suut ja äplyilemättä.
Mieheni kuuluu tuohon ajattelevaan älykkääseen keskustelijakerhoon, mutta käytännön työt hoitelen minä. Hyvin suhteemme pelaa ja kuten sanoit vastakohdat täydentävät toisiaan.
Eihän me tietenkään vaimosi ja minä mitään tumpeloita olla mitä tulee tuohon älylliseen tasoon, se vain on somasti piilossa ja sitä käytämme ovelin naisellisin keinoin siten, että älylliset voimavaramme voi teiltä rakkaat puolisot jäädä huomaamatta ; )
mitoittaa voimavarani. Opiskeluaikaan menin rimaa hipoen yli, jos oli paljon luettavaa. Kertaakaan ei tarvinnut uusia tenttiä. Jos uupumus uhkasi työelämässä, jäin päiväksi sairaslomalle ja keräsin voimia. Ei tapahtunut usein, paljon vähemmän olin sairaslomalla kuin suomalainen työntekijä keskimäärin, mutta flunssan oireiden alkaessa jäin heti kotiin. Paranin melko nopeasti.
tullut jo kehuttua..
Välillä tosin epäilyttää, olenko sittenkin epäonnistunut kasvatuksessa. Jälkikasvun kumppanin valinta ontuu. Lyhyesti sanottuna.
Eipä kuulu minulle, mutta sivusta hirvittää. Se on hyvää, että joskus tuo seuraaminen loppuu, kun kuolee pois. Siihen jää maalliset murheet.
Eilen en jaksanut kastella kukkiakaan. Tänään se on edessä.
Yksi ilon aihe tänään oli, seurasin haarapääskyjen poikasten lähtöä pesästä. Pientä kierrosta lensivät ja takaisin pesälle. Nyt ovat jo kauempana. On se niin liikuttavan näköistä linnuillakin, saati ihmisen kävelemään lähtö.
Meni enemmän moitteiden puolelle. No, ehkäpä olen kaikesta huolimatta realisti. Ja organisoisin muidenkin asiat, jos voisin. Välillä harmittaa, kun näkee asiat, eikä voi vaikuttaa niihin. Sitä kun on lähes ikänsä tehnyt, se on kuin liimattuna ominaisuutena. Varmaan se ärsyttää muita.
Ulkona on niin kuuma, ettei siellä jaksa kauaa olla. Siksi täällä taas lurittelen.
Eipä tarvitse täydellinen olla, hyvä, kun kelpaa itselleen. Ja Jumalalle.
Minun täytyy tunnustaa sinulle, että aukuiskasvatuksen approbaturia suorittaessani kirjatentti meni vasta kolmannella kerralla läpi. Sain kuitenkin loppuarvosanaksi hyvät tiedot ; )
Minulla menee joskus puuhastelut överiksi, enkä huomaa uupumusta. Esim. nyt toukokuun puolesta välin aina kesäkuun puoleen vauhti oli sitä tahtia, että piti lopuksi katkaista ylikierrokset kahdella punkkupullollisella ja nukkua 12-tuntia päälle ; ) Eikä tullut edes rapulaa.
Eihän sitä toki aina jaksa olla positiivinen sehän on selvä. Kun minua tympii vetäydyn yksinäisyyteen varmistaakseni lähimmäisteni hyvin voinnin. Osaan olla hyvin piikikäs vaikka en haluaisikaan loukata ketään. Pääsääntöisesti olen positiivinen ja nautin hyvin yksinkertaisita asioista kuten sinäkin pääskysten poikasten lentoharjoituksista jne.
Tänään koin ihania hetkiä torireissullani. Odotin tapaavani erään kansakoulukaverini, joka taiteilijana osallistuu tuotteittensa myyntiin toritapahtumassa. Törmäsin häneen oitis kirkolle mennessäni. Hän tosin ei osallistunut myyntitehtäviin vaan oli tullut paikkakunnalle äitiään tervehtimään.
Sitten ostin ja söin ihania pieniä voissa paistettuja muikkuja. Lopuksi istahdin torikahvilaan jätskille. Pian pöytä täyttyi vanhoista "poikaystävistä".
Nauru ja elämän turinat sekä jäätelö maistuivat hyvälle ; )
Tästä voisi päevä pareta. Kylymä pohjoistuuli viuhtoo Kainuun korpia. Aurinko yrittää mukamaste kuikkie pilivien välistä. Oli aikomus lähteä korpimökille, mutta ootellaan komiampia ilimoja.
Mitä häntä rupeaisi nyt kapistelemaan? Mitä te muut?
yksi hieman viileämpi päivä viimeviikolla, sen jälkeen kuumuutta.
Nyt menee aurinko juuri pilveen, toivon et pysyisikin. Varjossa oleva mittari 21 näyttää enää, jospa saisi jo välillä vettäkkin, toivotaan.
Pölyistä, ja kuivaa. Luontokin tarvittsisi virkistytä.
....kylymää on vieläe ; ( Laitoin saunan lämpiämään, jotta keho ja sielu lämpiäis. Eikö tuo pohjoistuuli ole vielä sinne kehä-kolomosen sisäpuolelle ylettänyt, no oottele jospa se ilima pian virkistyy.
on täällä meijjänkin korkeudella, onneksi ehdin ajaa eilen nurmikon, nyt se ei onnistuisikaan.
Mökiltä tulimme kukat kastelemaan ja jäimme yöksi, ja onneksi jäimme, ei siellä nyt oisikaan kiva olla.
Toivottavasti ilmat vielä lämpenee.
P.s. kehumista ei ole nyt oikein nimeksikään, ehkä hyvä mieli kun tytär ilmoitti saaneensa opiskelupaikan, hänestä tulee psykiatriaan erikoistunut hoitaja. Omissa ei mitään kehumista :)
....myös äidille, tyttären opiskelupaikasta, ne opiskelupaikat näet ovat kiven alla. Hyvä valinta, työt ei tyttäreltä lopu kun joskus valmistuu. Kyllä se Pirre niin on, että kotoa se lähtee opiskelun into ja halu menestyä elämässä ; )
raskaan alanhan tuo valitsi, tai ainakin minusta tuntuu siltä, mutta kaipa hän itse tietää henkisten resusiensa riittävän.
Meijjän eivät ole olleet kovin innokkaita nuorina opsiskelemaan, mutta onneksi järki tulee ees jälkijunassa :)
...minäkin. En halunnut aikoinaan "kanalaan" eli tyttölyseoon kun olin siinä iässä, että sinne kehoitettiin siirtymään. Tein pitemman kaavan mukaan ja työnteon ohessa kirjoitin ylioppilaaksi vuonna 1981. Kaikki ajallaan, kuten sekin, että esikoiseni syntyi 1983. Onhan tuota kerennyt vielä senkin jälkeen opiskella ja tehdä työtä ihan tarpeeksi.
Teen vapaaehtoistyötä mielenterveyspuolella ja uskon olevan asenne kysymys kuinka raskaana mielenterveystyötä pitää. Tosiasia on kuitenkin, että harvemmin siinä työssä kokee täydellisen onnistumisen.