Suolioireinen maitoallergia

Oli hyvä kirjoitus ja meillä aivan samanlaisia oireita, mut hakattiin päätä turhan pitkään seinään, koska neuvolassa vähäteltiin ja jopa lääkärit!!! Apu löytyi kuitenkin, kun maitotuotteet jätettiin ja koska meillä oli maissi allergia, ni Profylac oli ainoa joka kävi. Onneksi ei ole se kallein korvike (neocate).

Oliko teillä käytössä tavalliset tuttipullot/tutit? Vetikö lapsi ilmaa?

Meillä kun painitaan itku/huuto/kourustuskohtauksien kanssa, vauva nyt 3 vko. Ei auta relat, cuplatonit eikä disflatyl. Vetää ilmaa rintakumin kanssa rinnasta, mutta haluaisin poissulkea myös allergiat yms. Suunnittelen, josko koittais pullosta tuota almironia, tai jotain. Jotain kuitenkin pitäis keksiä. neuvola sanoo, vaan, että normaalia. Niin kai se on, että lapsi itkee, mutta itellä tekee niin pahaa katsoa, kun itkee ja kipuilee ja piereskelee joka ilta 5 h.

että millainen oli teidän vauvan painonkehitys?

Itsellä edelleen ajatuksissa olisiko voinut kuitenkin olla meidän lapsella vain nälkä, jos vain huusi sitä. Neuvola kun ei usko vieläkään allergian olevan totta vaan sanovat vaan, että oli nälkäinen tai koliikki. Paino nousi kyllä ok, mutta ei mitenkään suureellisesti vaan ihan siellä ns. alarajoilla, oliko sen n. 100 gr/viikko. Yritin imettää, lähes 24 t/vrk, kun siinä oli vauvan hyvä olla eikä huutanut/itkenyt. Muuten sitten itkikin ja viihtyi ainoastaan asennossa, missä oli ns. masu kippurassa. Pulautteli paljon, ei oksentanut. Lisämaitoa annettiin kun ajattelin ettei ainakaan olisi nälässä. Pulauttaa tahtoi kyllä sekä rintamaitoa että lisämaidon jälkeen joten ajattelin, että kait sieltä jotain tulee. Käsin lypsämällä sain n. 60 ml yhteensä molemmista rinnoista yhdellä kerralla. Jotkut sanovat kuitenin, että lypsämällä ei tule yhtä hyvin kuin mitä vauva imien saa.

Meillä myös tytöllä oli "vikaa", kitinää ja äherrystä mutta vain yöllä. Kolmen kuukauden ikäisenä alkoi hirveä huuto aina yöunilla joka rauhoittui kun tyttö otettiin syliin pystyasentoon vähäksi aikaa.
Kokeilin heti alusta alkaen kaiken mahdollisen:
cuplatonin, disflatylin, rela-tipat, röyhtäytykset, pieretykset, jumpat, koliikkipullot jne.

Kun tuo 3 kk tuli täyteen ja yöllinen täyshuuto alkoi, tajusin että nyt jotain pahasti vialla. Oma ruokavalioni oli jo jonkin verran karsiutunut kun yritin jättää pierettäviä ruokia pois.
Viimeinen tikki oli kun yritin antaa tuttelia pullosta (jota oli aiemmin joskus aina ottanut) ja tyttö ei suostunut ottamaan...

Sitten mentiin yksityiselle, lasten allergialääkärille jolle kerroin tarinan ja hän osasi heti sanoa että lehmänmaitoallergia.
Itse jouduin 2 viikon ruokakuurille jonka jälkeen tehtiin allergiatestit ja niissä näkyi jo 15 minuutin jälkeen paha reagointi, samoin sillä korvikkeella joka maitopohjainen mutta käsitelty.

Nyt itse kuurilla missä kaikki lehmänmaitotuote poissa, samoin naudanliha. Tyttö juo tissiä ja erikoiskorviketta ja syö soseita. Ja voi erinomaisesti.

Meillä siis ei ollut pulauttelua kertaakaan mikä hankaloitti tilanteen oma-arviointia. Vain tuo yöllinen mahakitinä ja huuto.

Allergialääkäri osasi kertoa että melko usein jos vanhemmalla on laktoosi-intoleranssi niin vauvalla on maitoallergia. Isillä on paha laktoosi ja minulla itsellä jonkinlainen maito-ongelma, en ole käynyt tutkimuksissa tarkemmin mutta maitotuotteet ei sovi jollei ole laktoositonta.

Satsatkaa siis ongelmien kanssa allergialääkärin käyntiin jotta vauvelille löytyy apua.

Kiitos hyvästä tarinasta, huomasin paljon samoja piirteitä kuukauden vanhan vauvamme kanssa. Olemme myös yrittäneet kovasti etsiä syytä vauvan vaivoille samalla kun neuvola vähättelee tätä vanhempia liialliseksi huolehtimiseksi.

