lapsen laittamisesta kuudeksi tunniksi omaan huoneeseen rangaistukseksi pullan näpistämisestä sijoituspaikan jääkaapista?
Mitä laki sanoo
....
42545
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 42
Vanhimmat
ruokavarkaaksi, kun otti hedelmän sijaisperheen pöydältä. Tuossa talossa oli erikseen omien lasten välipalat ja sijoitettujen lasten välipalat.
pitää olla hyvä syy. En tiedä, miten selittelevät rangaistusta ja miten sen saa todistetuksi. Tee kantelu lääninhallitukseen.
nälkään näännyttämisestä. Kuinka meidän maamme kaltaisessa vauraassa sivistysvaltiossa valtion huostassa olevaa lasta voidaan ylipäätään rangaista ruuan varastamisesta. Nälkäänsä otti. Minä kyllä alkaisin selvittää miksi hän EI SAA ottaa ruokaa jääkaapista. Kyllä normaaliperheissä lapsi saa ruokaa kotona niin ettei tarvitse näpistää. Ihme kun ei poliisia pyydetty paikalle, vaan itse rankaisevat "näpistyksestä". Ei se ole näpistys ollenkaan. Näpistys on ihan muuta.
ole normaalia perhe-elämää. Kaukana siitä, kun on kotonaan tottunut syömään omenantuolloin, leivän tällöin. Joissakin paikoissa jokainen suupala on kortilla ja kontrollissa.
jääkaappi normaalisti lukossa, oli vaan unohtunut ilmeisesti tuolloin auki tai jotain...
Eikö niitä sijaisperheitä siis yhtään katota et mitä ovat?! Rahat vaan kerran kuussa tilille ja mitä nyt lisätarpeita tuleen ii nimet alle ja rahat tilille ja pieniä ja isompia lapsia lykitään mihin tahansa orjahäkkeihin?
Eikö niitä lapsia (varsinki vähän vanhempia) voida kuunnella ja vaikka ihan seurata näiden sijaisperheiden perhe-elämää vaikka viikko silloin ja toinen tuolloin!?
En oo voinu edes kuvitella,et tällasta kaikkee mitä täält palstoilt löytyy,niin tapahtuu?! *snobi taidan olla* ?!
Itse rupesin ihan muuten näitä selailemaan,kun mieheni kanssa mietittiin,että mitä jos rupeaisimme itse sijaisvanhemmiksi? Yksi puoli vuotias tyttö meillä on itsellämme ja ainakin yhden vielä itse teemme...mutta mietittiin,että voitaisiin myös tarjota auttava kätemme ja tarjota hyvää, NORMAALIA (ei hienosto-,ei kulissi-, ei alkoholisti,-tekopyhä-,väkivalta- tm.perhe) kotia ja perhettä sellaista tarvitsevalle lapselle!
Ja mielellään sen teemmekin, varsinkin jos tämän hetkiset sijaisperhe kodit ovat tätä luokkaa,mitä täältä saa lukea! huh!
Miksi sijaislasta ei voi kohdella,kuin omaansa?!
niin, että kun tulevat vaikeudet, kuten murrosikä tai uhmaikä, sijaisvanhemmalla (usein kouluttamattomia) nousevat kiukun ja vihan tunteet lasta kohtaan: "Mikset ole kiitollinen, kun uhraamme elämämme ja kotimme sinulle. Meidän ei olisi mikään pakko pitää sinua, senkin". Sitten nämä porvarilliset sijaisvanhemmat eivät tiedä, mitä tällaisten tunteidensa kanssa tekisivät. Näillä palstoilla on usein luettu, miten sijaisvanhemmat UHRAAVAT elämänsä ja kotinsa. He saattavat sitten turhautua, kun toinen osapuoli ei ymmäräkään uhrautumista.
En ole sijais- enkä muukaan vanhempi (vielä). Mutta kyllä minusta on päivänselvää, että perheessä on ruoka-ajat, jolloin syödään ja lapset pyytävät, jos tarvitsevat välipalaa. Näin ainakin oli minun lapsuudessani ja hyvä niin. Normaalissa perheessä aikuiset päättävät lasten syömisistä, eikä lapset todellakaan ramppaa jääkaapilla omin lupinensa. Sitä kutsutaan vanhemmuudeksi. Sen kyllä uskon hyvin, että huostaanotetut oireilevat juuri syömisellä. Jos on aikaisemmin eletty kuin pellossa ja syöty milloin ja mitä huvittaa ilman mitään säännöllisyyttä ja aikuisten valvontaa, niin vaikeahan sitä on ihmistavoille heti oppia.
