näykkiminen

Meilläkin on viikon yli 3kk vanha bordercollei uros Jesse, ja tuo kuvailemasi käytös kuulostaa hyvinkin tutulta. Jesse on ollut meillä oloaikana (6 viikkoa) paljon vapaana, ja varsinkin nyt viime viikkoina kun sen laittaa remmiin kiinni, se aina alku matkasta nappaa housun lahkeesta kiinni ja kiskoo. Tai sitten remmistä kiinni ja tappelee sen kanssa. Se on todella ärsyttävää, vaikka jo aika hyvin uskoo ei mutta saman tien nappaa uudelleen kiinni. Sillä sen saa lopetettua aika hyvin, että antaa kepin tai edes heinän tilalle suuhun, mutta ei niitäkään kokoajan ole saatavilla. Kengät se nappaa samantien jos sattuu jäämään eteiseen, ja lähtee kuljettamaan niitä velmu ilme naamallaan, tuntuu että ihan kiusallaan sitä tekee. Minusta tuo kaikki on huomion hakemista, ja ehkä tuo jalkojen näykkiminen joltain osin liittyy koiran paimen-luonteeseen, tiedä häntä. Mutta kun käsiin se nappaa tai naamaan, lopeta leikki siihen ja poistu paikalta, älä kiinnitä siihen sen enempää huomiota. Jessen kohdalla huomioiminen, kieltäminen vaan yllyttää sitä. Jos yksi kaksi eitä ei auta, poistu paikalta. Se varmaan kotosalla auttaisi lahkeissa roikkumiseenkin, mutta poistu nyt siitä kun toinen roikkuu housuissa.
Itsekin olin huolissani että onkohan tuo ihan normaalia, mutta alan uskoa että on, onhan ne vielä niin peiniä. Mutta ihmetyttää, kun Jessekin osaa jo irti, istu, maahan, tassu, tänne ja paikka ja oppikin ne todella nopeasti, niin sitten "ei" on niin vaikeaa ymmärtää. Toinen on alas, jos hyppää sänkyä tai sohvaa vasten, tai pöytiä vasten. Katsoo vaan kuin tyhmää.

Mutta pidä sinäkin nameja kokoajan taskussasi, ja aina kun mahdollista koiran toimiessa oikein anna nami. Se toimii ja niin Jesse aikankin on oppinut nopeasti. Varsinkin irti-käsky oli helppo opettaa niin, että lelun ollessa koiralla sanoi irti, ja aina kun irroitti oli toisessa kädessä nami valmiina. Se namihan pitää saada HETI oikein toimimisen jälkeen. Tosin Jesse irroittaa just silloin kun sitä huvittaa, mutta tietää kyllä mitä se käsky tarkoittaa.

Nyt pitäsi nauttia kun toinen on pieni ja sievä vielä, mutta samaan aikaan odottaa että kasvaisi jo isoksi että osaisi enemmän. Hermoja tämä koettelee, mutta sehän oli jo tiedossa! Onnea ja kärsivällisyyttä teille tuon asian pois kitkemisessä!! Olis myös kiva sitten aikanaa tietää miten pääsitte siitä tavasta eroon, jos me vaikka viel tapellaan sen asian kanssa. Uskon että samaa ongelmaa on aika monella muullakin, joten jäädään odottamaan vastauksia.

No ei oo totta!! Voi harmi miten kauhea pentu teillä!:(
En oo ennen kuullu että 3kk pentu tekis tommosta! Kannattaa soittaa kasvattajalle ja kysyä missä vika on!

ja näykkii edelleen, tosin on paljon harventunut kun on kielletty aina. Mutta innostuessaan innostuu myös näykkimään vielä.
Olis kans kiva saada tuo tapa kokonaan pois jotenkin...

Me tehtiin niin, että kun alko hyppiä ja näykkiä, niin kävely seis, ei mitään huomiota koiraan, tiukka mutta ystävällinen ja rakastava ei (tai alas tai minkä sanan nyt haluaakin käyttöön...) vaikka miten hyppii. Ja kas kummaa! Yhtenä pv:nä se vaan oli ohi :) Jossain vaiheessa tuli takapakkia ja homma meinasi alkaa uudestaan, mutta tuo sama ohje käyttöön, niin äkkiä loppu ja loppui kokonaan noin 6 kk kohdalla. Ihan normaali vaihe pennulle.