okei. aloitetaan tämä vuodatus vaikka tästä: minua kiusattiin koulussa kolmannelta luokalta asti. kiusaaminen oli lähinnä tällaistä: jätettiin yksin, nälvittiin,puhuttiin paskaa,hakattiin yms.
kuudennen luokan puolessavälissä osa loppui,osa ei. vieläkin nälvittiin erikoisen pukeutumistyylin takia,ja jätettiin yksin.
tämä jätti minulle ikuiset jäljet,ja sen takia en pysty luottamaan ihmisiin samalla tavalla kun ennen. ja nyt olen menossa seiskaluokalle,ja pelkään sitä kuollakseni. en ole oppiaineissa niin erityisen hyvä,ja kokonaan uusi ilmapiiri,enkä luota kehenkään.
lisäksi,kotonakaan ei kaikki ole kohdallaan. äiti sanoo vihaavansa mua,ja se lyö. isäpuoli lyö, ja oikee isä tuskin muistaa mun olemassaoloa ollenkaan. veli pahoinpitelee pahemmin kun äiti ja isäpuoli: potkii retuttaa lyö huutaa....en tunne oloani missään turvalliseksi.
ainiin,on yksi johon luotan. kaverini (kutsutaan sitä nyt vaikka heidiksi). mennään samalle yläasteelle molemmat,ja pelkään menettäväni hänet..
en tunne missään oloani turvalliseksi. kotona,kaverilla,kaikkialla ahdistaa.
lisäksi en luota koulukuraattoreihin/psygologeihin. ne on kaikki kans täyspaskoja,jotka ei auta. kokemusta on.
pääsen syksyllä takaisin sairaalan psykiatrille juttelemaan,miten kestän sinne asti?
voidaanko 13 vuotiaalle antaa masennuslääkitys?
lisäksi elämäni on alkanut luistua vähän enemmän päihteitten puolelle....
olen viillellyt,mutta sitä en enää tee.
apua?
kuudennen luokan puolessavälissä osa loppui,osa ei. vieläkin nälvittiin erikoisen pukeutumistyylin takia,ja jätettiin yksin.
tämä jätti minulle ikuiset jäljet,ja sen takia en pysty luottamaan ihmisiin samalla tavalla kun ennen. ja nyt olen menossa seiskaluokalle,ja pelkään sitä kuollakseni. en ole oppiaineissa niin erityisen hyvä,ja kokonaan uusi ilmapiiri,enkä luota kehenkään.
lisäksi,kotonakaan ei kaikki ole kohdallaan. äiti sanoo vihaavansa mua,ja se lyö. isäpuoli lyö, ja oikee isä tuskin muistaa mun olemassaoloa ollenkaan. veli pahoinpitelee pahemmin kun äiti ja isäpuoli: potkii retuttaa lyö huutaa....en tunne oloani missään turvalliseksi.
ainiin,on yksi johon luotan. kaverini (kutsutaan sitä nyt vaikka heidiksi). mennään samalle yläasteelle molemmat,ja pelkään menettäväni hänet..
en tunne missään oloani turvalliseksi. kotona,kaverilla,kaikkialla ahdistaa.
lisäksi en luota koulukuraattoreihin/psygologeihin. ne on kaikki kans täyspaskoja,jotka ei auta. kokemusta on.
pääsen syksyllä takaisin sairaalan psykiatrille juttelemaan,miten kestän sinne asti?
voidaanko 13 vuotiaalle antaa masennuslääkitys?
lisäksi elämäni on alkanut luistua vähän enemmän päihteitten puolelle....
olen viillellyt,mutta sitä en enää tee.
apua?
Vastaukset 7
Vanhimmat
Ota yhteyttä lastensuojeluun siellä ne voisivat auttaa.
ota yhteys lasten suojeluun ei sun sitä pitäis kestää jos sun omat vanhemmat hakkaa! jos sulla tulee mustelmia siitä niin ainakin sulla on todisteet ja hyötyä on jos osaat itkeä. ook sä kovin kiintynyt sun perheeseen. voisit kato päästä parempaan perheeseen:) mut se on susta kiinni.
