Bordercollie pennun käytös?

Älä ihmeessä yritä opettaa 3 kk vanhalle pennulle noita kaikkia, istu, maahan jne!
Sehän on vielä ihan vauva ja saakin elää vauvan elämää. Tietenki rajat asetetaan jo pienenä, mutta ns. temppujen opettelu alkaa hyvin hitaasti ja pieninä annoksina! Vähän kummastuttaa, että pentusi jo osaa paikka, tänne, istu ja maahan...
Tuon ikäisen keskittymiskyky on hyvin hyvin lyhyt, joten harjoitusten (jos sinun on jostain syystä ne jo nyt aloitettavat) tulee kestää vain pari minuuttia ja sitten leikkiä.
Täytyy myös muistaa, että tuon ikäisen tulee saada nukkua ja olla vaan tosi paljon!
Itse puuttuisin ensin tuohon näykkimiseen, kielto ja vaikka joku lelu suuhun, että tietää mihin niitä ikeniä voi jäystää kun kutiaa.

Juuri tuossa 3-4kk iässä lahkeessa roikkuminen oli aika kaameeta. Pentu vielä joskus murisi samalla. Silloinhan se lahkeeseen tarrasi kun joku liikkui. Meillä lopetti parhaiten kun ei kiinnitetty siihen huomiota, eli kädet vaan puskaan ja katse kohti taivasta. Pentu huomasi ettei tavoittanyt käytöksellään mitään. Jostain silloin luin, että tärkeintä olis tietää mitä pentu käytöksellään tarkoittaa ja sitten sen mukaan pitää valita oma käytös. Eli johtuuko se siitä, että se yrittää pomottaa/nousta lauman hierarkiassa, vai siitä että se haluaa miellyttää (sekin on kuulemma mahdollista) vai vaan siitä että pentu haluais leikkiä. Me ei kyllä osattu arvioida että miksi noin käyttäytyi!

Pentu tosiaan oppi nopeasti ja kyllä meilläkin 3kk eteenpäin opetettiin noita istu, maahan jne pieninä annoksina esim ruoan antamisen yhteydessä pentu pyydettiin istumaan. Mutta näin jälkikäteen kun aattelee, niin tärkeintä kuitenkin oli sen arkitottelevaisuuden opettaminen, mikä on kiellettyä jne..

Haasteita meille toi pennun paimentausta. Lampaita se saa paimentaa mutta olis halunnut kaikkea muutakin, ehkä 4kk iästä eteenpäin, esim autoja, kissaa, tuulilasin pyyhkijöitä auton kyydissä, kesän tullessa myös veneen airoja jne..! Kolinapurkkia käytettiin kieltämiseen ja nyt on nuo asiat takanapäin, joskus täytyy muistutella..

Helpointa taisi olla se että pentu tuntui rakastavan (ja edelleenkin:) ) aivan kaikkia ihmisiä, ei pelännyt ketään vaikka muuten olikin aika epävarma. Maalla kasvaneelle pennulle kaupungin hälinä oli tosi pelottavaa, samoin tilaisuudet missä oli paljon ihmisiä.Niihin tutustuttiin sitten aluksi tosi kaukaa ja nykyään koira on rauhallinen näissäkin tilanteissa.

Itsepäisyyttä löytyi myös. Yhdessä vaiheessa pentu loukkaantui todella, jos joutui olemaan hihnassa pitkään esim jossain tapahtumassa eikä saanut kulkea vapaasti niin kuin kotipihassa. Kun sitten tultiin jostain kotiin ja päästettiin pentu vapaaksi, oli se loukkaantunut eikä suostunut tulemaan edes luokse.

Meillä ei pentu oikeastaan haukkumalla koskaan koittanut komentaa mutta piippaamalla kyllä. Ja sen kanssa taistellaan vieläkin joskus.

Meillä on noudatettu tiettyä koiran huomioimattomuutta jolla pyritään osoittamaan että me ihmiset olemme sen johtajia ja siksi päätämme milloin mitäkin tehdään. Esim kun tullaan kotiin, ei koiraa heti huomioida ja sama kotoa lähtiessä, juuri ennen lähtöä ei kiinnitetä huomiota. Myös jos koira ehdottaa leikkimistä, tuo lelua tai tulee silitettäväksi, ei siihen suostuta vaan me pyydämme koiran silitettäväksi tai leikkimään. Tietenkään ei tuota olla aivan ehdottomasti noudatettu. Ammattilainen en tässä asiassa ole, mutta saattaa olla että jos koira saa liikaa huomiota, se kokee olevansa oikeutettu määräilemään..?

Minä luin muiden kokemuksia (ja edelleenkin ) aika paljon sivuilta www.spky.fi ja www.sbcak.fi (näillä sivuilla sitä käyttäjäkokemusta:)) sekä www.koiraneuvola.fi

Aivan valloittava kaveri tuo on, pois en vaihtaisi! Tsemppiä kasvatukseen!

Bordercolliehan tosiaan on paimenkoira, joka paimentaa näykkimällä lampaiden, lehmien tms. jaloista. Siitä siis juurtaa juurensa myös ihmisten lahkeissa roikkuminen. Itselläni on kokemusta welsh corgista, joka kuuluu paimenrotuihin.
Meillä on tehonnut myös se, että pysähtyy paikoilleen ja kieltää tiukasti, jonka jälkeen huomioidaan koiraa tai lähdetään liikkeelle vasta kun riiviö on taas asiallisesti. Pahimpaan vimmaan tehosi suihkupullo, jossa oli etikkaa ja vettä. Sitä suihkautettiin koiran suupieliin, kun tämä "kiva" leikki alkoi. Ei tarvinnut kuin muutaman kerran suihkauttaa, niin loppui riekkuminen! Nykyään riittää pelkkä kielto ja pysähdys :) Huomasimme, että lahkeet alkoivat kiinnostaa eniten kun tuli ns. väsymyshepuleita samaan tapaan kuin pikkulapsilla.