Näillä hengentieteellisillä eväillä steinerkoulu katsoo kykenevänsä antamaan riittävää opetusta yhdeksän ensimmäistä kouluvuotta.
SNELLMAN-KORKEAKOULUN STEINERPEDAGOGISEN
OPINTOSUUNNAN LUOKANOPETTAJAOPINTOJEN
OHEISKIRJALLISUUS JA OPPISISÄLLÖT
Luokanopettajaopinnot
OPINTOIHIN LIITTYVÄÄ KIRJALLISUUTTA
Akateemisesta opiskelusta, J.V. Snellman
Sivistys aikuiskasvatuksessa, R. Huhmarniemi – S.Skinnari
Filosofi an historia, J.E. Salomaa
Vapauden fi losofi a, R. Steiner
Länsimaisen fi losofi an historia huipulta huipulle Sokrateesta Marxiin,
E. Saarinen
Mitä on fi losofi a? K.E. Turunen, R.Wilenius, E. Paakkola
Uuden kulttuurin näköaloja, R. Wilenius
Kasvatusalan klassikko / valinnainen kirja
Platonista transmodernismiin, Huhmarniemi, Skinnari, Tähtinen
Antroposofi sen hengentieteen fi losofi set perusteet, R. Wilenius
Minä – Ihminen / Antroposofi sen hengentieteen perusteita, A. Ingervo
Ajattelun käytännöllisestä kehittämisestä, R. Steiner
Johdatus henkiseen tiedostamiseen, R. Steiner
Steinerkoulun keskeisiä piirteitä, M. Dahlström
The Curriculum of The First Waldorf School, C.v. Heydebrand
Steinerkoulujen opetussuunnitelmat Esiopetuksen valtakunnalliset
opetussuunnitelman perusteet
Towards Creative Teaching
Pädagogischer Auftrag und Unterrichtsziele einer Freien Waldorfschule,
T. Richter
Yleinen ihmisoppi, R. Steiner Opettamisen taito, R. Steiner Lapsen kasvatus
hengentieteen kannalta, R. Steiner
Ihmisyyteen heräämisen kolme vaihetta lapsuudessa, R. Steiner
Discussions with Teachers, R. Steiner
Insyn i Waldorf-skolan, F. Carlgren-A. Klingborg Pedagogiikka ja taide, R.
Steiner Steinerpedagoginen ihmiskuva ja kasvatuskäytäntö luokilla 1–4,
S. Skinnari
Kirjoittamisen ja lukemisen opetus steinerkoulussa, U. Ahmavaara
Lapsen kasvu ja kasvatus, F. Edmunds
Leikin vakavuudesta, H. Hahn
Lastenlääkärin vastaanotolla, W. Goebel, M. Glöckler
264
Tasapainoinen kasvu ja kasvatus, R. Steiner
Lapsuuden kehitysvaiheet, B. Lievegoed
Murrosikä – kasvu vapauteen, J. Sleigh
Kuningasvuosi – Näkökulma koulukypsyyteen, M. Sevåg Vestly
Encountering The Self, H. Koepke
Seitsemänvuotias lapsi? koulukypsyys, H. Koepke
Das Zwölfte Lebensjahr, H. Koepke
Anna lapsen leikkiä, T. Jantunen, P. Rönnberg
Pienen lapsen ympäristöstä, M. Holttinen
Elämänkaaripsykologia, T. Dunderfelt
Henkilökemia, T. Dunderfelt
Temperamentit, K. Virkkunen
Teaching Mathematics, R. Wolkinson
The Physical Sciences I ja II
Matematiikan maastossa, K. Virkkunen
Att fi nna ett spår, Bengt Ulin
Naturphänomene erlebend verstehen, P. Buck, M.v. Mackensen
Vom Formenzeichen zur Geometrie der Mittelstufe, A. Bernhard
Geometrie für siebte und achte Klasse an Waldorfschulen, A. Bernhard
Algebra, für siebte und achte Klasse an Waldorfschulen, A. Bernhard
Der Mathematikunterricht in der sechsten Klasse an Waldorfschulen, E.
Schubert
Die Einführung der Algebra aus der Wirtschaftskunde, E. Schubert
Himmelskunde, Materialen für den Himmelskundeunterricht der 7. Klasse, L.
