Sanallisen herjaamisen evoluutio on pitka ja kirjava. Vittuilu on tietysti kautta aikain ollut kansan koyhimman osan huvia. Rankkaan ja tyontayteiseen arkeen kuuluu piristeena kevyt kenttaherja - tai julma sanallinen noyryytys.
Alla on kuva vittuilun eri tyypeista, jotka ovat kehittyneet vuosisatojen kuluessa. Tyyppeja loytyy kuusi erilaista:
1. Perusvittuilu
2. Brutaali vittuilu
3. Hiljainen vittuilu
4. Rivien valista vittuilu
5. Sivistynyt vittuilu
6. Humoristinen vittuilu.
Seuraavaksi kuvailemme nama tyylit ja samalla selitamme niiden ominaisuudet, kehityksen ja levinneisyyden (paapainoalueet).
1. Perusvittuilu - herja puhtaimmillaan
Perusvittuilu on periaatteessa ollut aina olemassa, mutta sen paapaino ja ominaisuudet muuttuvat muun kulttuurin mukana. Se voidaan kuvailla yksinkertaisimmillaan sanapareilla "Haista paska","Haista vittu", "Ime munaa", "Veda kateen" jne. Se on luonteeltaan spontaania ja
nopeaa, seka vailla oivallusta ja tilannekomiikkaa. Perusvittuilu on tana paivana puhtaimmillaan Saksassa. Herja lahtee ajallaan tarkasti ja napakasti seka selkean vahvasti lausuttuna: "Shuss kurben" (Kuuntele) "Heiss mein arsen"
Perusvittuilu saa kussakin kansakunnassa eri painotuksia, mutta tassa tiivistelmassa emme mene pidemmaksi eli kansojen ja kulttuurien sisaisen vittuilukartan analysoinnissa.
2. Brutaali vittuilu - varhaisin herjaamisen muoto
Vittuilu on sita brutaalimpaa mita kauemmaksi historiassa mennaan.
Keskiajan kielenkaytto on esimerkiksi nykypaivan mittapuussa kehittymatonta yksiulotteista haistattelua ja solvaamista.
Kaupankaynti ja uskonnot ovat levittaneet herjaamisen muotoja kautta vuosisatojen. Brutaali vittuilu kuuluu tietysti jokaiseen kulttuuriin, mutta loytyy selkeimmin nykymaailmassa Pohjois-Afrikasta ja arabimaailmasta, etenkin Etela-Irakista. Vahvoja esiintymia on myos Etela-Euroopassa.
Brutaali vittuilu on raikeaa kielenkayttoa ja vailla mitaan kunnioitusta herjattavaa kohtaan. Siita puuttuu kaikki sivistyneen kaytoksen merkit ja raikeimmillaan se on huutamista vailla sisaltoa.
Brutaalin vittuilun on todettu periytyvan geneettisesti kaikkein helpoimmin. Ns. paskainen nauru liittyy tahan typpiin kiinteasti.
3. Hiljainen vittuilu - arktisen alueen selviytymiskeino
Hiljainen vittuilu on tavallaan edellisen vastakohta. Se ei itse asiassa ole varsinaista vittuilua, koska siita puuttuu solvaamisen hienojakoiset piirteet. Hiljainen vittuilu on alkujaan suomalaisugrilaista karun ja kylman jangan perimaa. Pitkien pimeiden talvien aikana kylmassaarktisessa Euroopassa asuvat yhteisot olivat tiiviita kommuuneja, joissa ihmiset asuivat samoissa ahtaissa tiloissa. Selviytyakseen arjesta he ovat kehittaneet hiljaisen vittuilun, joka aarimmillaan johtaa pitkiin mykkyyskausiin. Italialaisella huutamisella ja husseinmaisella brutaalilla herjalla nama kulttuurit olisivat kaatuneet jo vuosisatoja sitten.
Hiljainen vittuilu ja mykkyys ovat parhaiten esilla etelapohjalaisessa junttiyhteisossa. Tiukan paikan tullen ei muijalle paljoa sanota, eika myoskaan vihamiehelle, jota tuikataan puukolla ja vasta sitten sanotaan viimeinen herja.
4. Rivien valista vittuilu - alykasta sanailua parhaimmillaan
Rivien valista vittuilu on tyypiltaan alykkainta ja se on vanhempaa perua kuin alkujaan voisi luulla. Juuret ovat ajanlaskumme alussa. Rivien valista vittuilu onnistuu parhaiten jos herjaamisen kohde ei heti huomaa vittuilua, vaan havahtuu siihen myohemmin: "Jumalauta, sehan vittuili", tai "Vittuiliko se, vai mita se tarkoitti?"
