Kaatuuko myös suomalaisia pankkeja, veikkaisin että danske ja nordea ovat "suomalaisista" pankeista vaaravyöhykkeellä. Nordealla on baltia riskiä.
Mitä pankin kaatuminen merkitsee sen asiakkaalle? Velallinen joutuu maksamaan velkansa kuukauden kuluessa pois, säästäjä menettää yli 50te varansa.
Kova paikka velalliselle, jos ja kun kaatumisia alkaa tapahtua pankkisektorilla. Velallisen on vaikea saada kohtuullista lainasopimusta toisista pankeista, maksaakseen kaatuneessa pankissa olevan velan pois, jos yleensäkään saa enään velkaa, vaan kämpät menee vasaran alle huutokauppaan.
http://www.kauppalehti.fi/5/i/talous/uutiset/etusivu/uutinen.jsp?oid=2009/07/23824&sort=false
Mitä pankin kaatuminen merkitsee sen asiakkaalle? Velallinen joutuu maksamaan velkansa kuukauden kuluessa pois, säästäjä menettää yli 50te varansa.
Kova paikka velalliselle, jos ja kun kaatumisia alkaa tapahtua pankkisektorilla. Velallisen on vaikea saada kohtuullista lainasopimusta toisista pankeista, maksaakseen kaatuneessa pankissa olevan velan pois, jos yleensäkään saa enään velkaa, vaan kämpät menee vasaran alle huutokauppaan.
http://www.kauppalehti.fi/5/i/talous/uutiset/etusivu/uutinen.jsp?oid=2009/07/23824&sort=false
Vastaukset 22
Vanhimmat
Ei kaadu. Esimerkiksi Nordean baltia-riski on aika minimaalinen...
Helpottiko?
totuus paljastuu vasta kun pankilla on löysät housuissa, Kyllä noista 300 miljardin tappioista riittää suomellekin. Ja kun luottotappioita tulee suomestakin asunto/yritysveloista, jotka ovat nyt jo hurjassa kasvussa.
ttp://www.arvopaperi.fi/uutisarkisto/article305565.ece
http://www.arvopaperi.fi/uutisarkisto/article305565.ece
Käsittääkseni kyllä asunto- sen paremmin kuin yritysvelatkaan eivät ole "nyt jo hurjassa kasvussa". Yritysveloista en tiedä, sieltä voi tappioita tulla toki reilustikin, mutta ainakin asuntoveloissa on se hyvä puoli, että vakuudet ovat kunnossa. Eivät siis kaadu pankkien niskaan, ellei asuntojen hinta romahda todella reilusti - mitä se ei näillä näkymin tee...
Parin vuoden päästä harva edes muistaa koko "lamaa". :)
kolmanneksen kasvu riskiluotoissa. Aika paljon.
http://www.taloussanomat.fi/rahoitus/2009/04/29/pankki-epailee-jo-yritysten-lainanmaksukykya/200910929/12
Ja nythän se vasta alkaa kasvu luottotappioissa kun reaalitalous alkaa ottaa iskuja.
http://www.kauppalehti.fi/5/i/talous/uutiset/etusivu/uutinen.jsp?oid=2009/06/23444&ext=rss
"Mikäli pahimmat skenaariot toteutuvat, meillä on 2010-11 edessä isot luottotappiot, jotka tietysti aiheuttavat edelleen painetta omaan kulukehitykseemme."
Eli rotta kyllä kansa muistaa tämän laman 2011, kun se on tod. näköisesti juuri pahimmillaan suomessa.
"Karhinen arvioi, että asiakasyrityksetkään eivät ole ohittaneet laman pahinta vaihetta.
- Tämän toimialan kannalta ei ole oleellista se, kuinka paljon kansantuote supistuu, vaan se kuinka korkea on työttömyysaste.
- Pelonsekaisin tuntein seuraan miten työttömyys kehittyy, selättääkö kasvava työttömyys kuluttajien luottamuksen?"
Pelkoa persiissä jo pankeilla!
http://www.kauppalehti.fi/5/i/talous/uutiset/etusivu/uutinen.jsp?oid=2009/06/23444&ext=rss
1. Riskiluottoja on edelleen vähän, vaikka kasvua olisikin kolmannes
2. Lainojen määrä (josta puhuit) ei ole edelleenkään kasvanut, vaan vanhoja lainoja on muuttunut riskilainoiksi.
Pankit hirveän harvoin tahallaan antavat ns. riskilainoja - ellei korko sitten ole sen mukainen. Silloin kyseessä on hallittu riski, kuten lainoituksessa aina tietysti...