Sen verran haluaisin kuitenkin lisätietoja että auttoiko kun olit kokonaan maidottomalla dietillä? vai riittkö laktoosittomien tuotteiden käyttäminen? vai hylatuotteiden käyttö? Jos vaati täysin maidottonta, niin tuliko heti kovat itkut pienestäkin maitottuotteen käytöstä?

Vastaan vaikka ketju onkin vanha... Epäilin maitoallergiaa nuorimmaisellani jo muutaman viikon iässä. Huomasin aina maitotuotteita käyttäessäni että vauva itkeskeli, pulautteli kaaressa koko ajan ja oli vatsavaivainen. Huomasin myös että vauvan nenä valui kirkasta räkää ja oli koko ajan sellainen flunssaisen tukkoinen.. Meni monta kuukautta ennen kuin neuvolassa otettiin asia tosissaan ja laitettiin lähete verikokeeseen. Nauta ja maito nousivat molemmat ja kävimme altistuksessa. Oireet tuli 2 ml maitoa, näppyjä, itkuisuutta ja nenän vuotamista, sydämen tykytystä. Lääkäri sanoi ne limakalvo-oireiksi ja ikäänkuin stressitilaksi. lapsi oli tuolloin vuoden vanha ja viides lapsi, eikä minuakaan kuunneltu tosissaan. Erittäin voimakas suolioireinen edelleen hieman yli vuoden vanhana.. ja myöskään viljat ei sovi eikä soijamaito... Olkaa sitkeitä ja jos ei neuvolassa kuunnella niin menkää yksityiselle. Vauvan itkuun on AINA syy. Vauva ei osaa muulla tavoin kertoa että jokin on vialla, kuin itkemällä. Ennen vanhaan ollut sellainen ajatus että vauvoilla on koliikki ja siihen ei auta kuin aika, mutta nykyään onneksi ajatellaan että koliikkiinkin on jokin syy... minulla neljä edellistä lasta ovat olleet tyytyväisiä, vain yhdellä oli allergioita pienenä, ja ne oireile iholla ...ÄIDIT: Luottakaa omaan vaistoon, ei sille turhaan ole annettu nimeä äidinvaisto!!

Siis vauvahan kuuluu AINA röyhtäyttää syönnin jälkeen! Kaikki vauvat ovat "huonoja röyhtäisemään"! Joskus röyhtäys tulee heti, kun vauvan nostaa pystyyn, useimmiten viidessä minuutissa, joskus se vie aikaa 10 minuuttia.

Meillä on aina vauvojen kanssa ollut käytössä "korotustyyny" vaikkei mitään allergioita ja koliikkia ole koskaan ollutkaan. Johtuisikohan röyhtäyttämisestä ja kohoasennosta, ettei vatsavaivoja ole kohtuuttomaksi kiusaksi asti ollut.

Ilma ei pääse vatsasta pois, jos lapsi on koko ajan vaaka-asennossa. Tajuaahan sen järkikin, että ilma nousee ylöspäin vatsalaukusta. Jos ei röyhtäytetä, ilma jää kipeästi seilaamaan suoleen ja tulee pieruna ulos joskus vuorokautta myöhemmin.

Toki yksityislääkärikin voi nämä keinot kertoa, jos on elänyt elämänsä niin, ettei ole ikinä nähnyt vauvaa ruokittavan ja onnistunut olemaan kuuntelematta synnytyssaiaalan ja neuvolan ohjeita.

Itse olen hoitanut 12-vuotiaasta tyttösestä asti vauvaa ja johtuisiko tästä pitkästä "opiskelusta", etten ole koskaan jatkuvasti vatsavaivaista vauvaa edes nähnyt. On ihan normaalia, että alle 3 kk ikäinen vauva itkee JOSKUS vatsakipuja, mutta jos kivut ovat jatkuvia, kannattaa miettiä osaako röyhtäyttää lapsen oikein. Se röyhtäys pitää olla kunnon pörähdys suusta. Jos vauva on syönyt isoreikäisestä pullotutista tai maitoa on tullut rinnasta reippaasti, on ihan normaalia, että röyhtäyksen myötä voi tulla ihan kunnon puklu, joka näyttää siltä, että koko mahalaukku tyhjenisi. Joskus sitä röyhtäyksen tuloa voi joutua odottamaan jopa puoli tuntia. Päivällä sitä voi noinkin kauan maanitella, mutta yöllä lapsi kannattaa laittaa 10 minuutin kuluttua vatsalleen nukkumaan, jos röyhtäystä ei ole tullut. Tuonkin ajan, mitä kirjasit ylös lapsen itkuja, olisit voinut käyttää hyödyllisemmin.

EIkö sinulla avaaja ollut äitiä, anoppia, kummitätiä, ystävätärtä tai naapurin rouvaa, joka olisi voinut sinua kädestä pitäen neuvonut? Ei aina tarvitse yrittää pärjätä yksin.