Epaonnistuessaan tama tyyli on herjaajan kannalta turhaa, silla usein vittuilun kohde jaa autuaan tietamattomaksi siita etta hanelle on vittuiltu (ts. "kukaan ei huomaa"). Tama piirre tekee kuitenkin tasta tyylista haasteellisen - jopa taidetta. Kaksi rivien valista vittuilijaa saavat aikaan itselleen hyvaa viihdetta taidokkaalla piiloherjalla. Uhrin on myos vaikea vastata siihen, koska ei voi aina olla taysin varma onko han tullut herjatuksi vai ei.
Rivien valista vittuilun alkupera on paikannettu kristinuskon alkuhetkille ja Johannes Kastajaan. Han opetti Jeesukselle kuvakielen ja vertauksien kayton. Myos opetuslapset pitivat kansan keskuudessa aarimmaista hupia herjaamalla rivien valista kaikkia epailijoita ja hallitsijoita.
Tama vittuilutyyppi levisi muinaisen Rooman kautta pohjoista kohti ja saavutti Suomen vasta Ruotsin vallan aikana. Suomalaisia herjattiin vuosikymmenia ilman etta sita taalla havaittiin. Vasta 1800-luvun lopulla Suomen kansa paaosin havahtui karuun totuuteen: "Jumalauta pojat, meille on vittuiltu - ja kauan, eika me perkeleet olla huomattu mitaan - saatana".
Rivien valista vittuilu on nykyaan paaosin oppineiden ja alykkojen edustama laji. Euroopassa sita loytyy eniten Ranskasta ja Englannista.(Oxfordin yliopisto). Brittien pitkaaikainen paaministeri Margaret Thatcher oli taman lajin suuri taitaja ja levittaja. Ns. Thatcherimainen vittuilu levisi 80-luvulla valtion paamiesten keskuudessa laajalti. Thatcher hallitsi myos seuraavan tyylin, eli "Sivistyneen vittuilun".
5. Sivistynyt vittuilu - alymyston ja oppineiden sisapiiriherjaa
Sivistynyt vittuilu on saanut alkunsa joskus 1700-luvulla, mutta expansio tapahtui vasta 1900-luvun aikana. Tama tyyppi on tavallaan edellisen jatke, mutta herja on useimmiten suoraa - vaikkakin joskus myos rivien valissa.
Sen ominaispiirteena on sisapiirisyys ja alykkyys. Sivistynyt tyyli on myos hillittya, eika aani korotu kuin lievasti - aanenpainot asettuvat vain eri paikoille tietyissa sanoissa ja lauseissa. "Haista paska" on aarimmaisen harvinainen ilmaisu sivistyneelle vittuilijalle.
Tassa tyypissa sanojen kaytto saattaa tosin olla aika brutaaliltakin kuulostavaa, mutta ilmaisu on oleellisinta. Korkeasti koulutetuissa ryhmissa tama tyyli on tyypillisimmillaan, etenkin humanististen tieteiden edustamissa ryhmissa ja ammattikunnissa. Ulkopuolinen on usein "taysin pihalla" kuullessaan tyylin aaripaita eli jonkin ammattikunnan hienostunutta sisapiirivittuilua.
Sivistynyt vittuilu on peraisin Englannin aatelisista ja koulutetuista. Se on parhaimmin edustettuna juuri kuninkaallisissa. Prinssi Charles on sisapiiritietojen mukaan perinteisen sivistyneen vittuilun puhtain tyyppiedustaja, kuten myos Ruotsin nykyinen kuningaspari. Kaikkein hienovaraisimmassa sivistyneen vittuilun tyylissa lahestytaan jo itseironiaa, jolloin pilkka osuu omaan nilkkaan.
6. Humoristinen vittuilu - kaiken kansan ajanvietetta
Humoristinen vittuilu on hauskaa ja harmitonta herjanheittoa.
Pahastikin saatetaan sanoa, mutta kaikki tietavat etta sita ei oikeasti tarkoiteta. Huumoriherjaan kuuluu nauru oleellisena osana. Humoristinen vittuilu levisi keskiajan jalkeen ympari Eurooppaa.
Huumorivittuilu kuuluu lahes kaikkiin kulttuureihin, mutta englantilainen pubiherja edustaa tata tyylia parhaiten.
Summa summarum
Tassa vittuilun historia paapiirteissaan. Lahestymistapana tassa
esityksessa olivat siis vittuilutyypit. Tohtori Arvid Swine (Oxford) antaa teoksessaan "Fuck Off and On" (TTGR Co., 1999) tarkemman kuvauksen tyyppien sisallosta, levinneisyydesta ja edustuksesta.