Itse olen kanssa kasvanut kurissa ja nuhteessa, eikä meillä käyty jatkuvasti kaapilla napostelemassa. Oli säännölliset ruoka-ajat jolloin syötiin ja jos ei syöty, niin seuraavaksi tarjottiin syötävää seuraavalla ruoka- tai välipalahetkellä. Millainen sirkus siitä syntyy, jos jokainen syö milloin sattuu ja miten sattuu. Yhteiset ruokahetket ja perhearvot kunniaan, sanon minä.
Ihan kasvoi minustakin terve (ainakin omasta mielestäni :)) ja "normaaleja" perhearvoja kunnioittava aikuinen. Eikä jäänyt katkeruutta vanhempien pitämästä kurista, päinvastoin ! Osaan ottaa muutkin huomioon ja arvostaa perhettäni, joskaan en ihan yhtä tiukasti pidä kiinni ruoka-ajoista tai napostelusta omien lasteni kohdalla. Joten siinä suhteessa olen nykyajan "laiska-vanhempi", mutta tiedostanpa missä olisi parantamisen varaa, muun muassa.
mutta jokaisella oli halutessaan lupa tehdä voileipää tai syödä hedelmiä milloin halusi. En muista koskaan tämän tuottaneen mitään ongelmia. Meillä ei onneksi ollut KONTROLLOITU LUTERILAINEN syömäkulttuuri. Näin oppi itse hallitsemaan omaa syömistään ja syömättä jättämistään. Ihan sopivan pullukka minusta kasvoi.
Mielestäni lapsen ei tarvitse pyytää välipalaa, jos hän osaa sen itse itselleen valmistaa. Ja pienet lapset syövät muutenkin useammin, kuin isommat ja aikuiset. Minusta oli kammottavaa tiedostaa, miten suuressa sijaisperheessä 2 vuotiaat joutuivat noudattamaan samoja ruoka-aikoja kuin toisetkin. Pienokainen oli tottunut syömään pieniä annoksi muutamien tuntien välein. Ko. sijaisperheessä vallitsi kuitenkin sellainen kuri, etten uskaltanut edes mainita lapsen ruokatavoista. Rouva kuulutti suureen ääneen. "Ne syövät niin paljon, kun niille antaa" En todella ihmetellyt, että 2 vuotiaat söivät paljon silloin, kun ruokaa muutaman kerran päivässä saivat.
Samaisessa sijaisperheesä oli 12 vuotiasta kutsuttu ruokavarkaaksi, kun otti pöydältä omenan. Perheen omat lapset saivat kuulemma eri aikaan välipalat ym. He saivat syödä esim. koulun jälkeen ensin. Tämä tuttavani 12 vuotias tyttö oli mennyt koulukaverin luo aamupalalle koulumatkalla - ja päässyt kuulemma pitkän koulumatkankin usein luokkatoverin vanhemman autolla. Hän kun ei ollut mahtunut sijaisperheen "koulukuljetuskyytiin".
Kyllä tuollainen ruokakuri kuuluu ennemmin laitoksiin, kuin perheisiin. Laitoksissa ei kylläkään orjallisesti noudateta ruoka-aikoja. Tarvittaessa niistä poiketaan.
ohhi se shemmonnnenn aikha, jolloihin thyö olhi khaikkhi khaikehssa jha shyömhänh pithi joosh thyööh olhi tehthy. (Lausutaan painokkaasti) YÄK!
ja Rouvan pelossa kasvamista ja äärimmäistä kurinalaisuutta. Jotkut hallitsevat pelolla. Se on valitettavan yleistä sijaisperheissä.
että viedään lapselta mahdollisuus itse säädellä ruuan tarvettaan. Kyllä on tarvitseva vanhempi, kun tarvitsee oikeuden lapsen ruokailuun: nälkään ja kylläisyyteen. Tuo vanhempi menisi varmasti lapsen mahan sisällekin, jos se olisi mahdollista.