Bisterbosh
Movement and Rhytms of the Stars, A guide to naked-eye observation of Sun,
Moon and planets, J. Schultz
Feuer-Kalk_Metalle und Stärke, Eiweiss, Zucker, Fett, Einführende
Unterrichtsgebiete aus Phänomenologischem Ansatz für die Chemiepochen der
7. und 8. Klasse ? mit Versuchsbeschreibungen, M.v. Mackensen
Klang, Helligkeit und Wärme. Phänomenologischer Physikunterricht,
entwickelt aus Praxis und Theorie der Waldorfschule, M.v. Mackensen
Liten guide för matematiska problemlösare, B. Ulin
Rechenunterricht und der Waldorfschul-Plan, H.v. Baravelle
Arbeitsmaterial für für denKlassenlehrer zur Unterrichtgestantund der 1. bis
8. Klasse, H.v. Baravelle
Tekniikka ja ihmisen elimistö, F. Julius
Stoffeswelt und Menschenbildung, Teil I, chemie an einfachen Phänomenen
dargestellt, F. Julius
Darstellende Geometrie / Geometrie als Sprache der Formen, H.v. Baravelle
Lebendinges Denken durch Geometrie, Wyss, Bühler, Liechti, Perrin
Das Tier, Poppelbaum
Maailmassa olemisen taide, J. Pallasmaa
265
Kasvin muodonmuutos, J.W. Goethe
Elämänyhteyksiä, J. Bockemuhl
Miten elävä kuvallisuus vaikuttaa elämänkulussa, J. Smith
Die Pfl anze als Lichtsinneorgan der Erde, G. Grohmann
Kasvit sielunelämän kuvina, E-M. Kranish
New Eyes for Plants, M. Coloquhoun, A. Ewald
Muodosta minuuteen, M. Dahlström
Muotopiirustus, K. Virkkunen Musiikinopetus steinerkoulussa, J. Schriefer
Värien olemus, R. Steiner
Goethen värioppi
Nykysuomen sanakirja, O. Ikola
Runoja ja loruja, Opetusmateriaali 1/ 1995
Äidinkielen käsikirja
Suomen kansan sananlaskuja
Suomen kansan arvoituksia
Sadut ja satukuvat, K. Virkkunen
Sprache in der Schule, C. Schlezak-Schindler
Teaching history, C. Lindenberg
Kansojen historia, Grimberg
Muinaisen Egyptin kulttuuri, R. Holthoer
Tarujen Hellas, G. Schwab
Antiikin tarinat
Kuuluisien miesten elämäkertoja, Plutarkhos
Jokamiehen maailmanhistoria, Estlander, Hietakari
Otavan suuri maailmanhis
Steineropen opinnot
15
552
Vastaukset
- Minä vain
Mitä kirjoja OKL:ssa luetaan?
- vierailija
....jos te luulette että luokanopettajaksi/opettajaksi tullaan lukemalla kirjoja....
oli sitten kysymys vaihtoehto/steinerkoulusta tai peruskoulusta!!!
Taustatietoa on hyvä hankkia ns.kasvatuskirjallisuudesta; tietoa oppimisesta, opettamisesta, lapsen ja nuoren kehitysvaiheista, kodin ja koulun yhteistyöstä ja tietenkin eri aineiden aineopintoja ja ainedidaktiikkaa tulee opiskella ...
MUTTA opettajaksi kasvetaan käytännön kokemuksen kautta! Vasta opetustyötä jo tehneenä osaa löytää itselleen relevanttia kirjallisuutta joka tukee omaa ammatillista pätevyyttä.
Tämän päivän lasten ja nuorten kanssa pärjää parhaiten monipuolinen, tasapainoinen ja itsensä kanssa hyvin toimeen tuleva aikuinen.
Tietomäärä ei korvaa laatua!! - Saku_81
vierailija kirjoitti:
....jos te luulette että luokanopettajaksi/opettajaksi tullaan lukemalla kirjoja....
oli sitten kysymys vaihtoehto/steinerkoulusta tai peruskoulusta!!!
Taustatietoa on hyvä hankkia ns.kasvatuskirjallisuudesta; tietoa oppimisesta, opettamisesta, lapsen ja nuoren kehitysvaiheista, kodin ja koulun yhteistyöstä ja tietenkin eri aineiden aineopintoja ja ainedidaktiikkaa tulee opiskella ...
MUTTA opettajaksi kasvetaan käytännön kokemuksen kautta! Vasta opetustyötä jo tehneenä osaa löytää itselleen relevanttia kirjallisuutta joka tukee omaa ammatillista pätevyyttä.