Alla on kuva vittuilun eri tyypeista, jotka ovat kehittyneet vuosisatojen kuluessa. Tyyppeja loytyy kuusi erilaista:
1. Perusvittuilu
2. Brutaali vittuilu
3. Hiljainen vittuilu
4. Rivien valista vittuilu
5. Sivistynyt vittuilu
6. Humoristinen vittuilu.
Seuraavaksi kuvailemme nama tyylit ja samalla selitamme niiden ominaisuudet, kehityksen ja levinneisyyden (paapainoalueet).
1. Perusvittuilu - herja puhtaimmillaan
Perusvittuilu on periaatteessa ollut aina olemassa, mutta sen paapaino ja ominaisuudet muuttuvat muun kulttuurin mukana. Se voidaan kuvailla yksinkertaisimmillaan sanapareilla "Haista paska","Haista vittu", "Ime munaa", "Veda kateen" jne. Se on luonteeltaan spontaania ja
nopeaa, seka vailla oivallusta ja tilannekomiikkaa. Perusvittuilu on tana paivana puhtaimmillaan Saksassa. Herja lahtee ajallaan tarkasti ja napakasti seka selkean vahvasti lausuttuna: "Shuss kurben" (Kuuntele) "Heiss mein arsen"
Perusvittuilu saa kussakin kansakunnassa eri painotuksia, mutta tassa tiivistelmassa emme mene pidemmaksi eli kansojen ja kulttuurien sisaisen vittuilukartan analysoinnissa.
2. Brutaali vittuilu - varhaisin herjaamisen muoto
Vittuilu on sita brutaalimpaa mita kauemmaksi historiassa mennaan.
Keskiajan kielenkaytto on esimerkiksi nykypaivan mittapuussa kehittymatonta yksiulotteista haistattelua ja solvaamista.
Kaupankaynti ja uskonnot ovat levittaneet herjaamisen muotoja kautta vuosisatojen. Brutaali vittuilu kuuluu tietysti jokaiseen kulttuuriin, mutta loytyy selkeimmin nykymaailmassa Pohjois-Afrikasta ja arabimaailmasta, etenkin Etela-Irakista. Vahvoja esiintymia on myos Etela-Euroopassa.
Brutaali vittuilu on raikeaa kielenkayttoa ja vailla mitaan kunnioitusta herjattavaa kohtaan. Siita puuttuu kaikki sivistyneen kaytoksen merkit ja raikeimmillaan se on huutamista vailla sisaltoa.
Brutaalin vittuilun on todettu periytyvan geneettisesti kaikkein helpoimmin. Ns. paskainen nauru liittyy tahan typpiin kiinteasti.
3. Hiljainen vittuilu - arktisen alueen selviytymiskeino
Hiljainen vittuilu on tavallaan edellisen vastakohta. Se ei itse asiassa ole varsinaista vittuilua, koska siita puuttuu solvaamisen hienojakoiset piirteet. Hiljainen vittuilu on alkujaan suomalaisugrilaista karun ja kylman jangan perimaa. Pitkien pimeiden talvien aikana kylmassaarktisessa Euroopassa asuvat yhteisot olivat tiiviita kommuuneja, joissa ihmiset asuivat samoissa ahtaissa tiloissa. Selviytyakseen arjesta he ovat kehittaneet hiljaisen vittuilun, joka aarimmillaan johtaa pitkiin mykkyyskausiin. Italialaisella huutamisella ja husseinmaisella brutaalilla herjalla nama kulttuurit olisivat kaatuneet jo vuosisatoja sitten.
Hiljainen vittuilu ja mykkyys ovat parhaiten esilla etelapohjalaisessa junttiyhteisossa. Tiukan paikan tullen ei muijalle paljoa sanota, eika myoskaan vihamiehelle, jota tuikataan puukolla ja vasta sitten sanotaan viimeinen herja.
4. Rivien valista vittuilu - alykasta sanailua parhaimmillaan
Rivien valista vittuilu on tyypiltaan alykkainta ja se on vanhempaa perua kuin alkujaan voisi luulla. Juuret ovat ajanlaskumme alussa. Rivien valista vittuilu onnistuu parhaiten jos herjaamisen kohde ei heti huomaa vittuilua, vaan havahtuu siihen myohemmin: "Jumalauta, sehan vittuili", tai "Vittuiliko se, vai mita se tarkoitti?"
