Höyrysulkujen käyttö on niin luutunut jopa vanhempien rakentajien mieliin, niin että mitään muuta rakennustapaa ei tunneta. Toisaalta myös markkinavoimat, siis rakennusaineteollisuus on ohjannut pientalojen suunnittelua ja rakentamista. Varsinkin 70/80 luvuilla tehtiin älyttömiä rintamamiestalojen remontteja, samoin väärin eristettyjä pientaloja.
Kun suunnittelin perheellemme pientalon 1987 höyrysuluttomuus oli todellinen kummajainen. Rakennustarvikekauppiaat vittuilivat kun kerroin miten torppa tehdään ilman muoveja, mutta kas kummaa 1990 he myivät jo selluvillaa. Höyrysuluton puurungolla oleva talo on helppo tehdä ei siinä mitään ihmeellistä ole. Tässä talomme rakenteet:
Seinä: tiilivuori - 20mm ilmarako - 24mm Runkoleijona - 150X50 runkotolppa - 24mm kuitulevy - huokoinen tapetti.
Seinät puhallettiin D=100mm tuulensuojalevyn reijistä paineella selluvillaa täyteen. Valumia ei synnyt, koska villa pakattiin paineella ja karheat kuitulevyt olivat molemmin puolin koteloa.
Lattia: eristetty peruslaatta - 150mm tervapahviraina - 100X22 lauta K=600 lyöntiruuveilla lattaan kiinni - 100X50 juoksut lattiaruoteiksi K=600, samalla oiottiin pohja - 22mm lattialastulevy - askelvaimennuslevy Perstorpin lattialaminaatti. Ennen lastulevyjen kiinnitystä juoksujen välit täytettiin selluvillalla.
Yläpohja: 12mm huokoinen kattolevy - ruodelaudat 100X22 K=300 - oksamassapahvi - puhallettu selluvilla ~300mm
Kosteat tilat: muurattu punainen tiili kantillaan - oikaisu Parmulla - sivelty kosteuseriste vain veden puolelle - laatat
Rakennusala 200m², asuinpinta-ala 154m², koneellinen poisto kahdella säädettävällä huipparilla, korvausilma verhokoteloiden alta yläpohjasta. Missään ei ole pienitäkään hometta, talo on täysin kuiva ja hengittävä joka on mittauksilla ja pistokokeilla todettu 15 asumisvuoden jälkeen.
Kun suunnittelin perheellemme pientalon 1987 höyrysuluttomuus oli todellinen kummajainen. Rakennustarvikekauppiaat vittuilivat kun kerroin miten torppa tehdään ilman muoveja, mutta kas kummaa 1990 he myivät jo selluvillaa. Höyrysuluton puurungolla oleva talo on helppo tehdä ei siinä mitään ihmeellistä ole. Tässä talomme rakenteet:
Seinä: tiilivuori - 20mm ilmarako - 24mm Runkoleijona - 150X50 runkotolppa - 24mm kuitulevy - huokoinen tapetti.
Seinät puhallettiin D=100mm tuulensuojalevyn reijistä paineella selluvillaa täyteen. Valumia ei synnyt, koska villa pakattiin paineella ja karheat kuitulevyt olivat molemmin puolin koteloa.
Lattia: eristetty peruslaatta - 150mm tervapahviraina - 100X22 lauta K=600 lyöntiruuveilla lattaan kiinni - 100X50 juoksut lattiaruoteiksi K=600, samalla oiottiin pohja - 22mm lattialastulevy - askelvaimennuslevy Perstorpin lattialaminaatti. Ennen lastulevyjen kiinnitystä juoksujen välit täytettiin selluvillalla.
Yläpohja: 12mm huokoinen kattolevy - ruodelaudat 100X22 K=300 - oksamassapahvi - puhallettu selluvilla ~300mm
Kosteat tilat: muurattu punainen tiili kantillaan - oikaisu Parmulla - sivelty kosteuseriste vain veden puolelle - laatat
Rakennusala 200m², asuinpinta-ala 154m², koneellinen poisto kahdella säädettävällä huipparilla, korvausilma verhokoteloiden alta yläpohjasta. Missään ei ole pienitäkään hometta, talo on täysin kuiva ja hengittävä joka on mittauksilla ja pistokokeilla todettu 15 asumisvuoden jälkeen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Miten tuo lattia, sielää on kuitenkin kylmä tiivis kerros, siis betonilaatta? Kylmä sikäli kun on päällä vielä eristettä.
Uskon kyllä että tuo seinärakenne on asiallinen kun on oikeaa villaa käytetty, mutta lattian tekisin mieluummin yksilaattaisena.
Meillä on -89 Vaajatalo (Enso Gutseitin tehtaalta) höyrysulkuinen, puurunkoinen tiiliverhottu talo. Huippuimuri. Purin juuri seinän ikkunan alta oven asennuksen takia, yllätyin kuinka hyväkuntoinen puurunko oli - aluspuuta myöten täysin kirkas!
Onhan noissa höyrynsulkurakenteissa riskejä, mitä tulee asennusvirheisiin.
Lattialevyn alla on noin 125mm selluvilla ja peruslaatta oli eristetty styroksilla. Lattiarakenne: tiivistetty sora - 50mm styrox muovi - 50..70mm betoni verkko - tervapahviraina - 22X100 lauta - 50X100 kantillaan lautojen päällä - 22mm lattialastulevy - parketti. Betonilaatasta lattialastulevyyn koko tila täytettiin selluvillalla aivan kuten rossipohjassa. Seinä meni lattian kanssa noin 150mm ristiin joten mitään vetoa ei tullut mistään nurkista.
Mutta viitisen vuotta asuin talossa joka oli höyrysuluton ja eristeenä oli pääosin mineraalivillaa. Saunaosaston eristeenä oli purua. Rak. 1970.
Minkäänlaisia rakennustavan aiheuttamia kosteusongelmia ei ollut ja talo kulutti kokoisekseen jopa vähän lämmitysenergiaa.