Tämän päivän lasten ja nuorten kanssa pärjää parhaiten monipuolinen, tasapainoinen ja itsensä kanssa hyvin toimeen tuleva aikuinen.
Tietomäärä ei korvaa laatua!!Niin, no onhan Snellussa enemmän käytännön harjoittelua vaikka kirjat ovatkin bullshittiä...
- kokemuksesta puhun
Saku_81 kirjoitti:
Niin, no onhan Snellussa enemmän käytännön harjoittelua vaikka kirjat ovatkin bullshittiä...
ainakin aineenopepuolella. eipä juuri lueta yhtään mitään, joskus on tentti mutta kysymyksiin vastataan rasti ruutuun -menetelmällä. enimmäkseen tehdään vaan ryhmätöitä jostain diipadaapa -aiheesta ja opetellaan käyttämään havaintovälineitä. suomalainen opettajankoulutus muistuttaa armeijaa. idioottikin siitä selviää, jos on valmis kestämään henkistä nöyryytystä.
- järjen ääni
kokemuksesta puhun kirjoitti:
ainakin aineenopepuolella. eipä juuri lueta yhtään mitään, joskus on tentti mutta kysymyksiin vastataan rasti ruutuun -menetelmällä. enimmäkseen tehdään vaan ryhmätöitä jostain diipadaapa -aiheesta ja opetellaan käyttämään havaintovälineitä. suomalainen opettajankoulutus muistuttaa armeijaa. idioottikin siitä selviää, jos on valmis kestämään henkistä nöyryytystä.
OKL on oikea yliopisto, ei ehkä kaikkein vaikein linja, mutta joka tapauksessa täyttää tietyt standardit. Snellu on lähinnä antroposofinen kansanopisto, johon pääsee sisälle jos vain silmät liikkuu päässä. Hakijamäärät eivät tosiaankaan päätä huimaa. Aika kuvaavaa on, että todella moni Snelluun päässyt jättää paikan ottamatta vastaan. Oikean kasvatustieteen sijaan keskitytään antroiluun, kuten kirjalistasta huomaa. Pari Snellun gradua lukaisin, ja voi pyhä jysäys mitä henkimaailman tekstiä. Reaalimaailman kanssa opinnäytetöillä ei ollut mitään tekemistä, ja tieteen tunnusmerkkien täyttymisestä olisi turha edes puhua...
OKL ei ole tosiaankaan kaikkein helpoin paikka päästä opiskelemaan. Joten arvostan, jos joku sinne pääsee. Snelluun pääsee siinä missä muihinkin kansanopistoihin, ero on lähinnä se, että Snellussa opetus on käsittämätöntä huuhaata verrattuna edes perus kansanopistoon... - HanttuHattara
järjen ääni kirjoitti:
OKL on oikea yliopisto, ei ehkä kaikkein vaikein linja, mutta joka tapauksessa täyttää tietyt standardit. Snellu on lähinnä antroposofinen kansanopisto, johon pääsee sisälle jos vain silmät liikkuu päässä. Hakijamäärät eivät tosiaankaan päätä huimaa. Aika kuvaavaa on, että todella moni Snelluun päässyt jättää paikan ottamatta vastaan. Oikean kasvatustieteen sijaan keskitytään antroiluun, kuten kirjalistasta huomaa. Pari Snellun gradua lukaisin, ja voi pyhä jysäys mitä henkimaailman tekstiä. Reaalimaailman kanssa opinnäytetöillä ei ollut mitään tekemistä, ja tieteen tunnusmerkkien täyttymisestä olisi turha edes puhua...
OKL ei ole tosiaankaan kaikkein helpoin paikka päästä opiskelemaan. Joten arvostan, jos joku sinne pääsee. Snelluun pääsee siinä missä muihinkin kansanopistoihin, ero on lähinnä se, että Snellussa opetus on käsittämätöntä huuhaata verrattuna edes perus kansanopistoon...Miksi oletat, että hakijamäärät kertovat yhtään mitään sen enempää OKL:n kuin Snellman-korkeakoulunkaan tasosta? Onko periaatteenasi, että suositumpi tarkoittaa automaattisesti parempaa? Tiedän, että ainakin parina vuotena Snellmanin opettajakoulutukseen on otettu huomattavasti vähemmän hakijoita sisään kuin mitä sinne ollaan valmiit ottamaan, vaikka hakijoita on ollut enemmänkin. Syynä on luonnollisesti se, ettei alalle selkeästi soveltumattomia oteta sisään. En tiedä miksi viestistä toiseen jaksat jauhaa tuota "kunhan silmät liikkuu päässä" -juttuasi. Nauratti aluksi, enää ei. Ja koska iänkaikkisesti jaksat muistuttaa 2 lukemastasi gradusta, niin teepä uroteko ja lue enemmänkin, että saat hieman laajemman näkökannan mustamaalauksellesi.
