Tohtiiko tommosen wanhan radion vaan tökätä sienään ja kattoa tapahtuuko mitää, vai pitäiskö jotain ensi tarkistella?
Wanha putkiradio
juhha
325304
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 32
Vanhimmat
Jos verkkojohto ei haperru käsiin niin seinään,voi kyllä vähän hurista kun ei ole vuosiin käytössä.
Pieni tarkkailu on kuitenkin tarpeen alkuaikoina.
Kuumenevat vastukset ja putket voivat myös haista kun pöly kärventyy niiden päältä.
haitaksi vaikka imuroisi ensin pölyt sisältä.
kaikki ruuvit ovat tiukasti kiinni -- mm. trimmerit ja ferriitiset kelasydämet - jo ovat löystyneet ajassa ja matkassa?
:)
Oliko mielestäsi hyväkin vitsi? Jos joku tietämätön kysyy neuvoa, on harhaanjohtaminen lähes rikollinen teko. Jos sinä tiedät, ettei radion trimmereihin ole syytä kajota, ei se tarkoita, että kaikki sen tietävät. Mitenkä suu pantaisiin, jos esim. lääkäri antaisi sinulle tuhoisia hoito-ohjeita?
tehdä sellaista, mistä ei tiedä yhtikäs mitään.
Remppasin muutama vuosi sitten setäni putkiradion. Oli ollut vuosikaudet navettaradiona ja tuoksu oli sen mukainen. "Ongelma"oli kova jatkuva hurina sekä rätinä käännettäessä volumea. Ratkaisu näihin oli kontaktispary(potikkaan), sekä uusi powerpuolen elko. Lisäksi vaihdoin seleenitasasuuntaajan "nykyaikaiseen"4x1N4006:een. Näiden jälkeen soundi oli todella mahtava!
Kaippa huomioit, että seleenitasasuuntaajan sisäinen vastus on huomattavasti suurempi, kuin diodikvartetin ja lisäsit sopivankokoisen vastuksen uuden tasasuuntaajan jälkeen, jotta anodi- ja suojahilajännitteet pysyisivät oikeina.
Täytyypä kysyä vieläkö vehje laulaa. Ainakin toissa vuonna oli vielä toiminnassa. Onko tuo seleenitasurin ero tosiaan merkittävä ja sellainen, että sillä tappaa putket. Ei ainakaan kovin äkkiä ole mennyt menevän.
ei sillä ole merkitystä onko tasasuuntaajana seleeni vai piidiodi seleenitasasuuntaajan jännitehäviö on noi 0.3v ja piidiodi noin 0.7v jotka arvot eivät merkitse 250v anodijännitteessä mitään
nimittäin resistanssi kynnysjännitteen sijaan.
Tyhjät kondensaattorit aiheuttavat virtapiikin, jonka rajoitukseen voisi vaikuttaa tasasuuntaajan sisäinen vastus joka toimii sarjavastuksena.
Voihan tosin sarjassa olla jo muutekin tarpeeksi sisäisiä/ulkoisia resistansseja/impedansseja.
En tunne asiaa, oli vain pohdintaa!
Ota huomioon, että yhden seleenidiodin maksimi estojännite on n. 30 V, joten niitä täytyy anondijännitteen tasasuuntaamiseksi olla kymmenkunta sarjassa, jolloin tasasuuntaajan kynnysjännitekin kasvaa samassa suhteessa. Kynnysjännite riippuu virran ohella vitatiheydestä (mA/cm2). Jos käytetyn seleenin pinta-ala on esim. 20 cm2 ja virta 100 mA, tulee virtatiheydeksi 5 mA/cm2. Tällöin liitoksen kynnysjännite on 0,5 V. Kytkemällä näitä 10 kpl sarjaan saadaan 5 V. Kokoaaltosillassa on siten jännitehäviö 10 V. 100 mA virralla se edustaa 100 Ω ja kondensaattorin lyhytaikaisella latausvirralla vielä vieläkin enemmän.
EL-miehelle tiedoksi, ettei kyse ole diodin kynnysjännitteestä vaan seleeni-tasasuuntaajan suuresta sisäisestä vastuksesta. Monesti tasasuuntaajan vaihto piiksi ilman sarjavastuksen lisäystä, on aikaansaanut laitteen viottumisen. 50-100 ohmin sarjavastus vähentää samalla taustahurinaa, kun suodatus paranee.
Hyviä neuvoja, kiitoksia. Putkista vielä kysyisin että kun jotkut niistä ovat mustuneet niin alkavatko olla tiensä päässä vai onko mustuminen normaalia?
Ääni kuuluu sulakkeen vaihdon jälkeen (oli hapettunut poikki) mutta on huminaa ja ula-kanavat ei kuulu. Ilmeisesti sen ison konkan (siinä muuntajan lähellä) vaihto voisi autaa huminaan ja sitten kanaviin ula-putki (eikös tämä ole se joka näkyy ulospäin), koska am kanavat toimivat. Muitakin putkia on mustunut eli pitäisikö ne vaihtaa myös?