Pankit tietysti ovat kovasti sitä mieltä, että luottotappiot uhkaavat. Muilta sektoreilta on kuultu pääasiassa hyviä uutisia viime kuukausina... Katsotaan, sittenhän se selviää. :)
1. Mutta kun kasvuvauhti vaan kiihtyy, niin se oli 90-luvulla, äkkiä paskalainoja on kassakaapit pullollaan pankeilla.
2. Ja sekö poistaa ongelman, paska on paska vaikka olisi vanhaa.
Mitenhän minä en ole kuullut noita hyviä uutisia? Vaikka olen konsulttina raskaalla konepajasektorilla töissä. Siellä meno on todella huolesttuttavaa, hiki hatussa koulutetaan kiinan ja intian poikia suunniteluun ja ostotoimintaan sitä silmällä pitäen että vaativatkin koneiden valmistus voidaan siirtää Kiinaan ja intiaan. Tähän asti näissä maissa on vasta tehty vaatimattomia koneiden osia, nyt uhkaa suomea että vaativakin koneenrakennus siirtyy näihin maihin.
Suomessa pitäisi äkkiä saada kustannustaso alas että kilpailukyky säilyy, tähän auttaa nopeimiten kun asumisen ja ruuan hinta saadaan pikaisesti alas jolloin palkkojen alennus voidaan totetuttaa ilamn suurempia vahinkoja kansan ostovoimaan.
Elvytyksessä pitäisi ehdottomasti välttää sitä että korkeaa hintatasoa pidetään yllä, sillä tämä osuun omaan nilkkaan pitkällä tähtäimellä, vaan elvytys pitää suunnata laadukkaiden ja halpojen vuokra-asuntojen tuotantoon pk-seudulla, sekä teiden ja tietoliikenneyhteyksien kehittämiseen ja tuotekehityksen tukemiseen.
"1. Riskiluottoja on edelleen vähän, vaikka kasvua olisikin kolmannes
2. Lainojen määrä (josta puhuit) ei ole edelleenkään kasvanut, vaan vanhoja lainoja on muuttunut riskilainoiksi.
Pankit hirveän harvoin tahallaan antavat ns. riskilainoja - ellei korko sitten ole sen mukainen. Silloin kyseessä on hallittu riski, kuten lainoituksessa aina tietysti...
Pankit tietysti ovat kovasti sitä mieltä, että luottotappiot uhkaavat. Muilta sektoreilta on kuultu pääasiassa hyviä uutisia viime kuukausina... Katsotaan, sittenhän se selviää. :)"
Itsellä ei ollu kyllä latiakaan lainaa edellisessä lamassa, mutta eikö silloinkin kaatuneiden pankkien velat vain siirtyneet sen kummempia kommervenkkejä toiseen pankkiin.
Olihan mulla opintolainaa... ja se siirtyi pankista toiseen, ilman että tarvi neuvotella yhtään mitään.
voi olla osittain. Tuskinpa mikään pankki ilman hyvitystä ottaa taseeseensa lainoja joissa, velkapääoma on suurempi, kuin vakuudet. Tuo tilanne on hyvin todennäköinen osalla lainanottajista tuossa tilanteessa aivan kuten Jenkeissäkin nyt. Lama ei ole vielä alkanutkaan, eikä sitä todellakaan unohdeta vuodessa parissa vaan parissakymmenessä vuodessa ;)
Pankkien kaatuessa muut pankit ottivat itselleen lanat ehtoja muuttamatta. Maksukyvyttömien lanat meni perustettuun roskapankkiin, josta ne hiljalleen nollailtiin pois.
No jos Nordeaan ja Sampoon ei enää voi säästäjä luottaa, niin mihin sitten voi? Olisko FIM parempi? Sieltä saa 1,65 % korkoa säästötilille ja alle 50 000 euron säästöt on sielläkin valtion takaamat niin kuin pankeissakin.
säästöistä puolison vastusteluista huolimatta, saman teen tässä kuussa isän rahoille. Lokeroon menee nekin, asia on jo sovittu. En juuri nyt luota mihinkään rahalaitokseen, enkäpä juuri yirtysten osakkeisiinkaan, asuntojen hinnathan ovat edelleen huipussa, joten ainoa vaihtoehto kun kultaa en halunnut ostaa oli käteiseksi vaihto. Olen kyllä miettinyt epäilevätkö rahanpesusta sitten, kun taas joskus olen laittamassa rahoja takaisin tilille. Hankalaa tämä on kun kyseessä on kuitenkin iso määrä rahaa, mutta minkäs teet.
nostin kaikki pois pankista, mutta säilytin nostokuitit mikälis joskus vien takaisin etteivät epäile rahanpesusta.