- Koulun käynyt
HanttuHattara kirjoitti:
Miksi oletat, että hakijamäärät kertovat yhtään mitään sen enempää OKL:n kuin Snellman-korkeakoulunkaan tasosta? Onko periaatteenasi, että suositumpi tarkoittaa automaattisesti parempaa? Tiedän, että ainakin parina vuotena Snellmanin opettajakoulutukseen on otettu huomattavasti vähemmän hakijoita sisään kuin mitä sinne ollaan valmiit ottamaan, vaikka hakijoita on ollut enemmänkin. Syynä on luonnollisesti se, ettei alalle selkeästi soveltumattomia oteta sisään. En tiedä miksi viestistä toiseen jaksat jauhaa tuota "kunhan silmät liikkuu päässä" -juttuasi. Nauratti aluksi, enää ei. Ja koska iänkaikkisesti jaksat muistuttaa 2 lukemastasi gradusta, niin teepä uroteko ja lue enemmänkin, että saat hieman laajemman näkökannan mustamaalauksellesi.
Oma opettajani oli käynyt Snellman -korkeakoulun. Hän ei esimerkiksi osannut oikeinkirjoitusta, eikä hänellä ollut alkeellisimpiakaan edellytyksiä toimia opettajana pienille lapsille. Minulla on kokemusta useammastakin Snellman -korkeakoulun käyneestä opettajasta, ja näkemäni perusteella yhdyn näkökantaan, että kyseinen antroposofinen kansanopisto ei tarjoa riittäviä tiedollisia ja taidollisia valmiuksia pienten lasten opettajana toimimiseen.
- kirjoittamaan
Koulun käynyt kirjoitti:
Oma opettajani oli käynyt Snellman -korkeakoulun. Hän ei esimerkiksi osannut oikeinkirjoitusta, eikä hänellä ollut alkeellisimpiakaan edellytyksiä toimia opettajana pienille lapsille. Minulla on kokemusta useammastakin Snellman -korkeakoulun käyneestä opettajasta, ja näkemäni perusteella yhdyn näkökantaan, että kyseinen antroposofinen kansanopisto ei tarjoa riittäviä tiedollisia ja taidollisia valmiuksia pienten lasten opettajana toimimiseen.
oppimisessa / opettamisessa ja pienten lasten matematiikan oppimisessa / opettamisessa sekä niiden erityisyyksissä / vaikeuksissa on edistytty paljon viime vuosina. Väitöksia ja sitä laajempia tutkimuksia tulee jatkuvasti. Jäävätkö steinerkoulun oppilaat täysin vaille tätä kaikkea uutta tietoutta?
- RaijaKo
kirjoittamaan kirjoitti:
oppimisessa / opettamisessa ja pienten lasten matematiikan oppimisessa / opettamisessa sekä niiden erityisyyksissä / vaikeuksissa on edistytty paljon viime vuosina. Väitöksia ja sitä laajempia tutkimuksia tulee jatkuvasti. Jäävätkö steinerkoulun oppilaat täysin vaille tätä kaikkea uutta tietoutta?
Täytyy muistaa, että toivoton tilanne on jo parantunut. Nykyään Snellman-korkeakoulun luokanopettajaopinnot käynyt voi jatkaa opintojaan Hämeenlinnan opettajakoulutuslaitoksella parin vuoden ajan ja saavuttaa maisterin oppiarvon. Vastaavasti Hämeenlinnan opettajakoulutuslaitoksen opiskelijat voivat suorittaa sivuaineenaan kuvataideopintoja Snellman-korkeakoulussa.
7-15-vuotiaan lapsen kasvatus, lukemaan kirjoittamaan ja ajattelemaan opettaminen. Eikös se ole luokanopettajan homma?
Ei taida olla sulla ihan sama käsitys siitä, mitä steinerkoulun luokanopettaja tekee. Kielet, matikka, musiikki jne, kaikki on aineopettajien hommia. Luokanopettaja on sellainen niinku filosofivanhempi tai jotain... Ja se on muuten vaan kasille asti, ei ysille. Aineopettajilta vaaditaan ihan sama pätevyys kuin muissakin perusopetuslain alaisissa kouluissa.