Epaonnistuessaan tama tyyli on herjaajan kannalta turhaa, silla usein vittuilun kohde jaa autuaan tietamattomaksi siita etta hanelle on vittuiltu (ts. "kukaan ei huomaa"). Tama piirre tekee kuitenkin tasta tyylista haasteellisen - jopa taidetta. Kaksi rivien valista vittuilijaa saavat aikaan itselleen hyvaa viihdetta taidokkaalla piiloherjalla. Uhrin on myos vaikea vastata siihen, koska ei voi aina olla taysin varma onko han tullut herjatuksi vai ei.
Rivien valista vittuilun alkupera on paikannettu kristinuskon alkuhetkille ja Johannes Kastajaan. Han opetti Jeesukselle kuvakielen ja vertauksien kayton. Myos opetuslapset pitivat kansan keskuudessa aarimmaista hupia herjaamalla rivien valista kaikkia epailijoita ja hallitsijoita.
Tama vittuilutyyppi levisi muinaisen Rooman kautta pohjoista kohti ja saavutti Suomen vasta Ruotsin vallan aikana. Suomalaisia herjattiin vuosikymmenia ilman etta sita taalla havaittiin. Vasta 1800-luvun lopulla Suomen kansa paaosin havahtui karuun totuuteen: "Jumalauta pojat, meille on vittuiltu - ja kauan, eika me perkeleet olla huomattu mitaan - saatana".
Rivien valista vittuilu on nykyaan paaosin oppineiden ja alykkojen edustama laji. Euroopassa sita loytyy eniten Ranskasta ja Englannista.(Oxfordin yliopisto). Brittien pitkaaikainen paaministeri Margaret Thatcher oli taman lajin suuri taitaja ja levittaja. Ns. Thatcherimainen vittuilu levisi 80-luvulla valtion paamiesten keskuudessa laajalti. Thatcher hallitsi myos seuraavan tyylin, eli "Sivistyneen vittuilun".
5. Sivistynyt vittuilu - alymyston ja oppineiden sisapiiriherjaa
Sivistynyt vittuilu on saanut alkunsa joskus 1700-luvulla, mutta expansio tapahtui vasta 1900-luvun aikana. Tama tyyppi on tavallaan edellisen jatke, mutta herja on useimmiten suoraa - vaikkakin joskus myos rivien valissa.
Sen ominaispiirteena on sisapiirisyys ja alykkyys. Sivistynyt tyyli on myos hillittya, eika aani korotu kuin lievasti - aanenpainot asettuvat vain eri paikoille tietyissa sanoissa ja lauseissa. "Haista paska" on aarimmaisen harvinainen ilmaisu sivistyneelle vittuilijalle.
Tassa tyypissa sanojen kaytto saattaa tosin olla aika brutaaliltakin kuulostavaa, mutta ilmaisu on oleellisinta. Korkeasti koulutetuissa ryhmissa tama tyyli on tyypillisimmillaan, etenkin humanististen tieteiden edustamissa ryhmissa ja ammattikunnissa. Ulkopuolinen on usein "taysin pihalla" kuullessaan tyylin aaripaita eli jonkin ammattikunnan hienostunutta sisapiirivittuilua.
Sivistynyt vittuilu on peraisin Englannin aatelisista ja koulutetuista. Se on parhaimmin edustettuna juuri kuninkaallisissa. Prinssi Charles on sisapiiritietojen mukaan perinteisen sivistyneen vittuilun puhtain tyyppiedustaja, kuten myos Ruotsin nykyinen kuningaspari. Kaikkein hienovaraisimmassa sivistyneen vittuilun tyylissa lahestytaan jo itseironiaa, jolloin pilkka osuu omaan nilkkaan.
6. Humoristinen vittuilu - kaiken kansan ajanvietetta
Humoristinen vittuilu on hauskaa ja harmitonta herjanheittoa.
Pahastikin saatetaan sanoa, mutta kaikki tietavat etta sita ei oikeasti tarkoiteta. Huumoriherjaan kuuluu nauru oleellisena osana. Humoristinen vittuilu levisi keskiajan jalkeen ympari Eurooppaa.
Huumorivittuilu kuuluu lahes kaikkiin kulttuureihin, mutta englantilainen pubiherja edustaa tata tyylia parhaiten.
Summa summarum
Tassa vittuilun historia paapiirteissaan. Lahestymistapana tassa
esityksessa olivat siis vittuilutyypit. Tohtori Arvid Swine (Oxford) antaa teoksessaan "Fuck Off and On" (TTGR Co., 1999) tarkemman kuvauksen tyyppien sisallosta, levinneisyydesta ja edustuksesta.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.