Kyllä vanhempi antaa lapsen itse syödä, silloin kun on nälkä.
jossa oli paljon kouluttajia, jolloin Sinkkonenkin pysyi aikalailla asiallisena (tietenkin psykoanalyyttisesta näkökulmasta). Minusta on tärkää että "tiedemies" erottelee puhuessaan selkeästi tutkimustulokset ja omat mielipiteensä / näkemyksensä / muilta kuullut "sormituntumaiset" asiat. Muutoin hän saattaa levittää vääriä totuuksia ja valheellisia, haittaavia asenteita.
asiasta, kuin ruokailu, tarvitse nostaa haloota jos kaikki on kunnossa. Oma lapseni oli koko lyhyen sijoituksensa ajan nälässä. Ammatillisella perhekodilla ei ollut "varaa" tarjota kuin yksi lämmin ateria päivään, tämä oli voimassa myös viikonloppuisin. Välipaloiksi sai syödä näkkileipää, jos tuo yksi ruoka ei täyttänyt vatsaa riittävästi. Lapseni oli järkyttävän nälissään aina tullessaan viikonloppulomille. Hän joskus sanoikin, että onneksi koulussa saa ruuan. Kun aiheesta mainitsin arvon perhekodissa, niin vastaus oli että lapseni oireet viittaavat bulimiaan, kun syö niin paljon. En tiennyt itkeäkö vai nauraa, kyseessä 15 vuotias ja lähes 180 senttinen kasvava nuori. Että näin, ei yli parinsadan euron korvaus päivään per mukula taida riittää edes tarpeelliseen ravintoon, kun kyseessä on huostaanotettu nuori. Sitten ihmetellään levottomuutta, ns. näpistelyä ym. Olen helinä-keijun kanssa samaa mieltä, nälkäänsä raukat varastavat... ja ei sitä tässä yhteydessä voi edes varastamiseksi sanoa.
henkilön kirjoitus. Myös hän totesi, että nälässä piti olla. Oliko se aamu- vai /tai välipaloiksi oli aina näkkileipää ja voita. Jos sijaishuolto ei suoriudu edes lasten hengissäpitämisestä (syömisestä, nukkumisesta yms.) ilman suurta teatteria ja normaaliutta, on se ala-arvoista jo sillä kriteerillä.
kykene normaliuteen.
ja sitten otti. Ei kannata pyytää, jos ei saa. Kannattaa ottaa pyytämättä. Mielestäni sivistysvaltiossa pitää saada lapsen ruokaa nälkäänsä. Syömishäiriöisiä kasvaa juuri niin, että ruuasta tehdään elämää suurempi kysymys.
tulkita, että ne ovat siinä syömistä varten, eikä näytillä. Näin meillä ainakin.
luvatta, lupaa kysymättä
PULLAN!!!
KUUDEKSI TUNNIKSI
rangaistukseen!!!
Siitä on jo niin normaalius kaukana kuin on Maa Kuusta.
Jos lapsella tekee mieli pullaa tai muuta hyvää niin on sitä hänelle annettava
niin ettei tarvitse sivistysvaltioksi itseään kutsuvassa maassa
lapsenkaan RuokaVarkaaksi alkaa!
Huostaanotettujen erityistarpeet ja muutoinkin kaikki eläminen
pitäisi ottaa sijaishuollossa aina erityiseen huomioon.
Ja jos tavoiksi kutsutaan sitä,
että eletään kotona kuin armeijassa tai jossain laitoksessa
tai että
kaikkien on elettävä juuri niin kuin MINÄ sanon tai kerron
niin huhhuh,
voidaankin kaikki muuttaa samantien
samaan kolhoosiin asumaan.....
Ei aikuinenkaan ole nälässä kotonaan
vaan kyllä aikuinen ottaa sen leivän tai pullan sieltä kaapista ja syö sen,
eikö niin?
Lapselleko sitä ei sallittaisi eikä ainakaan sijoitetulle lapselle?
kuin omaansa, syytetään omimisesta.....
vapaasti liikkumaan ja tapaamaan sukulaisiaan, kuin omat lapsesi. Toivottavasti hänen puheluitaan ei häiritä - niin kuin ei todennäköisesti omien lastenkaan puheluita häiritä. Toivottavasti sijoitettua lasta ei kiristetä tai uhata, niin kuin ei luultavasti omiakaan. Näistä en tule sinua syyttelemään. Toteuta nämä!
meillä on aina kulhossa omppuja, banaaneita, mandariineja tai päärynöitä , joskus viinirypäleitä juuri sitä varten ettei tarvitse pullaa mussuttaa (harvemmin sitä on, ainakaan omatekemää, kun en tosiaankaan ole mikään jauhopeukalo) mutta keksit katoavat silti paketeista kiitettävän nopeasti, vaikka ovat kaapissa=)
rangaistus pullan otosta oli kohtuuton. Meillä muut olisivat saaneet jälkiruuaksi pullan, kermavaahdon ja hillon kera, rangaistuksena luvatta ottajalle.