Mun mielestäni se mitä mun mukulani on oppineet ja sisäistäneet yleissivistyksellisesti on hyvää tasoa. Ihan siis verrattuna tuttavien "normaaleihin" lapsiin...
Vai mitä tarkoitit tuolla listalla? Aika mittava lista muuten ;o)- steinerkoulun
opettajan pohjakoulutukseksi ja sitten siihen päälle sitä huuhaata (jos sitä kerran tarvitaan).
- ..............ii........
Kuinka steinerissa jotkut opettajat lähtevät sooloilemaan huuhaalla ja saavat sitten lääninhallitukselta huomautuksen.
- Kvanttis
Siitä ei enää puutu kuin:
Aku, Naku ja Nakke-lehti
Tarzanin poika
Viisikko sarja
Tex Willer
Ja Karzan (jos joku vielä sellaisen taideluoman muistaa)
Hyvää kesän jatkoa steinerkoulun kirjoitti:
opettajan pohjakoulutukseksi ja sitten siihen päälle sitä huuhaata (jos sitä kerran tarvitaan).
Antrohörhöily ei saa olla riittävä opettajankoulutus. Onneksi aineopettajilta vaaditaan opettajanpätevyys. Vielä kun saisi kaikki steinerkoulut vaatimaan myös luokanopettajilta saman. Iso osa tietysti jo onkin, mutta jos kaikki olis. AIna välillähän niitä ultrahöpöilijöitä potkitaan pihalle ja sitten ne on mm. suolikaxnelosessa vuosienkin päästä vielä kovaa kohtaloaan ruikuttamassa...
Kvanttis kirjoitti:
Siitä ei enää puutu kuin:
Aku, Naku ja Nakke-lehti
Tarzanin poika
Viisikko sarja
Tex Willer
Ja Karzan (jos joku vielä sellaisen taideluoman muistaa)
Hyvää kesän jatkoaJerry Cottonit ja Milo Manaran koko tuotannon. Karzan oli muistaakseni vekkuli kiklumies viidakosta joskus nuoruudessani...
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Suomi on täysin sekaisin
Jo ties monettako päivää hirveä itku ja poru jostain helvetin nilviäisistä. https://www.is.fi/taloussanomat/art-20000104484795Ensimmäisestä kohtaamisesta saakka
minulla on ollut hämmentynyt olo. Miten voit tuntua siltä, että olisin tuntenut sinut aina? Sinun kanssasi on yhtä aikaa151712Aivan täysin tahallinen teko
Ei mitään puolusteluja, eikä selittelyitä. Kuljettajalle kerrottiin asiasta siinä paikanpäällä, mutta silti hän ajoi ves931448Suomussalmi saatu vihdoin maailmankartalle!
Nyt kun Suomussalmi on vihdoin viimein saatu ennennäkemättömällä tavalla maailman tietoisuuteen niin voitaisiin järjestä531349Olet saanut minut sekoamaan
Tunteiden ristiaallokossa vellominen on ollut melkoinen kokemus. Ei kukaan ole saanut minua niin raiteiltaan kuin sinä.221306Mainehaitta metsäkonefirmalle
Hukkajoen tapahtumista liikkuu paljon huhuja. Eikö kannattaisi julkaista raakkuja tuhonneen metsäkoneyrityksen nimi, kos501181Oho! Maajussi-Kallelta pakit saanut morsioehdokas Miss Suomi -kisoissa! Tunnistaisitko hänet nyt?
Hmm, tunnistaisitko?!? Onnea missihulinoihin! Lue lisää ja katso kuvat: https://www.suomi24.fi/viihde/oho-maajussi-01075Myönnän sinulle nyt
Että olen erittäin mustasukkainen sinusta jo nyt. Ikävä on tämä tunne, kun tietämättömyyden solista nousee myrkkyä miele54990Pysytäänkö nainen
edelleen yhtä viileän tyynenä kun nähdään. Uskotko että tahtoessani saisin murettua tyyneytesi hyvin helposti.57875Olen käyttäytynyt ristiriitaisesti
eikä minusta varmaankaan ota mitään selvää. Se johtuu siitä, kun järki sanoo ei, ei, ei ja sydän sanoo kyllä, kyllä, kyl60839