Sydämeni täynnä sanoja,
liian paljon kosketuksia käsilläni kantaa.
Surun suuret juuret,
kertovat tarinoita keskenään.
Kaktuskaan ei eläisi
vuotta ilman vettä
ja minun täytyy.
Lähtisin, mutten voi
vaikka tiedän:
jonain päivänä kuolen kylmyyteen.
liian paljon kosketuksia käsilläni kantaa.
Surun suuret juuret,
kertovat tarinoita keskenään.
Kaktuskaan ei eläisi
vuotta ilman vettä
ja minun täytyy.
Lähtisin, mutten voi
vaikka tiedän:
jonain päivänä kuolen kylmyyteen.
Vastaukset 1
Vanhimmat
tästä puhuttelevasta runostasi.
Kylmyys on ikävä seuralainen.
Lämpöisempiä päiviä Sinulle...