jälkeen, tälläkin palstalla esiintyy jatkuvasti vääriä tietoja, ilmeisen tahallisesti, viljelijöiden tuloista ne on kuitenkin jokaisen helposti tarkistettavissa. Maataloustulon pienuus on pakottanut viljelijät muihin töihin niin että maataloustulon osuus viljelijöiden kokonaistuloista on laskenut. Maanviljelijän tuloista tulee maataaoudesta enää keskimäärin kolmannes.
http://www.aijaa.com/v.php?i=4109691.jpg
https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/taloustohtori/eufadnadvanced/aikasarja/tyotuntiansio
http://www.aijaa.com/v.php?i=4109691.jpg
https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/taloustohtori/eufadnadvanced/aikasarja/tyotuntiansio
Vastaukset 50
Vanhimmat
totuus kiinnosta. vain provot ja huuhaa loistaa.
tuskin kukaan kuittaa, ettei niitä *veroeuroja* taida *katteettomasti* *peltoeemelien* ja *tonkkakansan* taskuihin sittenkään mennä.
satoa
LAISKISTUNEET ENTISESTÄÄN, NE ON.
jatkeeksi
Tule katsomaan laiskuuden määrä. Teetkö itse yhtäkään työtä?
Poika painaa tukka putkella ensin päivätyön 10-16 tuntia ja päälle nämä muut. Nytkin vie tutun hevosta laitumille muualle. On aitausten tekoa ja paikkojen kunnostamista.
Maalaukset jäi lintujen pesinnän vuoksi kesken.
Yhtään lorvipäivää en ole hänen huomanneen pitäneen sitten maatalousyritäjäksi ryhtymisen.
Ota mallia, jos pystyt!
Kyllä aikansa repii.Uupumusta pukkaa aikanaan väkisn .Sitten on aika kysellä menikö kaikki oikein.
Se uupuminen riippuu kokonaan siitä kokeeko hommansa mielekkäinä.
Jos itse olisin tehnyt koko ikäni samaa hommaa olisin ollut jo 30 kymppisenä lataamolla. Vaan vieläkin jaksaa työnteko innostaa vaikka ikää on eläkkeellepääsyn verran. Ja tehtyjä tunteja en viitsi edes laskea.... Paikkoja jo kolottaa ja nyt tulee valittua ne työt mitä tekee tarkemmin ettei fysiikka petä, mutta tuntimäärä ei ole paljoa laskenut päivässä. Sillai on viimevuosina muuttunut, että ammattiin littyviä ja liittymättömiä matkoja tulee tehtyä enemmän, ja jos jossain on tapahtuma joka kiinnostaa niin sinne menen. Ennen mentiin jos päästiin.
Pitää vaan olla tarkkana ettei kangistu kaavoihin eikä uudistu välillä. Jos joku homma alkaa tökkiä, pitää vaihtaa alaa ja äkkiä. Kun tekee väkisin, tulee se loppuunpalaminen! Kun tekee jotain mielekästä, säilyy innostus ja kiinnostus.
Euroopassa viljelijät kadulla, koskahan Suomessa.
kiinnostaisi tietää mihin viljelijän tuloslaskelmassa liikevaihtoa vähentävä "palkkavaatimus" - summa menee. Näkyy olevan tänä vuonna 120 000 euron liikevaihdosta 35 000 euroa, joka on vaikkapa paperimiehen BRUTTOansio vuoden vuorotyöstä. Tuo 35 000 euroa on ihan konkreettista rahaa, vähennetäänhän tuo summa liikevaihdosta ennen käyttökatetta aivan kuin muuttuvat ja kiinteät kulut. Maksetaanko tuosta 35 k€:n tulosta normaali tulovero, eli noin 35 %, vai miten ?