Ylä-aste eroaa ehkä hiukan ala-asteesta.
Vaikka sua oltaisiin kiusattu ennen niin muista että koulu on uusi ja samoin ihmiset.
Sä voit ihan rohkeasti tutustua muihinkin ihmisiin.
Kuulostaa ehkä äkilliselt mutta se kyllä onnistuu.
Kiusaamiseen puututaan kyllä.
Sen verran on mediassa puhuttu aihe.
Muista kuitenkin että kiusatuksi tuleminen ei ole varmaa eikä alkanut kiusaaminen ole jatkuvissa koko ajan.
Kuraattoreille ja psykiatreille puhuminen on ihan hyvästä.
Kyllä heiltä apua saa.
Vaikka huonoja kokemuksia olisi niin silti eivät kaikki huonoja ole.
Heille muuten saa sanoa suoraan jos tuntuu ettei joku lähestymis tapa toimi.
Uusi etsitään.
Ylä-asteiässä kiusaus on ehkä pahimmillaan, ja samalta ala-asteelta lähtevät päätyvät usein samalle ylä-asteelle-> kiusaus jatkuu.
Lisäksi tuosta avun hakemisesta... itseä kiusattiin myös ylä-asteella ja voin sanoa että avun hakemisen kynnys on joillekin todella korkea. Olen myös sitä mieltä, että suurin osa aikuisista ja psykologeista/kuraattoreista joiden pitäisi pystyä auttamaan, eivät osaa auttaa.
Ja eikö muuten ole tyhmää, että yleensä se kiusattu joutuu kärsimään lisää hakiessaan apua? Ehdotetaan uutta koulua ja ties mitä. Aina se toiminta kohdistuu kiusattuun. Oikeudenmukaisempaa olisi laittaa se kiusaaja toiseen kouluun. Menettäisi kaikki "kaverit" ja oppisipahan läksynsä.
hei, sinne ylä-asteelle kannattaa mennä aika luottavaisin mielin. Siel on kumminki porukka vähän kypsempää ku mitä ala-asteella, meilläpäin ei ainakaan erilaisesta pukeutumisesta kiusata.
Ja todellakin, tosta väkivallasta sun kannattais ilmottaa ihan oikeesti jollekki. Vaikka sille psykiatrille, tai kelle tahansa joka ottaa sut vakavasti.
13-vuotiaalle voidaan antaa masennuslääkitys, mut sen varaan ei kannata laskea. Koita ajatella positiivisesti, itelläni se oli vahva lääke masennukseen.
Hyviä jatkoja sulle.
"hei, sinne ylä-asteelle kannattaa mennä aika luottavaisin mielin. Siel on kumminki porukka vähän kypsempää ku mitä ala-asteella, meilläpäin ei ainakaan erilaisesta pukeutumisesta kiusata."
missä semmonen koulu sijaitsee?
ylä-aste jossa minä olin oli kaukana kypsästä porukasta.
keksivät minusta vaikka mitä juoruja kuten että olisin lesbo ja olisin nurkan takana jonkun tytön kaa harrastamassa seksiä O_o
että tällästä itä-suomessa.
Joo, täälläkin ylä-aste oli ihan paskaa, kaikki yritti olla vitun koviksia, paitsi yks ihan helvetin outo porukka johon itsekin kuuluin. Ketään meistä ei kiusattu eikä välitetty koviksista, oltiin itsemmelaisia. Ja jos joku tuli aukomaankin päätään (yleensä ihan tyhmästä jutusta) niin kaikki porukassa vaan repes nauramaan. Olihan ne ihan kivoja aikoja, usein mietin että ylä-aste oli kuin pimeä huone, jossa kulkee yksinäinen sininen valonkaje, se meidän porukka! :D
Ja Itä-Suomessa tämäkin :P