Vai että "velallinen joutuu maksamaan velkansa kuukauden kuluesssa pois"? Älä viitsi. Toki rajatapauksilla eli niillä, joilla kassavirta ei riitä edes korkoihin ja vakuudet ovat tapissa, voi olla konkurssitilanteessa ongelmia, mutta miksi kannattavaa ja vakaatia businesta pitäisi konkurssitilanteessa ryhtyä ehdoin tahdoin tappamaan. Ja luepa huviksesi mitä lainasopimuksessi lukee lainan irtisanomisesta (jos nyt olet pystynyt pankin kanssa lainasopimusta saamaan aikaan).
Pankin mennessä konkkaan kaikki lainasopimukset raukeavat, jos et maksa kk kuluessa menee kämppä vasaran alle. Toki voit toisesta pankista ottaa lainan jos saat ja maksaa konkkaan menneen pankin lainan pois.
Mutta pääpointti on että kun pankki menee konkkaan kaikki lainasopimukset raukeavat.
Suomessa on tapana sosialisoida tappiot, voitot tietysti on yksityisiä.
Luetaanpa uutta konkurssilakia (vuodelta 2004). Sen luvun 17 ensimmäinen pykälä kuuluu:
"Omaisuuden hoito
Konkurssipesään kuuluvaa omaisuutta on hoidettava huolellisesti ja tarkoituksenmukaisella tavalla."
Kolmannen pykälän ensimmäinen momentti kuuluu
" 3 §
Yleiset säännökset omaisuuden myynnistä
Konkurssipesän on muutettava rahaksi pesään kuuluva omaisuus pesän kannalta edullisimmalla tavalla niin, että siitä saadaan mahdollisimman hyvä myyntitulos.
Asuntolainojen irtisanominen ja panttien myyminen ei varmasti nykymaailmassa täytä tätä ehtoa, jos muuli on maksanut lyhennyksensä ja korkonsa ajallaan. Tänä päivänä konkkaan menneen pankin asuntolainasalkun muuttamisessa rahaksi asianmukainen menettely on antaa toimeksianto tunnetulle investointipankille, joka myy lainaportfolion eniten tarjoavalle. Ja muulin kannalta ehdot eivät (ainakaan lyhyellä tähtäimellä) muutu mihinkään. Muunlaisesta menettelystä pesänselvittäjä joutuu itse rosikseen korvausvelvollisena. Toki investointipankki saattaa haluta siivota portfoliota ennen sen kauppaamista eli muutenkin pankin eräännytettävissä olevat lainat saattavat toisiaan päätyä eräännytettäviksi ja edelleen ulosottoon, mutta ennen kuin kämppä on vasaran alla, niin nykylakien mukaan on kulunut ennemminki kaksi vuotta kuin yksi kuukausi.
no varmasti muuttuu lainaehdot, vai meinaakko että kukaan pankki maan huonossa taloudellisessa tilanteessa ottaa lainoja samoilla ehdoilla kun huippusuhdanteessa on myönnetty.
Kyllä asia on niin jos joku pankki ostaa lainat haluaa se hyötyä niistä eli ostaa ne halvalla, se merkitsee sitä että lainaehdot muuttuu radikaalisti huonommaksi ja aikaa siihen ei mene montaa kuukautta.
Mitenkäs se ostaja (joka siis ei ole konkurssissa tai selvitystilassa) tuosta vaan pääsee ehtoja muuttamaan?
Edelleen en ymmärrä logiikkaasi: ensin joku saa omaisuutta halvalla ja tämä on edelleen syy, miksi omaisuuden tuottoa pitäisi kasvattaa aiemmin hyvänä pidetystä. Eikös tämä mene juuri päinvastoin? Kun ostan auton halvalla, minulla on varaa ostaa enemmän bensaa.
Ja kannattaa unohtaa tämä suomalainen nollasummapeli. Porfolion ostaja ei ole mikään suomalainen vaihtoehto, vaan jokin ulkomailta tulija, joka saattaa maksaa portfolion markkina-arvon päälle ns. strategista preemiota, kun se saa kertakaupalla merkittävän markkinaosuuden Suomesta.
Suomalaiset asuntolainakannat ovat kuitenkin pikkurahoja niihin mortgage-portfolioihin verrattuna, joita muualla maailmassa on kuluneen vuoden aikana siirrelty. Ja kertokaa esimerkki maailmalta, jossa jonkun pankin asuntolainaportfolio olisi konkurssin jälkeen systemaattisesti eräännytetty tai edes ehtoja merkittävästi huononnettu. Ainakin Yhdysvalloissa mortage-korot ovat kuluneen vuoden aikana laskeneet selvästi.