Kysyn, koska täältäkin saa lukea noista viljelijän 4,5 euron tuntipalkoista, eihän sellainen ole mahdollista, palkansaajan näkökulmasta katsottuna. Siis palkansaaja katsoo asiaa niin, että kun tuntipalkka on esim 12 €/h ja siitä päältä pois noin 30 % tuloveroa jäljelle olevasta sitten maksetaan asunnot, autot ja kaikki, siis aivan kaikki elämisen menot. Tuskin kukaan viljelijä voi väittää että jontikat, valtrat ja muut tulisivat maksuun ennen seuraavaa jääkautta jos tuo 4,5 euron tuntipalkka olisi suoraan verrannollinen palkansaajan liksaan. Mutta kun kaikki kulut on maksettu ja jäljelle jää tuo 4,5 eeroa, se on uskottavaa. Palkansaajalla täytyy olla helvetin suuri palkka että elämiseen kuluvien "kiinteiden" kustannuksien jälkeen jäisi tuo 4,5 €/h.
Toinen asia joka on "särähtänyt" on viljelijän työtunnit verrattuna palkansaajaan, oliko viljelijälle saatu tunteja jotain 2500 duunarin 1600 tuntia vastaan. MTT:n tilastojen mukaan kyseessä on viljelijäPERHEEN työtunnit, ei yksittäisen ihmisen tekemät työt. Muuttaa tilannetta jonkin verran, eikö ?
miksi peltotyötunteja ei laskettu mukaan lypsykarjatilalla laskettaessa työtunteja?
verovähennyksiin kaikii lasten vaatteis myöten moottorikelkat mönkijät lavamaasturit kaikki käy jussiin verotukseen miinuspuolel ei semmos kuittii ookkaan jota ei eemelit vähenteliis kesälomamatkat kuittaillaan koneenkatselumatkoina ei oo mitään häpyy törsäl ku veroilmootista täyttelee kyllä siinä verovirkailijalla niska punottaa ja lyijykyniä tulee syötyy useampi per ilmotus kun koittaa luovii kuittikansioon kans ettei tuu virkavirhesyytteitä lankan päässä törsä parkuu miksei kelpaa moottorikelkka verotukseen
sijoitetun pääoman korko-odotukset ym ym, kyllä tuo taulukon teko käy laatuun, harmi vain kun kauppakoulun ja jopa pelkän peruskoulunki käyneet virnistää hyvälle taulukolle. jopa ölvökki on huomannu että jotain selittämätöntä tuossa taulukossa on......
kysymyksistä, pakko vastata vaikken tyhjentäviä vastauksia pystykään antamaan.
Palkkavaatimus ei ole yhden työntekijän vaatimus vaan sen verran palkkatyötä täytyy käyttää että syntyy tuo liikevaihto, tuntipalkkana käytetään maataloustyötekijän tuntipalkkaa joka on siinä 13 euroa. Vaatimus on laskennallinen ja kuten olet varmaan havainnut tuskin mikään tila sitä pystyy maksamaan. 4.5 euron tuntipalkka puolestaan syntyy jakamalla maataloustulo tehdyillä työtunneilla ja juuri tätä voi verrata palkkatyön tekijän ansioihin on selvää ettei sillä "elä" ja sen takia viljelijöiden tuloista pääosa tulee muista tulonlähteistä kuin perinteisestä viljelystä.
Tuohon 2500 on tilojen keskimääräiset työtunnit ja sen voi tehdä yksi tai useampi tekijä, karjatiloilla tyypillisesti kaksi työntekijää ja viljatiloilla alle puoli työntekijää. Tämä kaikki ulkomuistista ja tietyllä varauksella.
ja tarjoilu on loppunut ja on nyt pahalla päällä
olet jos nuo pystyt verotukseesi vähenyksinä laittamaan, epäilempä ettet ole eläissäsi vielä veroilmoitusta tehnyt.
peliin ja katkassu ölvökin veronsuorituksen
nyt heti tekemään koululäksyt, jottei taas ope hermostu.
Kyllä tuo 2500 h on aivan oikeasti yhden ihmisen työtunnit, ja paljon ylikin voi tosiaan mennä. Karjatilalla on 25 lomapäivää (jolloin ehkä on lomittaja käytettävissä, mutta jos yrittäjä on kotona, monet tekee silti vaikka peltotöitä), joten työpäiviä jää 340. Työtunnit 2500 jaettuna 340 työpäivällä tekee noin 7h 20min, joka on aivan normaali työpäivä pelkästään navetassa ympäri vuoden. Usein menee kauemminkin, ja päiviin kuuluu tosiaan muutakin maataloustyötä, esim peltotyöt, rehujen ja tarvikkeiden hankintaa, kirjanpitoa, karjantarkkailun ja kotieläinrekisterin ylläpitoa, seminologin, neuvojien tai eläinlääkärin käyntejä, poikimisia jne. Eli tosiaan tuo 2500 h on keskiarvo kaikkien erilaisten tilojen vuosittaisista työmääristä. Ei ole rajoittamassa viikonloppuvapaita, pekkasia, työaikalakeja eikä yhtenäisiä vuosilomia, joiden "ansiosta" palkansaajan tuntimäärä jää huomattavasti alemmaksi.