En kuitenkaan miellä pullaa "ruuaksi", kyllä se on tarpeeton herkku jos sitä ruokaan vertaa. Ei meilläkään ole lupa omin päin ottaa herkkuja, ne ovat jälkiruokia tai välipaloja.
Meillä on säännölliset ruoka-ajat, joita viilataan tarpeen mukaan. Lähinnä siis harrastusten tai muiden menojen mukaan, mutta pääsääntöisesti ruoka-ajat ovat säännölliset.
Lapset(kaikki koululaisia) saavat ottaa välipalaa, silloin kun on sen aika, omatoimisesti.
Meillä on sijoitettu, joka ei söisi ollenkaan kotiruokaa. Ainoastaan kaupan pizzat ja lihapiirakat kelpaisi sekä pikapaikkojen hampurilaiset. Sekä tietysti ne herkut; jäätelöt, keksit, pullat ja limsat. Pikku hiljaa alkaa tavallinen ruokakin maistua, mutta hidasta tuntuu makumieltymysten muuttuminen olevan.
Äitinsäkin jo ihasteli kun lapsi mahtuu jo D-mitoituksen housuihin, joten lapsellehan tästä on suurin hyöty ollut.
Kyllähän se on selvä asia, että aikuiset päättävät koska ja mitä syödään jos lapsi itse ei sitä osaa tehdä.
syömisongelmaa. Tuollaisten rangaistuksen myötä kuitenkin saattaa tulla.
on inhimillistä, epätäydellistäkin aina välillä
meidän kaikkien pallon päällä tallaajien osalta.
Mutta jo se tilanne, että lapsen pitää alistua VARKAAKSI
saadakseen esimerkiksi haluamaansa pullaa
ja siitä seuraa vielä 6 tunnin rangaistus
on jo sen sortin kasvatusta!
Kyse on siis pullan luvattomasta otosta eli varkaudesta
(voiko ruokaa ylipäätään varastaa omassa "kodissaan" on seuraava kysymys.....?)
ja siitä seuranneesta rangaistuksesta.
Onko pulla ruokaa?
tämän maan ruokakulttuuriinkin kuuluvaa kahvileipä perinnettä.
Pointti on siis se että
lapsen pitää VARASTAA pulla "kodissaan".
Ei tulisi kuuloonkaan
kenenkään lapsen oikeassa omassa kodissa
syyttää omaa lasta
ruoka varkaaksi.
Eikä muuten sekään, että annettaisiin 6 tunnin rangaistus
kyseisestä pullan syömisestä
luvatta.
niin kyllä syyn aina keksii. Esim: söi pullan.
siis ymmärsinkö oikein, siis perheessä tarjottiin kouluaterian lisäksi vielä yksi lämmin ateria viikolla ja viikonloppuisin yksi?eikös se ole aika yleinen käytäntö...ei minunkaan lapsuuden kodissani enempää lämpimiä aterioita tarjottu...viikolla oli vain kouluateria ja toki aamupalaa ja iltapalaa...ja hengissä ollaan ainakin vielä...en tiedä noista korvauksista mutta ei se ruokakaan ilmaista nykypäivänä ole...vaikka kuinka laskeskelee niin jos tekee ruokaa kahdeksalle hengelle ja jotain pientä muuta niin 100 euroa riittää pariksi päiväksi...saavatko perhekodit enemmän rahaa?eikös kulukorvaus normaalisti ole jotain 350 e luokkaa per kuukausi lasta kohden?
Perhekodissa ei laitettu viikolla lämmintä ruokaa laisinkaan ja viikonloppuisin ainoastaan yksi ateria per päivä. Mielestäni tämä ei ole riittävä ravinnon määrä kasvaville nuorille.
Opetettiinko Pride-valmennuksessa noin toimimaan?
täällä vastailemaan. Olisi mielenkiintoista tietää, miten asioista kerrotaan ko. koulutuksessa. Katsotaanko sijoitettuja lapsia ja heidän sukulaisiaan ylhäältäpäin ja kerrotaan kauhukertomuksia, miten jo 4 vuotiaat saattavat olla sellaisia, etteivät ole "perhekuntoisia", kuten eräs koulutuksessa ollut tuleva sijari haasteli. Toivottavasti siellä ei opeteta väärää asennoitumista ihmisiin.
haasteli? Onkos tulevat sijarit joutuneet käymään vanhemmuuden tutkimuksen jossain psykiatrisessa sairaalassa vai vainko heittäytyvät sijariksi.
