Runo Steinerkoululle
Steinerkoulu kehittää yksilön mieltä, kykyjä uusia löytäen sieltä. Steinerkoulussa mieli avaraks' muuttuu, ja ihmis lapselta ennakkoluulot koht' puuttuu. Eurytmia auttaa sielua henkeä, kun odotamme me näkyjen hetkeä. Silloin mieli nuori totuuden kohtaa, kun silmänsä innosta säihkyen hohtaa. Kristus -impulssit valaisee kansansielumme kotia, koht' ei tarvitse nähdä kurjuutta sotia. Kun hengen valo täyttää ihmiset Suomen, koittaa Kalevalan kansan parempi huomen. Steinerkoululle tahdomme menestystä suurta, työssään kylvää henkisen tiedon juurta. Työ arvokas Jumalainen kiitoksen saa, pian Mikael lapsilla siunataan Suomen maa!
Steinerkoulu kehittää yksilön mieltä, kykyjä uusia löytäen sieltä. Steinerkoulussa mieli avaraks' muuttuu, ja ihmis lapselta ennakkoluulot koht' puuttuu. Eurytmia auttaa sielua henkeä, kun odotamme me näkyjen hetkeä. Silloin mieli nuori totuuden kohtaa, kun silmänsä innosta säihkyen hohtaa. Kristus -impulssit valaisee kansansielumme kotia, koht' ei tarvitse nähdä kurjuutta sotia. Kun hengen valo täyttää ihmiset Suomen, koittaa Kalevalan kansan parempi huomen. Steinerkoululle tahdomme menestystä suurta, työssään kylvää henkisen tiedon juurta. Työ arvokas Jumalainen kiitoksen saa, pian Mikael lapsilla siunataan Suomen maa!
Vastaukset 12
Vanhimmat
vielä nokkahuilun soitanta taustalle, nin' avot.
Pitää olla, muuten ei pääse virittäytymään oikeaan tunnelmaan.
Kylläpäs on kaunis ja sisällöltään rikas runo. Olen lähes varma, että tämän kirjoittaja on käynyt steinerkoulun. Kannattaa siis ottaa mukava asento, ja lukekaa runo vielä pari kertaa ajatuksella läpi ja nautia. :)
hymnin steinerilaisuudelle. Kippis'
;o)
Jos se liippaa hieman turhan läheltä omien lasten koulua ;D
Lähinnä arkkiveisu tms...
Olipa sitten taidetta tai arkkiviisu, niin sisältö ainakin liippaa aika läheltä ;D
Säe Aurinkolaulusta (Hymyilevä Apollo)
Oi, onnellinen, joka herättää
noin voimia hyviä voisi!
Oi, ihmiset, toistanne ymmärtäkää,
niin ette niin kovat oisi!
Miks emme me yhdessä käydä vois?
Jos murtuis yks, muut tukena ois.
Oi, ihmiset, toistanne suvaitkaa!
Niin suuri, suuri on maa.
minua: "Niin suuri, suuri on maa".
Kun itse jyystää päässään pientä rataa, on ihanaa ja vapauttavaa ajatella, että havahdu! ympärilläsi on kaikki. Sinulla on kaikki mahdollisuudet. Ja mikä onkaan elämän tarkoitus? Rakastaa (toivottavasti itseään) ja toisia epätäydellisiä ihmisolentoja.
Tuo oli jo taidetta ;o)
Ja mielestäni seuraava säkeistö tavallaan tuo meidät takaisin kontekstiimme:
Tääll' on toki tilaa kaikillen.
On ketoja auran kääntää,
on lehtoja laulella neitojen
ja saloja sulhojen vääntää.
Kas, lempi se maailman levittää.
Oi, ihmiset toistanne lempikää
ja kohti taivasta tavoittakaa!
Niin pieni, pieni on maa...
että miten sitä vielä lyhyen elämän aikana taivaisiin...