kaupassa käynnin, auton huollon, työmatkat, lumityöt, itseopiskelun, auton varaosien, eväsleipien leipomisen ym. työajaks
alkaako se maajussilla siitä kun herätyskello soi ja päättyy siihen kun silmät menee illalla kiinni. ajatellaampa tilanne että viljelijä on lähdössä kyntämään aamulla klo 8.00. matka pellolle kestää 10 minuuttia mutta matkalla hän pysähtyy juttelemaan naapurin yrjön kans tulevan viikonlopun hirvijahdista, tähän menee 15min. kynnettyään 2 tuntia aurasta leikkaa vannas kiinni koska jäänyt rasvaamatta viime syksyllä. ei kun kotia ja kahvipöytään ja sitte kylälle kyselemään laakeria ja kaupassa viriää kiivas väittely aurojen ominaisuuksista siinä humahtaa 40min huomaamatta. kotona vannas paikolleen ja emäntä ilmottaa ruuan olevan valmis puolen tunnin kuluttua, odotellessa luetaan maaseudun tulevaisuus. sitte kovan kiireen kans pellolle ja kynnetään menemään viiteen. onko tässä nyt sitte tullu työaikaa 9 tuntia vai kenties joku muu määrä
toki tunnetaan maatiloillakin, eri työt on kellotettu ja siitä lasketaan käytettävät työtunnit eri töihin.
työaika tehtaassakin ala silloin kun kellokortin leimaat ja pääty silloin kun itsesi ulos kuittaat riippumatta pätkääkään siitä mitä sillä välillä teet?
Poika kun sattuu olemaan juuri työssä oppimisjaksolla Ensolla ja valittaa että aika käy pitkäksi kun ei ole mitään tekemistä.
valittaa poika työn vähyyttä, syy siihen on tietenkin se ettei tuollaisia poikia päästetä töitä lähellekään ettei mitään sattuisi.
siellä ne työt tekee kun se muu porukka viettää aikansa samoin.
Näille kavereillehan opetetaan siellä se käytännön työ, teoria tulee koulussa.
tästä paperimiehen töystä. silloin kun paperikoneen ajajat/huoltohenkilökunta on jouten ja "lorvailevat" on kaikki menny suunnitelmien mukaan. ennakkohuollot, kunnostukset, tarkastukset kaikki tämä on tehty ajallaan. tarkotus on tuottaa paperia tehokkaasti silloin kun tuotetaan ja huoltaa/korjata silloin kun on sen aika. mitä siitä tulis paperin teosta maajussin malliin, ei mittään. kun koittaa rehunteon alkaminen keväällä aletaan muistella mihin ne koneet syksyllä jäi, ja eihän ne pelaa kun on huoltamatta. siinä sitä sitte alkaa kiire ja tuska ja yötä myöten saa valittaa työmäärän valtavuutta ja haukkua varaosatoimittajat jne jne
nyt jotakin. Tuollainenko on tiedontasosi?
tainnut tietää siitä paperinteostakaan juurikaan enempää kuin rehunteosta ja se on vähän.
ihan enste omillaan, sitte vasta aljatte konsultoimaan paperitehtaita
rankast on se kumma kun nämä tuhattaituriit on neuvomas sähkömiehiä remonttimiehiä hitsareita kaivinkoneenkuljettajina parempii ku ammattikuskit rehuauto taipus törsän käsis näpärästi pienel pihal pääministerinäki törsä ei ois swekaantunu lautaläjiin valtiontalous ois kunnos velkaa ei yhtään ulkomaill MUTTA SITTE SITÄ OMAA TILAA EI OSAA PYÖRITTÄÄ JOS EI VEROEUROJA VALU TILALLE PAKSUNA PURONA ON KYL TÖRKEETÖ ALKAA TOISIA NEUVOON
olemme tukitaloudessa ja kuka siitä hyötyy ja toiseks jotain konsultointia kyllä paperimiehet tarvitsee kun tuotanto siirtyy ryminällä ulkomaille..
