Mitä oikeastaan on nettipiratismi?

"Piratismi" on oikeastaan vähän harhaanjohtava nimitys, joka lähti C-kasettiaikana levy-yhtiöiden ja ohjelmistotalojen demonisointipropagandasta - ihmiset kopioivat äänilevyjä kaseteille, lerppuja ja korppuja kavereille ja niin edelleen.

Internet muutti tämän kaiken huomattavasti helpommaksi, sillä nykyään ei vaadita enää mitään fyysistä mediaa, mikä tietenkin säästää luontoa huomattavasti. Osasyy piratismin yleisyyteen Internetissä on myöskin sen kätevyys - on huomattavasti helpompaa ladata vaikkapa kokonainen tv-sarja Internetistä kuin ajaa autolla lähimpään ostoskeskukseen ja maksaa itsensä kipeäksi (useita kymmeniä euroja per tuotantokausi) katsoakseen sarjoja, joiden tuotantokulut on katettu lähetysoikeuksilla parhaassa tapauksessa jo kymmeniä vuosia sitten. Sama koskee myös elokuvia - DVD-monistus ja jakelu eivät montaa euroa maksa per levy, silti useimmat, varsinkin uudet, elokuvat hinnoitellaan yli 20 euroon.

Piratismi onkin yhteiskunnan tapa sanoa ylikansallisille yhtiöille, että se on saanut tarpeekseen ahneudesta ja kiskonnasta. Kyllä, viihteen tekijät ansaitsevat korvauksensa, mutta esimerkiksi musiikin tai elokuvien fyysisten kopioiden myynnistä ne tekijät eivät saa juuri mitään, suurin osa niiden myynnin tuottamasta voitosta menee lyhentämättömänä yritysjättien kuten Sony BMG:n, Universalin, EMIn, 20th Century Foxin, Paramountin, MGM:n, Time Warnerin ja Walt Disney Companyn osakkeenomistajien taskuun. Rikkaat rikastuvat vain siksi, että heillä on rahaa.

Usein piratismin vastustajilta kuulee argumentin, jossa verrataan piratismia fyysisen kappaleen varastamiseen. Tietokoneiden maailmassa tämä ei pidä paikkaansa, sillä kukaan ei menetä mitään kun lataat mitä tahansa Internetistä - kaikki lataamasi kun monistuu samalla kerralla kun sen lataat. Et varasta kenenkään autoa, vaan rakennat viereen identtisen, jonka otat käyttöösi. Kenellekään siitä ei varsinaisesti ole haittaa, paitsi autofirmalle, jonka autoa sinun nyt ei tarvitse ostaa. Tämä vertaus on sinänsä hyvä, että itse rakennettu auto ei useinkaan ole alkuperäisen veroinen - sama pätee Internetistä ladattuihin elokuviin ja musiikkiin: ne eivät ole fyysisiä kopioita ja itse poltettu levy ei vaan ole se alkuperäinen levy, jossa on kansitaiteet, sanat ja kaikki. Poikkeuksiakin tosin on, kuten BluRay-elokuvien suorat VC-1-ripit ja FLAC-musiikkitiedostot.

Itse olen löytänyt Internetistä lukemattomia uusia bändejä, kuunnellut heidän levyjään ilmaiseksi ladattuani ne, ja ostanut levyt joista olen kovin pitänyt. Veikkaanpa, että 95% levyhyllyni sisällöstä ei olisi koskaan siihen päätynyt, mikäli en olisi voinut tehdä tekijänoikeusrikosta: kuunnella musiikkia ilmaiseksi Internetistä juuri siellä missä huvittaa - työmatkalla junassa, polkupyörälenkillä, missä vain.

Ja mainittakoon, että sellaisetkin levyt, jotka olen kuuntelematta ostanut, olen useimmiten sen jälkeen ladannut ihan vain siksi, että se on paljon nopeampaa ja kätevämpää kuin CD:n itse rippaaminen ja edelleen MP3-soittimelleni siirtäminen.

Nykyinen tekijänoikeuslobby pyrkii ainoastaan kasvattamaan omia tulojaan syyttämällä "piratismia" - se kun on hyvä vihollinen: se ei iske takaisin eikä sillä ole kasvoja. Olisikohan aika myöntää, että tämä sota on hävitty, ja keskittää voimavarat niiden Internet-palvelujen kehittämiseen sen sijaan, että kielletään kansalta se, minkä se parhaaksi näkee?