Mistä näitä konkkia ja putkia voi kysellä?
Muuntajien (2kpl) rauta osat ovat ruostuneet. onko tämä pahasta? Putkien kannoissa tai muuallakaan ei ruostetta/hapettumista näy.
Niin ja radio on Helkama HR-3D 7920W
Jos jollain on tietoa kyseisestä radiosta esim. vuosimalli niin olisin kiitollinen jos kertoisitte :)
Kun ottaa töpselin irti seinästä niin onko vielä vaaraa saada sähköisku, vaikka konkista kuten tv:ssä?
Kannattaa varmaan tässä vaiheessa ottaa yleismittari, ja mitata sen muuntajan vieressä olevan konkan yli DC-jännitealueella. Kun pistotulppa on irti, niin ei pitäisi löytyä kuin ehkä muutama voltti.
Se konkka voi olla sellainen tuplakonkka esim. 2x50uF/xxxV. Itse korvasin sellaisen kahdella tavallisella elkolla, jotka laiton nippusideankkurilla shassikseen kiinni.
Niitä konkkia myy esim. Partco.
Putkien mustat hatut kuuluvat asiaan. Väri johtuu n.s. Getterin elektrodista (keksijän nimi), johon laitetaan Bariumia valmistuksen yhteydessä ja joka sitten viimeiseksi suurtaajuus kuumentimessa poltetaan Bariumoksidiksi. Näin saadaan viimeisetkin putken sisällä olevat happimolekyylit pois aktiivitilasta. Jos putken mustaosa muuttuu valkoiseksi, eli putkesta tulee "ylioppilas", on se merkkinä lasin säröytymisestä, eli ilma on päässyt sisään.
Siihen huminaan (hurina) auttaa mainitsemasi elkon vaihdon lisäksi aiemmin esiin tuotu vastuksen lisäys anodijännite-piiriin.
Muuntajan rautalevyjen ruoste on vain kosmeettinen haitta.
Ulan toimintaan vaikuttaa putki ECC85, joka on st.vahvistin ja sekoitin. Varmista että se hehkuu. Tässä putkisarjassa hehkupiikit ovat putken pohjasta myötäpäivään laskien numerot 4 ja 5. laskien Kannattaa myös tarkastaa näppäimistön toiminta, sekä ulan asemanvalinta systeemin liikkuminen. Kannattaa mitata myöskin, että ula-asteeseen (alumiininen purkki radion vas. reunassa) menee anodijännite. Jos yhdessäkään nastassa ei ole yli 100:n voltin jännitettä, on jännitteen syötössä kondensaattori oikosulussa maihin ja sarjavastus palanut poikki.
Tuo on ollut aikoinaan hieno osa suomalaista radiohistoriaa, joten älä ainakaan tuhoa sitä. Jos kiinnostusta riittää syvempään perehtymiseen, hyviä tietoja ja neuvoja saat tuolta:
http://radiohistoria.fi/beta/yabb/YaBB.pl
Kiitoksia jälleen. Täytyypä tutustua tuohon sivustoon. Semmoinen vika tuli nyt ilmi että vahvistin osassa äänen voimakkuus aaltoilee, eli välillä kuuluu ja sitten ääni taas feidaa kuulumattomiin vaikka ei satukkaan volume nuppiin.
Vahvistinta testasin tekemällä rca-banaani adapterin ja kytkemällä siihen mp3 soittimen.
Olisko joku konkka tässäkin vikana? Onko nämä http://s161.photobucket.com/albums/t216/jat-79/Ratio/dscn0871.jpg niitä paljon puhuttuja paperikonkkia? Ne varmaankin kannattaa vaihtaa/korvata, millä?
Kaikki putket hehkuu, paitsi yksi on "ylioppilas" http://s161.photobucket.com/albums/t216/jat-79/Ratio/dscn0874.jpg tekstit on hieman kulunu mutta näyttäis juuri tuolta ECC85:lta. Yksi mikä näkyy myös viritys lasin takaa hehkuu vihreänä.
http://www.uraltone.com/kauppa/product_info.php?products_id=1386
Siinä on joku numerosarja edes "Electro Harmonix 6AQ8 / ECC85". Onko sopiva tuon ECC85:n tilalle?
Onkohan tuo vaan vanhuuttaan hajonnut vai voiko radios olla joku vika mikä sen olis rikkonu? Ei viittisi montaa ostaa jos se paukahtaa heti rikki.
Kyllä tuo putki sopii, eikä sitä mikään ulkopuolinen muu vika riko, joten osta pois! Kuvaamasi vihreänä hehkuva putki on näköviritysputki, joka on tuossa radiossa muistaakseni EM84. Se ilmaisee signaalin voimakkuuden ja auttaa näin virittämään aseman kohdalleen. Sen toimiminen, tai toimimattomuus, ei vaikuta radion varsinaiseen toimimiseen. Kuvan kondensaattoreiden tilalle voit laittaa ihan mitä tahansa polkoja (polyesterikondensaattori), joiden jännitekesto on riittävä. Kondensaattorin mittaaminen on helppoa. Irroitat vaan toisen pään ja vastusmittaus mahdollisimman isolla alueella paljastaa mahdollisen vuodon. Pieni heilahdus mittarin näytössä johtuu kondensaattorin varautumisesta mittajännitteeseen. Muita kuin vuotovikoja ei tuon tyyppisissä kondensaattoreissa juurikaan esiinny.