keskusteluun kun ei mistään mitään käsitä.
sen verran että eikös tämä METSÄLIITTO OY ollu nimenomaan isäntien osuuskunta ja muistaakseni se oli talousvaikeuksissa koko ajan, silloinkin kun muut teki miljarditulosta. ja osuuskuntana oli vielä kartellissa mukana polkemassa osakkaiden puunhintaa ja mukavahan se oli antaa hintatakuu kun hinnoista oli sovittu. onneks oli yks rehellinen joka sitte käräytti koko kartellin
noin:
http://www.tekniikkatalous.fi/metsa/article330658.ece
ja
http://www.tekniikkatalous.fi/metsa/article332426.ece
ala mutta ainespuuta ei kannata tuhlata polttamiseen siinä menetetään tuloja ja työpaikkoja. JOUKO KARVINEN sano että paperitehtaat on kilpailukyvyn ja tehokkuuden suhteen HUIPPULUOKKAA MAAILMASSA, ongelmien syy on tehtaan porttien ulkopuolella METSÄNOMISTAJISSA.
sileiks kun ei veroo maajussit maksanu ennen verouudistusta vain palkansaajat joutu makseleen veroo puukaupoista 30% påålle alvii 22% maajussit myi verotta pintaalaverotuksell alvista vähenteli traktoriit ja vetometsäkärryt kun verovouti sulki tämän veronkierron tuli eemeleill kiire myyrä verotta mikä sotki metsämarkkinat moneks vuodeks nyt siitä kärsii syyttömät paperiteollisuudes
saatu aivan samoaoilla opeilla kuin paperitehdaskin, laitettu lappu luukulle ja lähdetty muihin hommiin.
sai nenilleen, täälläpäin kun noita entisiä paperimiehiä kuleksii enemmänkin ja loputkin pelkkää koska Ahonen vauhdittaa heidätkin kilometritehtaalle.
uusi verotuksen muoto josta et mitään tiedä, tuota pinta-alaveroa kun maksettiin myit metsää tai et.
Erona paperimiehiin on vain se, että pelataan täysin eri sarjassa.
Ai miten?
No siten, että sitä sun paperias tarvitseevat ainoastaa byrokraatit, ei sillä oikeat ihmiset mitään tee. Perseensäkin kun voi pyyhkiä tarvittaessa vaikka sammaleeseen.
Mutta ruokaa on joka ihmisen syötävä joka päivä. Ja pakosti.
http://keskustelu.suomi24.fi/node/8420662
valistunut arvaus.
menoista palkat on luokkaa 3-5%. ei pelastas metsätaloutta vaikka paperimiehet tekis ilman palkkaa töitä. puu on liian kallista ja kuljetus samoin. suomeen pitäis saada metsänmyyntilaki joka pakottas myymään kun puuston koko ja tiheys ylittää tietyt rajat
ilman veroo puunsa eemelit miks sitte puukauppa ois tukeentunu ennen verouudistusta eihän se käy että veroo pitää maksaa puukaupoista nyt kyllä kaikki sileeks eneen verolle joutumista. suomes palkat paperimiehillä reilusti alle keskitason samoim kauppiailla ja teollisuudes tämä on faktaa suomes puut ja maito maailman kalliinta ei oo ihme jos ei teollisuus pärjää seelaqnninmalli suomeen saadaan hinnat alas RANSKA JO SIIRTYMÄS SEELANNIN MALLIIN SIELLÄ KEPULOITUJA TUKIA KARHUTAAN TAKAS JA EEMELIT HURJINA SÄRKÖÖ VERONMAKSAJAIN OMAISUUTTA KAUPOIS ON KYLLÄ JULKEUDEN HUIPPUUUU
että miten määrität nuo rajat? Kokeile vaikka metsätalouden termein.
vielä jotain muutakin yhtä hauskaa.
-
-
-
-