Olettaisi että käyvät vanhemmuuden tutkimuksen jos ei pakon edessä niin ainakin omaehtoisesti. Markkina-arvo on parempi.
tein vastakysymyksen eli onko hänen upea perheensä lapsikuntoinen. Kovasti vaikutti tulevaa sijaria jännittävän, että löytyykö perhekuntoista 3 vuotiasta ja puski vihaansa päihdevanhempia kohtaan.
puolesta. Halusi kovasti suojella omia lapsia. Lupasi kyllä välittää pienestä tulokkaastakin - (kunhan ei häiritse hänen lapsiaan).
sano mitään, mutta rangaistuksenahan tuo on aivan "sieltä ja syvältä"
Varmasti löytyy paljon tehtävässään epäonnistuneita sijaisperheitä, mutta mitä laki sanoo siitä että myös lapsiaan hyväksikäyttäneet, väkivaltaiset, alkoholiongelmista kärsivät biologiset vanhemmat voivat saada lapsensa takaisin, jos sattuvatkin esimerkiksi viiden vuoden päästä muuttumaan paremmiksi ihmisiksi...onko sekään lapsen etu?Onko suomalainen yhteiskunta millään tavalla lapsilähtöinen?Toki sijoituksiakin varmasti tehdään erinäisistä syistä, on myös biologisia vanhempia, jotka esimerkiksi vakavan sairauden, onnettomuuden tms...takia joutuvat tilapäisesti luopumaan vanhemmuudesta, se on asia erikseen...mutta mielestäni ei voida hyväksyä lapsen pahoinpitelyä, hyväksikäyttöä missään muodossa, oli tekijä sitten biologinen tai sijaisvanhempi...kuinka monet biologiset vanhemmat saavat mitään koulutusta lastensa hoitoon?kuinka monia lapsia elää biologisissa perheissään niin, etteivät laiminlyönnit koskaan tule päivänvaloon?
"kuinka monet biologiset vanhemmat saavat mitään koulutusta lastensa hoitoon?"
ohhoh ja vielä kerran ohhoh. Taidat vaan provosoida, vai?
varmaa, että laiminlyönnit bioperheissä taatusti tutkitaan ja tuodaan esille... toki niin kuuluu tehdäkin sillä yksikään lapsi ei saisi voida pahoin. Se puolestaan ihmetyttää, että miksi laiminlyönnit sijaishuollossa vastaavasti pyritään peittämään jopa viranomaisvoimin ja valehtelemalla. Mikä tekee laiminlyönneistä sijaishuollossa ikään kuin hyväksyttävää?
Jos on "normaalipainoinen" ja normaalimittainen ilman mitään käyttäytymisongelmia ruuan kanssa, ei ole oikea tapa rangaistukselle.
Mutta toisaalta rangaistus on juuri ja juuri jotenkin puolusteltavissa:
jos lapsi on
- reilusti ylipainoinen
- jos lapsi ei söisi muuta kuin pullaa
- jos lapsi aina ruuan suhteen nirsoilee, ei tykkää jostakin ja korvaa sen pullalla
- jos lapsi "syö toisten ruuat" eli etuilee, ei välitä muiden nälästä tai oikeuksista
tai jos ks. pullat oli varattu esimerkiksi asiakassuunnitelma- tai muuhun palaveriin tms.
Eli aina kun kysytään neuvoa/ kantaa, pitää kertoa koko totuus sitä siloittelematta, myös oma osuus selkeästi eritellen.
Meillä (lastenkoti) taas on AINA hedelmiä välipalaksi ja kahvia tai teetä voi keitellä yksin tai porukalla ja jääkaapissa on kyllä ruokaa. Minäkin karski judokamies paistelen aika usein lempisämpylöitä ja -pullia, kun nuoret niistä tykkää. Olen siitä jopa onnellinen, että osaan tehdä sellaista. Kokkikoulutustakin on ja toimin kasvattajana. Mutta nuoret on opetettu kysymään lupa, mikäli tahtovat jotain, mikä ei kuulu päivän ruokaan. Sen teen kotonakin lasteni kanssa, koska koskaan ei voi tietää, mihin mikäkin ruoka tai tarveaine on tarkoitettu.
Siispä ei ole yhtä yksioikoista vastausta, koska kysymys antaa mahdollisuuden monenlaiselle tulkinnalle.