Isompi konkka löytyi vieläpä suuremmalla jännitteen kestolla, mutta pienempien kans on vähän hankaluuksia
5000pF
3750V=
250V~
Lähin vastaava on uraltonessa
http://uraltone.com/kauppa/product_info.php?info=p160_Orange-Drops---0047--F---2000-V.html&XTCsid=jquhsr8irt6gsuvmgjnparhi66
0.0047uf
2000V
-AC kestosta ei puhuta.
Kestäiskö tuo? Konkat (2kpl) ovat tasurissa muuntajalta tulevien johtojen ja rungon välissä.
Kyllä kestää ja sopii, ja pienempikin riittää mainiosti. 4,7nF /400V riittää ihan hyvin, eikä tuo kapasitanssikaan ole tarkka, kunhan on vähän sinne päin. Nuo kondensaattorit eivät ole toiminnan kannalta kovin oleellisia, kunhan eivät vuoda niin paljoa, että kuormittavat muuntajaa. Kyse on häiriöiden suodattamisesta. Jos poistaisit konkat vallan, et huomaisi vaikutusta, mutta kannattaa jättää tai laittaa uudet tilalle, ettei laitteesi häiritse muita vimpaimia.
Pappa vainaan laatikoista löytyi reilusti alkuperäis paketeissa olevia käyttämättömiä
varaosia näihin vehkeisiin sekä saman ikäisiin telkkareihin.
Onko kellään käyttöä/ maksaako kukaan tämmöisistä.
Yhteensä niitä on 200-300 pakettia (pappa piti kauppaa aikanaan)
Vai poljenko vain roskiin??
Älä nyt siunatkoon sentään suunnittele niiden putkien hävittämistä! Ellet muuta keksi, ilmoita vaikka a.o. linkkiin niin saat putkista eron:
http://radiohistoria.fi/beta/yabb/YaBB.pl?board=haku
Laita huuto.nettiin. Kyllä uskois jollekkin kelpaavan. Musiikkimiehet käyttää myös nuota putkia vahvistimiissaan.
Evoxin paperikonkat ovat joskus vuotavia kannattaa mitata.
Kerkoterokot pisaranmalliset ja putkimalliset harvemmin.
Styroflex konkka (kiiltävä) on kuumanarka varo juottamasta läheltä.
Ns ylioppilas putki on todennäköisesti saanut ilmaa lämmetessään.
Ula etupään putki tuo ECC85.
Kun hurisee niin pitää uusia tasasuuntaaja ja iso elektrolyytti.
Noissa edellisissä kirjoitettiin sarjavastuksesta mutta verkkomuuntajan vastus rajoittaa virtaa, pieni anodijännitteen nousu ei vaikuta.
Sarjavastus on tarpeellinen jos on syöttö suoraan verkkovirrasta jolloin oikosulkuvirta kohoaa todella suureksi.
Elkot voi hyvin vaihtaa nykyaikaisiin ,kun jännite on sama tai suurempi ja arvo,Partcolta saa,ei niitä tarvitse entisen elkopurkin sisään tunkea,kuka niitä enää sieltä katselee ja ne ovat paljon pienempiä kooltaan.Johdoilla kiinni, hyvin toimii.
tietäiskö ketää miten se kanava viritin korjataa tollasest helkaman vanhast putkiradioast ku koulus opettaja pyys vaihtaa jousen siihe ja nyt se vaijeri irtos sielt jostain rullalta. onko ees mahdollista korjata ??
Se on selviö, että kauan seissyt vehje tekee tuon tempun, koska säätökondensaattorin pikkurattaan juuressa oleva laakeri on juuttunut kiinni. Se pitää ensin huolellisesti voidella crc:llä ja pyörittää konkkaa käsin siivasta varovasti molempiin suuntiin, kunnes se alkaa liikkua ensin väkinäisesti ja lopulta vallan helposti. Tämän jälkeen voidaan asteikkonaru heittää takaisin paikoilleen.
Moro. Mul on tommonen wanha NVR putkiradio misä on levari päällä. Siitä on kanavan haku naru poikki. En pääse millään jyvälle miten sen voisi korjata. Kanavapaikan näyttäjä vaijerissa ( rautalangassa ) taitaa kuulua siihen jotenkin jatkona? .. ehkä vai liikkuuko erikseen? Osaako joku auttaa?
Kirjaudu alla olevan linkin sivuille, niin voit laittaa kysymyksen. Tuolla varmasti joku osaa antaa tarkat tiedot. Muista yksilöidä tarkasti laite, jota olet korjaamassa.
http://www.radiohistoria.fi/cgi-bin/yabb2/YaBB.pl?board=entisointi