Teillä keillä on tai on ollut bordercollie, minkälainen se oli pentuna? Mitä haasteita koitte sen kanssa, mitä ongelmia sen kanssa oli? Mikä oli helppoa?
Itselläni on 3 kk vanha urospentu. Se oppii todella nopeasti uusia asioita, "paikka" meni perille jo kolmannella harjoituskerralla. Kumpi käsi- namileikki meni perille heti, että tassulla pitää näyttää kummassa kädessä nami on jotta sen saa. ym ym. istu ja maahan, tänne se jo osaa.
Mutta piru vie osaa olla itsepäinen. Ja välillä näykkii lahkeita, pohkeita. Ei hauku jos ovikello soi, ei hauku vieraille ihmisille, vaan päinvastoi on hyvin kiinnostunut kohtaamaan uusia ihmisiä. Edes toisille koirille ei ainakaan vielä ymmärrä haukkua. Mutta komentaa meitä haukkumalla. Kun syömme, ja kielletään hyppimistä pyötää kohti, saattaa aloittaa hirveän haukkumisen. Samoin jos kieltää näykkimisien, tai jonkin muun asian mitä se haluaisi tehdä, alkaa haukkumaan.
Muuten kaikki onkin mennyt loistavasti. Ensimmäiset 4 viikkoa oli nätisti kotona itsekseen, ei ollut pahemmin ulvonut eikä tuhonnut mitään. Mutta nyt ollaan taas oltu viikko lomalla ja yhdessä kokoajan, tänään oli tunnin yksin ja oli haukkunut täällä ihan hysteerisesti.
Itselläni on 3 kk vanha urospentu. Se oppii todella nopeasti uusia asioita, "paikka" meni perille jo kolmannella harjoituskerralla. Kumpi käsi- namileikki meni perille heti, että tassulla pitää näyttää kummassa kädessä nami on jotta sen saa. ym ym. istu ja maahan, tänne se jo osaa.
Mutta piru vie osaa olla itsepäinen. Ja välillä näykkii lahkeita, pohkeita. Ei hauku jos ovikello soi, ei hauku vieraille ihmisille, vaan päinvastoi on hyvin kiinnostunut kohtaamaan uusia ihmisiä. Edes toisille koirille ei ainakaan vielä ymmärrä haukkua. Mutta komentaa meitä haukkumalla. Kun syömme, ja kielletään hyppimistä pyötää kohti, saattaa aloittaa hirveän haukkumisen. Samoin jos kieltää näykkimisien, tai jonkin muun asian mitä se haluaisi tehdä, alkaa haukkumaan.
Muuten kaikki onkin mennyt loistavasti. Ensimmäiset 4 viikkoa oli nätisti kotona itsekseen, ei ollut pahemmin ulvonut eikä tuhonnut mitään. Mutta nyt ollaan taas oltu viikko lomalla ja yhdessä kokoajan, tänään oli tunnin yksin ja oli haukkunut täällä ihan hysteerisesti.
Vastaukset 2
Vanhimmat
tekeväinen eli sille pitää tarjota riittävästi mielekästä puuhaa ja lisäksi vasta 3 kk. Et voi odottaa vielä kovin suuria tuloksia, vaikka se jotakin jo osaisikin. Leikki on pennulle tärkeintä, ei muu. Parhaat neuvot saa kasvattajalta, joka tuntee sukutaustan. Fiksuinta on verrata myös pentusisaruksiin, jos haluat vertailukohtaa, sillä ihmislapsetkin ovat hyvin erilaisia, riippuen geeneistään ja kasvuympäristöstään :)
Koira on vasta pentu, mutta näykkiminen kyllä kannattaa saada hallintaan ajoissa, ettei siitä jää pahaa tapaa aikuisiässä...
Paras tapa haukkumisen ja näykkimisen lopettamiseen on mielestäni se, että jättää koiran vain huomiotta ja poistuu tilanteesta (vaihtoehtoisesti poistaa koiran tilanteesta, viemällä se vaikka toiseen huoneeseen kunnes rauhoittuu).
Jos koiralle huudetaan tms kun sitä koetetaan saada hiljaiseksi, se ei toimi. Huutaminen saattaa vain yllyttää haukkumiseen.
Yksinoloa pitää harjoitella ahkerasti ja usein kun on pennusta kyse. Äkkinäiset yksinjäämiset voivat olla tosi stressaavia pennulle jos se ei ole saanut siihen tarpeeksi harjoitusta.